Kuinka pitkä sairasloma yleensä määrätään keskivaikeasti masentuneelle potilaalle?
Riittääkö kaksi viikkoa? Vai jopa kuukausia?
Masennus ja sairasloma
Abs25
79
59477
Vastaukset
- niin tai näin
Minä olin sairaslomalla (lue: sairasloma kuntoutustuki) viisi vuotta depression vuoksi ennen kuin sain pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen.
- kuntoutuja
Olen kuullut tapauksesta joka oli jaloillaan ja työelämssä parin viikon lepäämisen jälkeen. Hänellä oli joku ongelma ja sai sen selvitetyksi itselleen.
Yleensä puhutaan kyllä kuukausista tai parista vuodesta jollei masennus pääse kroonistumaan ja sitä pääsee oikesti hoitamaan lääkkeillä ja terapialla.
Sairaslomat myönnetään kerralla yleensä viikoiksi ja niitä jatketaan aina tarpeen mukaan samalla kun tarkistetaan lääkitystä yms.
Itse olin miltein vuoden sairaslomalla ja nyt pari vuotta työelämässä pienemmällä panoksella kuin aiemmin. - Mr.Mule
kolmatta viikkoa sairaslomalla.Sanoin psykiatrille viime viikolla että olisi tarkoitus mennä töihin vko:lla 44 ,niin hän sanoi että meinaatko tosiaan mennä? Ja kaikki lähtisi alusta, unettomuus, ahdistus ja masennus ? Niin..tämä on kolmas masennusjakso kolmen vuoden aikana enkä ole nähtävästi parantunut ensimmäisestäkään kunnolla.En tiedä kuin kauan tämä sairasloma jatkuu ja palaanko töihin ja opiskelemaan enään tämän vuoden puolella.
- työpaikastakin
eli millaisia ihmisiä siellä ympäröi sinua ? Lämminhenkinen ilmapiiri on paljon siedettävämpi myös masentuneelle !!! Tätä harvoin työnantaja viitsii kovin pitkälle huomioida katsoessaan sairaslomia työpaikallaan. Jos niitä on paljon voisi alkaa miettimään mitä tulee korjata !!
Mutta henkilökohtaiseen masennukseen joka on tullut työpaikan ulkopuolelta ei tietenkään voi mitään kun on jo sairastunut, loma tosin on sitä pitempi mitä kireämpi on työpaikan ilmapiiri ja suvaitsevaisuus. Myös se varmaan vaikuttaa onko masennukselle jo löydetty syy ja kuinka hyvin tuo syy on poistettavissa että voi taas uskoa itseen niinkuin on uskonut.- Anonyymi
Morjes. kirjoitti:
Ystävä, katso video, Jeesus tahtoo pelastaa sinut
http://www.youtube.com/watch?v=6xv6PRPR4L0Älä viitsi , masennus ei ole mitään jeesustelua mitenkään, joka muka pelastaisi sairaudesta.
Masennus hoidetaan nykyään lääkärien avulla, 1800 luvun olemme jo ohittaneet kauan sitten - Anonyymi
Morjes. kirjoitti:
Ystävä, katso video, Jeesus tahtoo pelastaa sinut
http://www.youtube.com/watch?v=6xv6PRPR4L0Älä viitsi , masennus ei ole mitään jeesustelua mitenkään, joka muka pelastaisi sairaudesta.
Masennus hoidetaan nykyään lääkärien avulla, 1800 luvun olemme jo ohittaneet kauan sitten
- ihaa#
mä oon ollu kohta kuukauden ja ahdistaa todella mennä töihin? Mulle yleensä myönnetty aina viikko ja kerran kaksi viikkoa.Tehdäkö muille mieliksi ja mennä töihin vai ollako kotona vielä, sillä ahdistus on edelleen melkoinen...
- töihin ? ?
PUOLIKUNTOISENA ?
Hae kuntoutus jaksoa
http://www.mtkl.fi/fin/tietopankki/kuntoutuminen/kuntoutuskurssit/
http://www.mtkl.fi/fin/tapahtumakalenteri/
Tässä alemmassa on vasta tämänvuoden kurssit, joille ei enää ehdi. Pian tulee ensivuoden kurssikalenteri. - Mr.Mule
Otin itseäni eilen niskasta kiinni, ajattelin että periksi ei anneta ja aloin lukemaan tenttiin illalla.Tarkoitukseni on että menen töihin/kouluun ensi viikolla .Viime yönä nukuin sitten neljä tuntia, nukahdin puoli yhden aikoihin ja heräsin kolmelta ja valvoin jotain 1.5h.Että olenko työkuntoinen kolmen viikon sairasloman jälkeen ? Su-Ma yö meni myös pyöriessä sängyssä ja vain sen takia koska ajatus töihin palaamisesta olisi edessä...
- Anonyymi
Minä liikaa ollu muiden mieliksi ja itseni poltin loppuun töissä!!!!
- Nimetön
Nimenomaan työilmapiiri oli se joka veti taas syvemmälle masennukseen.
Ahdisti 24h. Nyt lomallakin aina ensimmäinen ajatus herätessä on se että minkäköhän syyn tänään keksisin ettei tarvitse mennä töihin kun en pysty ja halua. Sitten havahdun että ei tarvitse kun olen lomalla- mikä helpotus!
Eristäydyin työpaikalla ja kuulin että kokoajan muut puhuvat minusta pahaa selän takana. En tiedä puhuivatko, mutta siltä tuntui ja ainakin kuulosti omissa korvissani...
Lisäksi jokaisesta asiasta sai kuulla vaan arvosteua, mistään ei koskaan kiitosta.
Nyt olen kahden viikon sairaslomalla ja olen jo irtisanonut itseni työstä, en voi enkä halua mennä sinne enää takaisin. Haluan vaan parantua ja saada pääni kuntoon.
Sitten jossain vaiheessa etsin uuden työn mahdollisesti ihan eri alaltakin.
Edessä on psykiatrille meno ja odotan uuden lääkityksen vaikutusta vielä, jonka pari päivää sitten aloitin.tarinaa vaikka tiedänkin, että työkaverit eivät niinkään puhuneet selän takana vaan työnantaja, mutta he puhuivat muistakin. Harmittaa vähän kun en oikein halunnut uskoa, että se "jaskan pauhaminen" voisi olla noinkin rakaa. Pari entistä työntekijää varoitti meinaan siitä silloin kun olin uusi talossa.
Miksi muuten irtisanouduit? Tuleeko karenssia tai jotain?
Munkin tekisi mieli sanoa itseni irti, mutta en tässä taloudellisessa tilanteessa oikein uskalla ja vaikka uudesta työpaikasta haaveilenkin, niin sekään ei tunnu tällä hetkellä ratkaisulta kun usko, että pystyisin täysillä menemään uusiin haasteisiin.- irtisanoutua???
