Oltiin Nummi-Pusulassa emännän kanssa suolla karpaloita poimimassa sunnuntaiaamuna. Kuulimme karhun mörähtävän suolla mutta emme nähneet sitä. Ei ollut ensimmäinen kerta, samoilla seuduilla näin on käynyt aiemminkin ja vielä lähempänä. Liikumme paljon luonnossa ja viimeisten kymmenen vuoden aikana on joka vuosi tehty jonkinlainen tai useitakin havaintoja kontion liikuskelusta alueella (jälkiä maassa tai puussa, jätöksiä, kumeaa mörähtelyä etc.). Jatkettiin marjastusta ja ajatuksissa oli, että ehkä se ei sittenkään ollut karhu. Hetken kuluttua noin sadan metrin päässä tulimme kohdalle jossa karhu oli kävellyt pakkasyön jäljiltä pintakohmeisella suolla jättäen isoja syviä jälkiä. Hieno näky, aivan tuoreet jäljet. Samanaikaisesti noin kilometrin päässä olevan lähimmän talon koirat ulisivat aika oudolla tavalla. Ja me luonnollisesti jatkoimme karpaloiden poimintaa vielä toista tuntia. Autolle palatessamme seurasimme karhun jälkiä ehkä parisataa metriä. Jäljet erottuivat selvästi sammalikossa ja metsän pohjassa. Siinä vaiheessa kun havaitsimme jäljet sanoin emännälle, että sehän on tässä kääntynyt ja väistänyt meitä kun oli muutoin tulossa kohta suota ja meitä. Ei se enää palaa, turha sitä on pelätä. (Hän kun hetkellisesti tuumasi että pitäiskö siirtyä autolle.) Näin päätimme jatkaa ja eläimellisessä seurassa tai siitä huolimatta saimme aika hyvän karpalosaaliin. Eikä pelottanu yhtään kun ajattelee asian järjellä ja kun tietää kuinka karhu toimii. Toivottavasti pääsisi näkemään joskus metsän valtiaan sen omassa ympäristössään. Aika hilkulla oli tällä kertaa. Se olisi komea näky, kunhan olisi sopivasti etäisyyttä välissä. Ja vieläkun olisi kamero hollilla. Se kulkee juuri näistä syistä yleensä matkassa. Onko muilla samantyyppisiä havaintoja täällä Etelä-Suomessa?
Oiva esimerkki karhun väistämisestä....
seppo samooja stadista
4767
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Liikun metsissä paljon ja karhujen seassa olen kuullut varoittavaa murinaa ja kääntynyt jolloin murina on loppunut.täällä on nyt liikaa petoja pitäs hoitaa taimikoita mutten uskalla yksin mennä petojen syötiks tulis joku turvaks pyssyn kanssa?
Taannoin kuulin eräästä tutkimuksesta jossa muutamalle yksilölle pantiin pannat ja niitä seurattiin. Luonnossa kun yritettiin paikantaa ja päästä lähelle, niin päästiin muutamien kymmenien metrien päähän mutta koskaan ei karhua saatu näköetäisyydelle, haistoi tai kuuli aina...totta sekin, että jos menee mettälle, niin pitää meteliä niin tällä tavoin ei varmasti tule kohtaamaan kuin lintuja...sinä et näe niitä mutta ne näkevät sinut :) aika pelottavaa...:)
"sinä et näe niitä mutta ne näkevät sinut :) aika pelottavaa...:)"
Mitä pelottavaa siinä on?
Minusta on vain hienoa, jos joku suurpedoista on havainnut minut metsässä ja mahdollisesti hetken tarkkailtuaan mennyt matkoihinsa. Metsäsuunnittelijan ammatissa nimittäin ollaan silloin tällöin suht hiljaa paikoillaan, etenkin koealoja mitatessa.
Tässä yksi sattumus vuosien takaa:
Suunnittelin silloin harvennusleimikkoa ja kesken työn minulle tuli selittämätön tunne etten ole yksin paikalla. Hetken silmiteltyäni havaitsinkin kookkaan hirven tuijottavan minua kiinteästi parinkymmenen metrin päästä. Tuijotimme siinä sitten toisiamme ehkä parin minuutin ajan kunnes päätin lähteä auton luo kahville ja hirvipäs lähti tietenkin matkaan. Aina välillä vilkaisin taakseni jotta tuleeko se sieltä ja tulihan se rauhallisesti kävellen. Auton alkaessa näkymään päätin kuitenkin kääntyä sitä kohti ja karhasin sen pois. En nimittäin ollut varannut kahvipullaa sitä varten. Että tällaisia kokemuksia tällä kertaa.
Ps. Niin, se hirvihän ei muuten ole petoeläin.
Tuli mieleen vanhan kansan viisaus karhun kanssa tehdystä sopimuksesta.
Se väistää kumpi näkee ensin.