Kysely virolaisille

Miljon soomlast elab välismaal. Paras ajude äravool Soome suguse riigi kohta. Eks see seletab ka sinusuguste ajukääbikute olemasolu. Ära provotseeru, vastasin sulle kaastundest.

Suomalainen tautiperintö.
Suomalaisesta tautiperinnöstä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä noin kolmeakymmentä harvinaista perinnöllistä tautia, jotka ovat Suomessa huomattavasti tavallisempia kuin muualla. Suomalaisten geeniperimään on siis aikojen kuluessa rikastunut joidenkin tautien geenimutaatioita. Useimmat tautiperinnön taudeista ovat peittyvästi periytyviä. Niiden kantajien määrä väestössä vaihtelee alueittain, ja kantajia on yksi neljästäkymmenestä – yksi sadasta henkilöstä.

Suomen alkuperäisen väestön pieni määrä on johtanut tautiperinnön syntyyn. Vielä ajanlaskumme alussa asukkaita on todennäköisesti ollut vain muutamia tuhansia, ja heistä tämän päivän suomalaiset polveutuvat. Suomessa oli pysyvää asutusta aluksi vain rannikoilla ja jokivarsissa. 1550-luvulla aloitettiin Suomen sisä- ja pohjoisosien asuttaminen. Kustaa Vaasa halusi vahvistaa maan puolustusta, ja uudisraivaajia muutti pienissä ryhmissä Savoon ja sieltä pidemmälle pohjoiseen. Levittäytyessään uusille alueille väestö asettui paikoilleen ja eli melko eristyneenä muusta Suomesta. Näin monien seutujen nykyinen väestö on näiden muutamien alkuperäisten asukkaiden jälkeläisiä.

Suomalaisen tautiperinnön taudeille on tyypillistä, että tautia aiheuttavia mutaatioita tunnetaan geenistä usein yksi niin sanottu valtamutaatio ja ehkä pari muuta harvinaisempaa mutaatiota. Toisin on muualla maailmassa, jossa tietyn taudin geenissä esiintyy väestössä useimmiten lukuisia erilaisia mutaatioita. Tämän selittää edellä mainittu Suomen väestökehityksen historia. Harvat esi-isämme ovat kantaneet tautigeeneissään mukanaan vain harvoja mutaatioita.

Ehk siin on sinu haiguse pöhjused. Kahjuks ei ole sind vöimalik aidata, sest geenitehnoloogia ei ole veel piisavalt arenenud. Vöibolla yhel päeval tulevikus on vöimalik ka sinusuguste inimeste kahjustunud geene parandada.

Vastusi oodatakse, muidu pole see päris teaduslik uurimustöö.