Minkä ihmeen takia sinä menit itsesi irtisanomaan??? Olisihan homma hoitunut sairaslomien kauttakin kuntoon - ja itseasiassa vielä paremmin. Nythän tilanteesi on se, että jos ja kun sairasloma ei enää jatku, olet työmarkkinoiden ulkopuolella ja se vaikuttaa tietysti tuloihisi...
Itse toimin aikoinaan siten, että jäin tietysti sairaslomalle, jota kesti liki viisi vuotta. Vasta sitten, kun sain pysyvän eläkepäätöksen, irtisanouduin luonnollisesti.... - Abs25 vastaa
irtisanoutua??? kirjoitti:
Minkä ihmeen takia sinä menit itsesi irtisanomaan??? Olisihan homma hoitunut sairaslomien kauttakin kuntoon - ja itseasiassa vielä paremmin. Nythän tilanteesi on se, että jos ja kun sairasloma ei enää jatku, olet työmarkkinoiden ulkopuolella ja se vaikuttaa tietysti tuloihisi...
Itse toimin aikoinaan siten, että jäin tietysti sairaslomalle, jota kesti liki viisi vuotta. Vasta sitten, kun sain pysyvän eläkepäätöksen, irtisanouduin luonnollisesti....Irtisanouduin koska määräaikainen työsuhteeni olisi joka tapauksessa kuukauden päästä loppunut.
Kyseinen työpaikka ahdisti niin paljon että pelkkä sen ajatteleminen ja siellä "kirjoilla oleminen" ahdisti suunnattomasti.
Halusin päästää irti koko paikasta kokonaan.
En olisi jaksanut sinne ilmoitella sairaslomani jatkuvuudesta ja muista asioista enää. Hävettää ja ahdistaa miten siellä suhtautuisivat. Jokaiseen poissaoloon muutenkin suhtauduttiin tosi nyrpeästi ja koko henkilökunta oli vihainen. Ihana vapautumisentunne päästä sieltä kokonaan pois.
Tiedän kyllä että menetin siinä jonkun satasen, mutta nyt terveyteni on tärkeämpää. Yritän sitten kituuttaa kelan sairaspäivärahoilla siihen asti kun olen parantunut.
- annikkitäti
Minulla menossa 6 viikon sairasloma ja lääkitys.
Menossa myös terapiaan tällä viikolla.
Kävin tk:ssa omalla lääkärillä ja sain keski-vaikean masennuksen diagnoosiksi ja en tiedä kuinka kauan olen sitten lopulta sairaslomalla.- putoaja
siellä sujuvasti venäjää puhuva tohtori ei edes ymmärtänyt ongelmaani mutta suostui sitten kirjoittamaan 2vk saikkua parit napit univaikeuksiin ahdistuneisuuteen... Kauhulla odotan saanko jatkoa saikulle koska sitä todella kaipaisin! Diagnoosi oli vain että "masennus"
Psykalle pääsyä odotan... - annikkitäti.
putoaja kirjoitti:
siellä sujuvasti venäjää puhuva tohtori ei edes ymmärtänyt ongelmaani mutta suostui sitten kirjoittamaan 2vk saikkua parit napit univaikeuksiin ahdistuneisuuteen... Kauhulla odotan saanko jatkoa saikulle koska sitä todella kaipaisin! Diagnoosi oli vain että "masennus"
Psykalle pääsyä odotan...Tekikö lääkäri sinulle kartoituksen masennuksesta? minulle tehtiin ja siitä selvisi ja keskustelimme sitten asioista.
Olin ja ensin toisella lääkärillä aiemmin ja tuijotti konettaan ja sanoi, että kyllä se siitä.
Mene vaan uudelleen lääkäriin.Minulla kuukauden päästä jo uusi aika lääkärille. - putoaja
annikkitäti. kirjoitti:
Tekikö lääkäri sinulle kartoituksen masennuksesta? minulle tehtiin ja siitä selvisi ja keskustelimme sitten asioista.
Olin ja ensin toisella lääkärillä aiemmin ja tuijotti konettaan ja sanoi, että kyllä se siitä.
Mene vaan uudelleen lääkäriin.Minulla kuukauden päästä jo uusi aika lääkärille.Eipä tuo sujuvasti venäjää puhuva naistohtori juurikaan edes tajunnut mitä puhun... ei oikein mitään edes kysellyt, itse lyhyesti kerroin ja sanoin että a-klinikalla neuvoivat mut tohtoriin ja sanoivat että olisi hyvä saada sairaslomaa.. tää tohtori oli ensin kirjoittamassa pari päivää mutta kirjoitti kaksi viikkoa sen jälkeen kun kerroin että ei sinne psykalle ihan äkkiä pääse. Siksi olenkin tässä vielä enemmän hermostunein mielin kun en tiedä että saanko ensi viikolla lisää lomaa vai en.. töitä en pysty edes ajattelemaan!
- annikkitäti..
putoaja kirjoitti:
Eipä tuo sujuvasti venäjää puhuva naistohtori juurikaan edes tajunnut mitä puhun... ei oikein mitään edes kysellyt, itse lyhyesti kerroin ja sanoin että a-klinikalla neuvoivat mut tohtoriin ja sanoivat että olisi hyvä saada sairaslomaa.. tää tohtori oli ensin kirjoittamassa pari päivää mutta kirjoitti kaksi viikkoa sen jälkeen kun kerroin että ei sinne psykalle ihan äkkiä pääse. Siksi olenkin tässä vielä enemmän hermostunein mielin kun en tiedä että saanko ensi viikolla lisää lomaa vai en.. töitä en pysty edes ajattelemaan!
Mene vaikka päivystykseen mielummin ihan piakkoin ja kerrot siellä, niis saisit lomaa.
Ei kannata jäädä itsekseen miettimään asioita.
Itsellä cipralex lääkitys nyt kolmatta viikkoa
ja olo erittäin väsynyt.
Tsemppiä sinulle. - asiakspalvelija
annikkitäti.. kirjoitti:
Mene vaikka päivystykseen mielummin ihan piakkoin ja kerrot siellä, niis saisit lomaa.
Ei kannata jäädä itsekseen miettimään asioita.
Itsellä cipralex lääkitys nyt kolmatta viikkoa
ja olo erittäin väsynyt.
Tsemppiä sinulle.Olin kaksi kuukautta saikulla keskivaikean masennuksen vuoksi, liian aikaisin jouduin töihin, nyt kolme viikkoa kulunut töissä ja tunnen olevani lähtöruudussa, en koskaan aiemmin ole miettinyt kuolemaa ja sen edistämiseksi tapaa niin paljoa kuin tämän kolmen viikon työssäolo aikana.
Huomenaamulla lääkäri. - seinä on kova!
asiakspalvelija kirjoitti:
Olin kaksi kuukautta saikulla keskivaikean masennuksen vuoksi, liian aikaisin jouduin töihin, nyt kolme viikkoa kulunut töissä ja tunnen olevani lähtöruudussa, en koskaan aiemmin ole miettinyt kuolemaa ja sen edistämiseksi tapaa niin paljoa kuin tämän kolmen viikon työssäolo aikana.
Huomenaamulla lääkäri.En ole oikeastaan ollut kauheasti sairaslomilla. Osastolla kyllä muutaman kerran ja ne ovatkin ainoat "pitkät" rupeamat, pisin kuukauden verran. Aina on ollut jotain kuntouttavaa työtoimintaa tai muuta puuhastelua, ei paljoa varsinaista sairaslomaa. Nyt kahden vuoden jälkeen en ole kyllä edelleenkään kunnossa. Olen ammatillisessa kuntoutuksessa ja pitäs edistyä, vaan..hakkaan päätä seinään.
- elis77
asiakspalvelija kirjoitti:
Olin kaksi kuukautta saikulla keskivaikean masennuksen vuoksi, liian aikaisin jouduin töihin, nyt kolme viikkoa kulunut töissä ja tunnen olevani lähtöruudussa, en koskaan aiemmin ole miettinyt kuolemaa ja sen edistämiseksi tapaa niin paljoa kuin tämän kolmen viikon työssäolo aikana.
Huomenaamulla lääkäri.itsellä kanssa kohta 2 kk sairaslomaa takana, jonka jälkeen paluu töihin aluksi osa-aikaisena (työterveyslääkärini loistava ehdotus!). Tänään tuntuu siltä, että paluu on ihan mahdollista, mutta silti vähän kauhistuttaa, että mitä jos mulle käy niin ku "asiakaspalvelijalle" ja uuvun uudestaan.
Olisi tosi noloa joutua takaisin sairaslomalle kun tuntuu, että nytkin olen (työpaikan mielestä) ollut liian kauan poissa. Mulla henkisesti vaativa työ, johon sisältyy myös asiakaspalvelua. Ja uupuminen masennus johtuvat osittain juuri työpaikasta...(diagnosoitu keskivaikea masis). Välillä olen miettynyt, että pitäisikö irtisanoutua duunista, niin saisivat rauhassa etsiä tilalleni jonkun, jonka pää hommaa kestää...
Mun mielestä tosi typerää kirjoittaa uupuneille/masentuneille ihmisille sairaslomaa viikko kerrallaan! Ei siinä ehdi muuta kuin stressata töihin paluuta. Sairasloman tarkoitushan olisi just mm. irrottautua jatkuvasta töiden ajattalemisesta ja huolestumisesta....Mulle onneksi kirjoitettiin ekaksi suoraan 1 kk ja sen jälkeen 2 viikon pätkissä. Kiitos hyvän työterveyshuollon. - -kädellinen-
elis77 kirjoitti:
itsellä kanssa kohta 2 kk sairaslomaa takana, jonka jälkeen paluu töihin aluksi osa-aikaisena (työterveyslääkärini loistava ehdotus!). Tänään tuntuu siltä, että paluu on ihan mahdollista, mutta silti vähän kauhistuttaa, että mitä jos mulle käy niin ku "asiakaspalvelijalle" ja uuvun uudestaan.
Olisi tosi noloa joutua takaisin sairaslomalle kun tuntuu, että nytkin olen (työpaikan mielestä) ollut liian kauan poissa. Mulla henkisesti vaativa työ, johon sisältyy myös asiakaspalvelua. Ja uupuminen masennus johtuvat osittain juuri työpaikasta...(diagnosoitu keskivaikea masis). Välillä olen miettynyt, että pitäisikö irtisanoutua duunista, niin saisivat rauhassa etsiä tilalleni jonkun, jonka pää hommaa kestää...
Mun mielestä tosi typerää kirjoittaa uupuneille/masentuneille ihmisille sairaslomaa viikko kerrallaan! Ei siinä ehdi muuta kuin stressata töihin paluuta. Sairasloman tarkoitushan olisi just mm. irrottautua jatkuvasta töiden ajattalemisesta ja huolestumisesta....Mulle onneksi kirjoitettiin ekaksi suoraan 1 kk ja sen jälkeen 2 viikon pätkissä. Kiitos hyvän työterveyshuollon.Mä en ymmärrä kenelle ja millä perusteella tuota sairaslomaa myönnetään. Itse olen opiskelija, vaikea masennus, sitten itsariyritys jne. Lekuri siihen vaan tokaisi että keskity sinä nyt siihen graduntekoon niin kyllä ne masennukset siitä helpottaa. No ei helpottanut mutta saikun perään en ole haikaillut, mennään sitten ihan omillaan.
Mutta kyllä saa esim. Kelan kanssa tapella opintotuesta kun ei muutamaan kuukauteen tullut tarvittavaa opintosuoritusta. - elis77
-kädellinen- kirjoitti:
Mä en ymmärrä kenelle ja millä perusteella tuota sairaslomaa myönnetään. Itse olen opiskelija, vaikea masennus, sitten itsariyritys jne. Lekuri siihen vaan tokaisi että keskity sinä nyt siihen graduntekoon niin kyllä ne masennukset siitä helpottaa. No ei helpottanut mutta saikun perään en ole haikaillut, mennään sitten ihan omillaan.
Mutta kyllä saa esim. Kelan kanssa tapella opintotuesta kun ei muutamaan kuukauteen tullut tarvittavaa opintosuoritusta.-kädellinen- : lääkärisi on idiootti! onko mahdollista mennä toiselle? uskon, että eri lääkärit suhtautuvat asiaan hyvin eri tavoin (vaikka ei saisi). Itselläni on käynyt todella hyvä tuuri, sillä lähdin lääkäriin sillä periaatteella, että siellä varmaan vaan taputetaan päähän ja sanotaan, että kyllä se siitä.
Etenkin itsariyritys kielii vaikeasta masennuksesta ja pitäs päästä heti hoitoon. Onko alueellasi mielenterveyden kriisipistettä/keskusta? Kannattaa hakeutua varmaan mieluummin sinne kuin tavalliselle terveyskeskuslääkärille...Sieltä pitäisi saada heti apua tai ohjausta eteenpäin.
Ja opiskelija on kanssa oikeutettu sairapäivärahaan, mutta siihen tietty tarvitaan se sairaslomatodistus... - asiakaspalvelija
elis77 kirjoitti:
-kädellinen- : lääkärisi on idiootti! onko mahdollista mennä toiselle? uskon, että eri lääkärit suhtautuvat asiaan hyvin eri tavoin (vaikka ei saisi). Itselläni on käynyt todella hyvä tuuri, sillä lähdin lääkäriin sillä periaatteella, että siellä varmaan vaan taputetaan päähän ja sanotaan, että kyllä se siitä.
Etenkin itsariyritys kielii vaikeasta masennuksesta ja pitäs päästä heti hoitoon. Onko alueellasi mielenterveyden kriisipistettä/keskusta? Kannattaa hakeutua varmaan mieluummin sinne kuin tavalliselle terveyskeskuslääkärille...Sieltä pitäisi saada heti apua tai ohjausta eteenpäin.
Ja opiskelija on kanssa oikeutettu sairapäivärahaan, mutta siihen tietty tarvitaan se sairaslomatodistus...Sain viikon lisää saikkua, ja passituksen psykiarille. Testaus näytti kolmen viikon työssä olon jälkeen vaikeaa masennusta, eli pahemmin mitä alkuvaiheessa.
Ennen tätä hoidon aloitusta nukuin yöt, saatuani Sipramil 10mg, nukkuminen tosi huonoa.
Lääke varmaan vaihdetaan, ehkä pidempi saikku.
Asiakkaiden kanssa ei saisi vetää viimeisiään..:( - Vuosiaehkä
Mulla keski vaikea masennus ja ollut sairaslomalla 9kk. Loppua ei näy.. voi olla että saan jossain vaiheessa vaikean diagnoosin
- helene_1961
Mulla diagnositoitiin vaikea masennus ja olin ensin sairaalahoidossa muutaman viikon. Sen jälkeen olen ollut sairauslomalla viime syksystä lähtien.
- venla72_
Keskivaikea masennus ja 8kk sairauslomaa, se loppui juuri. Menen syksyllä kouluun, toivottavasti pääsen uudelleen hakutestistä läpi kun piti mennä jo viime syksynä päästessäni testeistä läpi ja kouluun mutta sattui samaan rysään diagnosointi ja lääkkeiden aloitus niin enpä voi kun taputtaa itseäni selkään "Hyvä!" etten mennyt silloin. Ei olisi tullut mitään mm. unettomuus, itkukohtaukset jne lääkkeen aloituksessa/vaihdettaessa toiseen.
Olisin saanut lisää saikkua mutten hae kun menen osa-aikaiseen kivaan pikkuduuniin, uskon pärjääväni. - venla72_
venla72_ kirjoitti:
Keskivaikea masennus ja 8kk sairauslomaa, se loppui juuri. Menen syksyllä kouluun, toivottavasti pääsen uudelleen hakutestistä läpi kun piti mennä jo viime syksynä päästessäni testeistä läpi ja kouluun mutta sattui samaan rysään diagnosointi ja lääkkeiden aloitus niin enpä voi kun taputtaa itseäni selkään "Hyvä!" etten mennyt silloin. Ei olisi tullut mitään mm. unettomuus, itkukohtaukset jne lääkkeen aloituksessa/vaihdettaessa toiseen.
Olisin saanut lisää saikkua mutten hae kun menen osa-aikaiseen kivaan pikkuduuniin, uskon pärjääväni.josta siis tän masiksen sain, sinne suuntaan maksimissaan räkäsen. No, onni niille jotka siellä vielä ovat on se, että sain hommattua kenkää pahantahtoiselle virkamiehelle joka kidutti suorastaan muita. HAH!
- scy the
Ei sitä voi sanoa. Aluksi ehkä yleensä lyhyempi, muutaman kuukauden sairasloma ja sitten katsotaan uudestaan. Itse olen sairastanut "keskivaikeaa masennusta" vuosia, sairastodistukset saan aina puolen vuoden pätkissä. Mutta masennus taustoineen on aina niin yksilöllistä, ettei kysymykseesi voi todella vastata. Tuo keskivaikea masennus on pelkkä diagnoosi, jonka saavien ihmisten ongelmat voivat olla hyvin vaihtelevia.
- asiakaspalvelija
Psykiatri kirjoitti huhtikuun loppuun asti saikkua, lääkitys Cipramil 10 tuplattiin ja lisäksi illalla otettavaksi Mirzapin 30mg unen saamiseksi, ettei tarvi odottaa neljään asti unentuloa. Terapiaa ei tässä vaiheessa suositellut, lääke on se joka parantaa masiksen sanoi hän.
- *Tuuli*
Itse olin aikoinaan 11kk sairaslomalla diagnoosilla keskivaikeamasennus. Mutta se koostui pätkistä. Ensin pari viikkoa, sitten pätkät pitenivät. Mutta sitä sairasloman uusimista se oli, tietysti kävihän sitä muutenkin lääkärissä. Mutta kun masennus uusi ollessani työttömänä ja terv.keskuslääkäri kirjoitti heti kaksi kuukautta, niin kela ei hyväksynyt siitä yhtään. Sen jälkeen uusi psykiatri kirjoitti reilun puoli vuotta, siitä kela hyväksyi pari kuukautta ja sen jälkeen olin kuulemma työkykyinen. Joten sairastin sitten työttömyyspäivärahoilla, kun töihinkään ei pystynyt.
Kovin yksilöllistä tuo on, miten kauan sairaslomaa tarvitsee.- asiakspalvelija
Tuuli kirjoitti:
Itse olin aikoinaan 11kk sairaslomalla diagnoosilla keskivaikeamasennus. Mutta se koostui pätkistä. Ensin pari viikkoa, sitten pätkät pitenivät. Mutta sitä sairasloman uusimista se oli, tietysti kävihän sitä muutenkin lääkärissä. Mutta kun masennus uusi ollessani työttömänä ja terv.keskuslääkäri kirjoitti heti kaksi kuukautta, niin kela ei hyväksynyt siitä yhtään. Sen jälkeen uusi psykiatri kirjoitti reilun puoli vuotta, siitä kela hyväksyi pari kuukautta ja sen jälkeen olin kuulemma työkykyinen. Joten sairastin sitten työttömyyspäivärahoilla, kun töihinkään ei pystynyt.
Kovin yksilöllistä tuo on, miten kauan sairaslomaa tarvitsee.
Oletko selvinnyt masennuksesta kuiville? - *Tuuli*
asiakspalvelija kirjoitti:
Tuuli kirjoitti:
Itse olin aikoinaan 11kk sairaslomalla diagnoosilla keskivaikeamasennus. Mutta se koostui pätkistä. Ensin pari viikkoa, sitten pätkät pitenivät. Mutta sitä sairasloman uusimista se oli, tietysti kävihän sitä muutenkin lääkärissä. Mutta kun masennus uusi ollessani työttömänä ja terv.keskuslääkäri kirjoitti heti kaksi kuukautta, niin kela ei hyväksynyt siitä yhtään. Sen jälkeen uusi psykiatri kirjoitti reilun puoli vuotta, siitä kela hyväksyi pari kuukautta ja sen jälkeen olin kuulemma työkykyinen. Joten sairastin sitten työttömyyspäivärahoilla, kun töihinkään ei pystynyt.
Kovin yksilöllistä tuo on, miten kauan sairaslomaa tarvitsee.
Oletko selvinnyt masennuksesta kuiville?Olenko kuivilla? Mielenkiintoinen kysymys tällä hetkellä. Vuosi meni ok. Nyt piti jäädä juuri viikon sairaslomalle enkä tiedä, miten tästä jatkaa. Kuvittelin, että tämä ei enää toistu, mutta niin vaan alkoi tuntumaan pahalle. Mikä lie ahdistustila tämä nyt sitten onkaan. Kyllä tässä kaikenmoista miettii.
- asiakaspalvelija
*Tuuli* kirjoitti:
Olenko kuivilla? Mielenkiintoinen kysymys tällä hetkellä. Vuosi meni ok. Nyt piti jäädä juuri viikon sairaslomalle enkä tiedä, miten tästä jatkaa. Kuvittelin, että tämä ei enää toistu, mutta niin vaan alkoi tuntumaan pahalle. Mikä lie ahdistustila tämä nyt sitten onkaan. Kyllä tässä kaikenmoista miettii.
Taitaa se olla niin, että kun kerran masennuksen saa riesakseen se pysyttelee milloin kauempana milloin lähempänä uhriaan.
Minulla oli 20 vuotta sitten joku ihme häiriö.
Sain yötä varten tämän Mirtazapin 30mg, otin eilen illalla vain puolikkaan ja aamulla Cipralex 20mg, eli se nostettiin kaksinkertaiseksi, aiemmin oli 10mg, nyt olen nukkunut koko päivän, ihmettelen voinko jatkaa tätä lääkitystä.
- minä_
Minä en ainakaan ole saanut ollenkaan sairaslomaa. johtuuko sitten lääkäristä vai firmasta missä olen töissä, en tiedä. Keskivaikea masennus todettu jo toisen kerran ja lääkkeet aloitettu jälleen. Toivottavasti auttaa ja jaksaa olla siellä töissä kun kerran pitää vaan jaksaa. Kai ihmisen sietokyvyllä joku raja on kuitenkin?
- Paniikkihäröinen
Heissan kohtalotoverit. Olen ollut erinäisiä pätkiä sairaslomalla ahdistuneisuuden ja paniikkihäiriön takia. Masennustakin tässä varmasti on mukana mutta sitä ei ole toistaiseksi sen kummemmin diagnosoitu (eka psykiatrikäynti parin viikon päästä) vaan mua on hoidettu työterveydessä paniikkihäiriöisenä. Lääkityksenä viime syksystä asti ensin Cipralex ja nyttemmin Sepram (halvempaa), jota nappailen 45mg iltaisin.
Ahdistus ei ole kuitenkaan lääkkeistä huolimatta poistunut (mieliala on hyvä, mutta poissa kotoa etenkin väkijoukoissa tuppaa paniikki iskemään kovastikin) ja työnteko, joka on asiakaspalvelua, ei tällä hetkellä onnistu. Saikulla nyt kolmatta viikkoa, sitä on aina vähän väliä uusittu ja voii olla että tätä jatketaan taas viikon tai parin ajan. Psykiatrin aikaa odottelen siltäkin kantilta että jos tartten pidempää sairaslomaa niin sellaset ei mene työterveyslekurin kirjoittamana läpi Kelassa.
Kyselen teiltä saman kokeneilta, missä vaiheessa olette tippuneet Kelan sairauspäivärahalle ja oletteko tulleet sillä toimeen? Mulla on hankalat paikat tulossa jos tulot tästä vielä pienenee =( Itse palkkakaan kun ei ole koskaan järin suuri ollut joten kauhulla odotan miten pärjään jos ja kun tulot tipahtaa :(- asiakaspalvelija
Olen juuri tippunut Kelan sairauspäivärahalle, eikä se kyllä naurata, olen tehnyt osa-aikaista työtä, eikä palkkakaan ole ollut järin suuri. Päiväraha on noin kolmen tunnin palkka/pv..viideltä päivältä se maksetaan viikossa. Sairausloma kun on kestänyt 60pv sen jälkeen putoaa Kelan korvauksille, eiköhän se niin mene. Minulla mies onneksi on paremilla palkoilla.
Olen kertonut kaikille mahdollisille, lääkärille, psykologille, psykiatrille, että lääke ei minusta sovi, tuo huonon olon, vie unet, mutta ei oikein ole uskottu, annoksia vain nostettu. Päätin lopettaa kaikki lääkkeet, kaksi päivää sitten otin viimeksi ja olo on tosi hyvä, siis normaali, ne lääkkeet aiheuttivat mulle ahdistusta ja apatiaa. Jos olen väsynyt luonnollisella tavalla, se on helpompi kestää kuin lääkeen tuoma pöhlöys. ;)
- Kiffa
Hei,
Mielenkiinnolla luin kirjoituksianne ja sain jopa omituista voimaa ja tsemppiä omaan tilanteeseeni. Olen nyt 6. päivää sairaslomalla itsemurhayrityksen (jo toisen) ja diagnosoidun keskivaikean masennuksen vuoksi.
Paniikkihäiriö minulla todettiin syksyllä 2008, kun hakeuduin itse läheisteni avulla hoitoon psykiatriseensairaalaan saatuani paniikkikohtauksen asiakaspalvelijana työtehtävissä. Tällöin minulle määrättiin Sepram, jota söin sitten viime viikkoon asti 40mg päivässä, mutta joka vain lihotti ja lisäsi ahdistusta. Sepramin rinnalla aloin käyttää ehkäisevänä Propraleja joka päivä töihin mennessäni, olihan työpaikka siis se paniikkia aiheuttavin ympäristö.
Viime viikolla yritin itse päättää elämäni yliannostuksella rauhoittavia, jotka kuitenkaan päivystävänsairaalan lääkärin mukaan eivät olisi riittäneet edes koko purkillisena. Seuraavana päivänä yrityksestä kävin puhumassa yhdelle terveydenhoitajalle ja kolmelle lääkärille tilanteestani ja tunteistani ja sain viikon sairaslomaa. Nyt kun sairaslomapäiviä ei ole kuin yksi ja puoli jäljellä, alkaa ahditus lisääntyä niin suurissa määrin, ettei kaikkien toitottama toivo tunnu juurikaan realistiselta.
Tällä hetkellä mielessä on jälleen pakeneminen, kuten joskus olen tehnytkin, varannut lentolipun, jonka jätin sitten käyttämättä. Osaan olla järkevä ja vakuuttava, äärettömän ymmärtäväinen ja orientoitunut keskusteluissa, joita käyn minua hoitavien ihmisten parissa ja nyt vasta koen sen haitaksi itselleni. Häpeä ja inho kasvaa ja turhautuminen tälläiseen elämään 22-vuotiaana.- 'Tuuli'
Viikon sairasloma takana ja nyt yhden työpäivän jälkeen taas ihan hirveä olo. On sellainen olo, että ei enää kestä niitä ihmisiä, asiakkaita, töissä. Tekee tosiaan mieli paeta ihan minne vain. Kyllähän tämä ärsyttää itseäni ja joku joka ei moista ole kokenut, niin ajattelee varmaan, että tuo ei vain halua tehdä töitä. Mietin, että missä vika on, kun olen näin älyttömän herkkä enkä kestä vaikeita ristiriitatilanteita, joita väistämättä tulee nykyisten asiakkaitten kanssa. Päälle päin näytän varmaan myös ihan rauhalliselta. Pelottaa vain, että milloin sitä julkisesti romahtaa.
Minulla on myös kauhea lääkekammo ja mitäs muuta hoitoa tarjotaan kuin aina vain pilleriä. Kun olen sanonut lääkäreille, että ahdistun niistä vain lisää (jo ajatuksestakin, että pitää kokeilla uutta lääkettä), niin niitä vain pitäisi popsia. Sekin on niin kauhean ristiriitaista. Toisen ihmisen on niin helppo sanoa, että kokeile nyt tätä lääkettä. Mutta minulle se on käytännössä mahdotonta. - asiakaspalvelija
'Tuuli' kirjoitti:
Viikon sairasloma takana ja nyt yhden työpäivän jälkeen taas ihan hirveä olo. On sellainen olo, että ei enää kestä niitä ihmisiä, asiakkaita, töissä. Tekee tosiaan mieli paeta ihan minne vain. Kyllähän tämä ärsyttää itseäni ja joku joka ei moista ole kokenut, niin ajattelee varmaan, että tuo ei vain halua tehdä töitä. Mietin, että missä vika on, kun olen näin älyttömän herkkä enkä kestä vaikeita ristiriitatilanteita, joita väistämättä tulee nykyisten asiakkaitten kanssa. Päälle päin näytän varmaan myös ihan rauhalliselta. Pelottaa vain, että milloin sitä julkisesti romahtaa.
Minulla on myös kauhea lääkekammo ja mitäs muuta hoitoa tarjotaan kuin aina vain pilleriä. Kun olen sanonut lääkäreille, että ahdistun niistä vain lisää (jo ajatuksestakin, että pitää kokeilla uutta lääkettä), niin niitä vain pitäisi popsia. Sekin on niin kauhean ristiriitaista. Toisen ihmisen on niin helppo sanoa, että kokeile nyt tätä lääkettä. Mutta minulle se on käytännössä mahdotonta.Tuulille:..niin tuttu tunne, ei tarvi kuin nähdä asiakkaita sitä ajattelee, että menkää muualle please..:)
Lääkkeistä sain minäkin lisäahdistusta ja unet meni.
Nyt olen eka yön nukkunut normaalisti lääkkeen lopetuksen jälkeen.
Päätin, että otan ahdistuneisuuteen puolikkaan rauhoittavaa tarvittaessa ja sillä sipuli.
Tsemppiä kaikille kohtalokavereille, kyllä me selvitään..:) - venla72_
asiakaspalvelija kirjoitti:
Tuulille:..niin tuttu tunne, ei tarvi kuin nähdä asiakkaita sitä ajattelee, että menkää muualle please..:)
Lääkkeistä sain minäkin lisäahdistusta ja unet meni.
Nyt olen eka yön nukkunut normaalisti lääkkeen lopetuksen jälkeen.
Päätin, että otan ahdistuneisuuteen puolikkaan rauhoittavaa tarvittaessa ja sillä sipuli.
Tsemppiä kaikille kohtalokavereille, kyllä me selvitään..:)Tuo että alkaa ahdistaa kun on s-loma lopuillaan on karmivan tuttu tunne. Tosiaan, mitä jos ei jaksakaan jos lähteekin liian aikaisin työelämään? Olisi musertavaa jos näin kävisi tosin se olisi vain luonnollista ja merkitsisi että on lähtenyt liian nopeasti kokeilemaan miten ne siivet kantavat.
Ahdistaa jo ajatus ahdistuksesta joka tulee kun s-loma on lopuillaan... Kun pääsisi edes tästä syyllisyyden tunnosta pois eli tunnen huonoa omatuntoa s-lomasta! Tosin, lääkärihän sen MÄÄRÄÄ enkä minä itse. - *Tuuli*
venla72_ kirjoitti:
Tuo että alkaa ahdistaa kun on s-loma lopuillaan on karmivan tuttu tunne. Tosiaan, mitä jos ei jaksakaan jos lähteekin liian aikaisin työelämään? Olisi musertavaa jos näin kävisi tosin se olisi vain luonnollista ja merkitsisi että on lähtenyt liian nopeasti kokeilemaan miten ne siivet kantavat.
Ahdistaa jo ajatus ahdistuksesta joka tulee kun s-loma on lopuillaan... Kun pääsisi edes tästä syyllisyyden tunnosta pois eli tunnen huonoa omatuntoa s-lomasta! Tosin, lääkärihän sen MÄÄRÄÄ enkä minä itse.Muutaman päivän jaksoin töissä viikon sairasloman jälkeen, sitten oli ihan pakko "paeta". Pelkäsin tosissani, minkä "kohtauksen" siellä töissä vielä saankaan, kun niin ahdisti. Puhumattakaan näistä lukuisista fyysisistä oireista kropassani. Viikko kausiin kun ei pysty nukkumaan hyvin kun työt vain pyörivät mielessä. Nyt olen sitten reilun kuukauden sairaslomalla. Sitten täytyy varmaan tehdä päätös, onko toi mun työ laisinkaan.
- MiiNa999
*Tuuli* kirjoitti:
Muutaman päivän jaksoin töissä viikon sairasloman jälkeen, sitten oli ihan pakko "paeta". Pelkäsin tosissani, minkä "kohtauksen" siellä töissä vielä saankaan, kun niin ahdisti. Puhumattakaan näistä lukuisista fyysisistä oireista kropassani. Viikko kausiin kun ei pysty nukkumaan hyvin kun työt vain pyörivät mielessä. Nyt olen sitten reilun kuukauden sairaslomalla. Sitten täytyy varmaan tehdä päätös, onko toi mun työ laisinkaan.
Minulla on diagnosoitu keskivaikea masennus nelisen vuotta sitten, mutta päivääkään en ole koskaan saanut sairaslomaa. Terveyskeskuslääkärillä en ole käynyt, vaan yksityisellä työterveyslääkärillä. Tämän vuoden puolella en ole taaskaan nukkunut yhtäkään täyttä yötä ja tällä hetkellä olo on sellainen, että voisin vaikka tappaa jonkun ja itken suurimman osan työpäivästä. Ehkä pitäisi taas mennä lääkäriin, jos saisi vaikka jonkinlaisen lääkityksen. Tämän neljän vuoden aikana olen siis ollut yhteensä vain 5 kk lääkityksellä (Cipralex) ja sen jälkeen lääkäri totesi, ettei sinua mikään vaivaa. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että ei tällainen mielentila ihan normaaliakin ole...
- Tsuippi
HUomenna vihdoinkin uskallan mennä työterveyshoitajalle/lääkärille. Kaikki mitä täältä olrn löukenut on niin samaa... Olen kait antanut itselleni luvan olla heikko.
- Drowning.
ai, voiko masennuksen vuoksi joutua sairaslomallekin? Itse 20 vuotta vakavasti masentunut enkä päivääkään ole saikulla ollut. Lääkäristä olen sen verran apua saanut että on käsketty etsimään joku harrastus ja syömään jotain roskapillereitä. Testin mukaan olen "vaikeasti masentunut" ja ei siis lomia, mutta kyllä välillä tuntuu että pää räjähtää ihan justiinsa..
- Latvainvalidi
Ja minkähän testin mukaan olet "vaikeasti masentunut".
Siitä tietää olevansa "vakavasti masentunut", jos ei jaksa nousta sängystä ylös, ajattelee kuolemaa tai itsemurhan tekemistä melkein joka hetki.
Ihminen ei voi olla "vakavasti masentunut", jos hän kykenee työhön, jos työ vaatii oikeasti jotakin muutakin kuin puolivaloilla nuokkumista ja paskanjauhantaa.
Vain sekamuotoisessa (mania masennus) vaiheessa oleva bipo voi kuvitella pystyvänsä työhön. - Drowning.
^minä niitä testien nimiä muista, enkä määritelmiä. Mutta lääkäri käski täyttämään kyselyn ja sitten se pisteytettiin. No, ehkä sitten olen se poikkeus joka vahvistaa säännön eli "vakavasti masentunut" joka pystyy hoitamaan työtehtävänsä. Itselläni ei ole varaa jäädä sänkyyn makaamaan, tekisi mieli, mutta ei pysty. Minut on kasvatettu siten ettei heikkuoksia saa näyttää.
- Latvainvalidi
Masennusmittarit ja varsinkin se BDI minkä olet todennäköisesti täyttänyt on hyvin epävarma.
Ainoa todellinen arvio "vakavasta masennuksesta" on ihmisen työ- ja toimintakyky.
Kuvitteletko tosiaan, että oikeasti vakavasti masentunut pystyy nousemaan vain tahdonvoimalla sängystä ylös? Luuletko ettei meille muillekin ole tässä protestanttisessa työkulttuurissa opetettu, että töitä pitää tehdä..?
Jos "tahdonvoimalla" pystyy tekemään töitä, ei ole oikeasti vakavasti masentunut. - Drowning.
Latvainvalidi kirjoitti:
Masennusmittarit ja varsinkin se BDI minkä olet todennäköisesti täyttänyt on hyvin epävarma.
Ainoa todellinen arvio "vakavasta masennuksesta" on ihmisen työ- ja toimintakyky.
Kuvitteletko tosiaan, että oikeasti vakavasti masentunut pystyy nousemaan vain tahdonvoimalla sängystä ylös? Luuletko ettei meille muillekin ole tässä protestanttisessa työkulttuurissa opetettu, että töitä pitää tehdä..?
Jos "tahdonvoimalla" pystyy tekemään töitä, ei ole oikeasti vakavasti masentunut.Jos on pakko tehdä työtä että saa rahaa jolla kustantaa oman onnettoman elämänsä? Itselläni ei ole mahdollista jäädä sänkyyn makaamaan päiväkausiksi, enkä osaa mennä lääkärinkään puheille nyyhkyttämään epätoivoisesti. Joten älä yleistä masentuneita. Meitä on monenlaisia, jotkut toimivat arjessa ihan kohtalaisesti, toiset ovat täysin toimintakyvyttömiä.
Et varmaan itse ole psykiatri joten ei ole sinullakaan valtuuksia määritellä sitä kuka on "oikeasti" masentunut ja kuka ei. Sitä paitsi en maininnnut mitään "tahdonvoimasta" vaan ihminen voi suorittaa päivittäisiä rutiinejaan tottumuksesta ja konemaisesti ilman mitään tahdonvoimaa. - 9+5
Drowning. kirjoitti:
Jos on pakko tehdä työtä että saa rahaa jolla kustantaa oman onnettoman elämänsä? Itselläni ei ole mahdollista jäädä sänkyyn makaamaan päiväkausiksi, enkä osaa mennä lääkärinkään puheille nyyhkyttämään epätoivoisesti. Joten älä yleistä masentuneita. Meitä on monenlaisia, jotkut toimivat arjessa ihan kohtalaisesti, toiset ovat täysin toimintakyvyttömiä.
Et varmaan itse ole psykiatri joten ei ole sinullakaan valtuuksia määritellä sitä kuka on "oikeasti" masentunut ja kuka ei. Sitä paitsi en maininnnut mitään "tahdonvoimasta" vaan ihminen voi suorittaa päivittäisiä rutiinejaan tottumuksesta ja konemaisesti ilman mitään tahdonvoimaa.Niin mutta kun toimintakyvyttömyys on yksi merkittävimpiä oireita. Ei ole kyse siitä voiko jäädä sänkyyn vai ei, vaan siitä että vakavasti masentunut ei yksinkertaisesti pääse sieltä ylös. Sama kun käskisit lentoon lähteä, ei yksinkertaisesti onnistu. En halua vähätellä ettetkö sairastaisi masennusta, mutta epäilen tuota vakavaa masennusta. Lievän masennuksen kanssa taistelevat (kuten minä) pystyvät usein hoitamaan sen arjen joten kuten, koska pakko ajaa. Moni pystyy pysymään myös työelämässä. Keskivaikeassa masennuksessa työ alkaa olla jo vaikeaa. Todennäköisesti kuulut jompaan kumpaan näistä.
Nuo masennustestit joissa lasketaan pisteitä ovat ihan oikeasti vain suuntaa antavia. Eikä sillä oikeastaan ole niin väliä minkä asteista masennus on, ei tämä ole mikään kilpailu. Jos kykenee työntekoon niin hyvä homma, jos ei niin sitten tarvitsee olla sairaslomalla. - kestomasis
Latvainvalidi kirjoitti:
Masennusmittarit ja varsinkin se BDI minkä olet todennäköisesti täyttänyt on hyvin epävarma.
Ainoa todellinen arvio "vakavasta masennuksesta" on ihmisen työ- ja toimintakyky.
Kuvitteletko tosiaan, että oikeasti vakavasti masentunut pystyy nousemaan vain tahdonvoimalla sängystä ylös? Luuletko ettei meille muillekin ole tässä protestanttisessa työkulttuurissa opetettu, että töitä pitää tehdä..?
Jos "tahdonvoimalla" pystyy tekemään töitä, ei ole oikeasti vakavasti masentunut.Tällä viikolla kävin työterveystarkastuksessa pitkästä aikaa. Keskusteltiin noista mielialoistakin kun jonkun kysymyskaavakkeen mukaan punaisella alueella ollaan. Eli kovasti masentuneita. Hoitsu tottakai kyseli onko läheisiä joiden kanssa voisi puhua. Eipä ole, vaimo ei ymmärtänyt vaan heitti pihalle puolen vuoden sohvalla makaamisen jälkeen. En pystynyt mihinkään.
Aika vakavana hoitaja kuunteli tarinoitani. No tänään esimerkiksi en ole tehnytkään mitään. Ensi viikolla on lääkärin vastaanotto. Katsotaan mitä hän sanoo. Kerron kyllä että pystyn olemaan töissä, siis työmaalla, tylsää se kotomnakin on maata. Mutta en ole työkunnossa. Mielenkiintoista mitä tapahtuu. Neljän vuoden huonon olon jälkeen jotain ehkä tapahtuu.
- ihanhullusekopää
Minkä takia minut laitettiin kuntouttavaan työtoimintaan kun olin niin huonossa kunnossa että terapiatkin jäivät kesken, tai osittain jäi yksi kesken kun yksi nuori psykologi päätti että hänpä laittaa mut työkkärin asiakkaaksi vajaakuntoiseksi. Eli sairaslomalle ja työkkärin rahoille, JUURI silloin kun olisi pitänyt tajuta että tarvin kuntoutusta ja sairaslomaa ja jotain, minkä takia terapiat olisivat muuten loppuneet? En mä niitä huvikseen lopettanut, vaan oli olo koko ajan ahdistunut ja toivoton. Olin negativiisuuden noidankehässä. Kuntouttava työtoiminta menikin sitten huonosti vaikka yritin roikkua siinä kauan. Tuloksena työtoiminnasta kesälomalla romahdus ja olo vaan mennyt pahemmaksi ja pahemmaksi, kun olen roikkunut ilman Kelan sairaspäivärahaa toimeentulotuella, JÄLLEEN kerran ilman kunnon hoitoa. Jos en olisi keväällä piristynyt edes ihan vähän joko mas.lääkeen aloittamisen tai sen turvin että löysin hyvä yksityisen lääkärin olisin varmaan psykoosissa tai yrittänyt itsemurhaa!! Nyt yritän purkaa vihaa siitä miten yksin mut on jätetty!! Ja psykiatrian polin hoito on AIVAN puutteellista. Yksin yritän pärjätä ja huutaa apua.
- ihanhullusekopää
Korjaan. Siis pois sairaslomalta ja työkkärin rahoille.
- Feuerbach
Mielestäni AINA jos hakeutuu lääkäriin henkisen pahoinvoinnin / jaksamattomuuden takia niin on hoidon tarpeessa. Nykyisinkin vähätellään masennusta lääkärien toimesta.Työelämässä näkee vielä kaiken lisäksi näitä hyvävelikerhoja lääkärien ja työnantajien välillä että tarkoituksella yritetään olla kirjoittamatta sairaslomaa vaikka tilanne sitä vaatisi.
Nyky-yhteiskunta on niin rahan ja pinnallisuuden ympärillä pyörivä paskarinki jossa harva yksilöistä välittää.
Omalla kohdallani olen 3 kertaa sairaslomalla viimeisen 5 vuoden sisällä, vaikkei välitkään helppoja ole olleet niin töissä olen käynyt. Onneksi itsellä oli ymmärtävä ja asiantunteva työterveyslääkäri ja sain ainaki osittain sieltä avun. Toki nyt sairaslomalla kun olen jaksanut olla myös omissa harrastuksissa ja liikkunut niin sekin on paljon auttanut.
Että "ihanhullusekopää" ja muillekin vinkkinä että kyllä se välittävä ihminenkin jostain löytyy jos vain jaksaa jatkaa elämistä. - moinäxdcc
millaisia oireita teil on jaksamattomuuden, väsynneisyyden lisäski? päänsärkyä jtl muuta?
- voimaton
mie oon aivan loppu...
olen 22 vuotias nainen ja mulla on 2 lasta. ensimäisen lapsen jälkeen oli keskivaikeaa masennusta, sain siihen lääkkeet ja olo parani hiljalleen. toisen lapsen jälkeen ei mitään ongelmia, mieli ollu terävä ja pirteä.
mutta nyt äitini kuoli kuukausi sitten (hän ehti juuri täyttämään 50), syöpä vei.
olin 2 viikkoa ennen äidin kuolemaa sairaslomalla, kun äiti oli saattohoidossa ja kuoleman jälkeen vielä 4 viikkoa.. nyt olen palannut töihin ja ahdistaa ihan hirveästi... olen kamalan väsynyt, itkuinen, rauhaton, en saa öisin nukuttua, ahdistaa ajatus töistä... välillä vain tuntuu etten jaksa enää, että lähden äidin perään.... mutta lapset pitävät minut täällä..
en tiedä miten jaksan, vai jaksanko lopulta ollenkaan...
ahdistaa muiden ajatukset ja odotuset minun suhteeni... voinko jäädä sairaslomalle vielä? miten muut siihen suhtautuvat? eikö minun hyvinvointini olisi tärkeää kuitenkin lapsienkin kannalta?
olen käynyt samalla depressiohoitajalla nyt äidin kuoleman jälkeen, kuin silloin pari vuotta aikaisemminkin ja olen saanut samat lääkkeet kuin silloinkin, mutta niistä ei tunnu olevan mitään hyöyä... olo pahenee päivä päivältä... - voimaton
tämän viestin ei pitänyt tulla tänne.. ajatuksissani sähellän....
- JK
KUUKAUSI RIITTÄÄÄ
- Tässä kaikille!
- Unta-Vai Totta?
Minulla todettin työstä johtuva lievä masennus ja olen ollut nyt 6 viikkoa sairaslomalla.
Oireina oli jumalaton väsymys, mutta uni oli katkonaista, yleinen haluttomuus, elämänilon katoaminen, vatsaoireet, päänsärky, itsetunnon roima lasku, itkuherkkyys sekä jumalaton ahdistus.
Olin lopen väsynyt kaikkeen. Kaksi ensimmäistä viikkoa oikeastaan nukuin, tuskin jaksoin tehdä mitään. Onneksi mies hoiti kotihommat.
Nyt alkaa elämä voittamaan ja olokin on kohentunut huomattavasti, mutta edelleen ajatus töihinmenosta saa voimaan pahoin.
Kaupassa sentään pystyn käymään jo ilman ahdistusta.
Pelottaa, että psykiatri toteaa mut seuraavalla käynnillä terveeksi ja kykeneväksi palaamaan töihin.... - Yrittäjävaien
Hei Luin viestejänne sairaslomista ja jaksamattomuudesta. Itse olen siellä toisella puolella eli yrittäjänä ja masennusta esiintyy työntekijällä/työntekijöillä. Toinen sairaslomalla jo monta kuukautta ja luonnollisesti joudun tekemään hänenkin hommansa ja toinen käy läpi riitaisaa kotikriisiään..ilmeisesti ero tulossa, kaveri on eristäytynyt kokonaan..ja ei oikein hänkään työpanostaan suorita. Ja minä, olen ihan loppu siis täysin.... Minulla diagnosoitiin krooninen keskivaikea-vaikea masennus. En voi olla päivääkään pois, koska mistään ei tule yrittäjälle penniäkään ja ne hommat ja laskut on hoidettava. Ketään ei lain mukaan voi palkata tilalle ( työ vaikeaa ja hidasta oppia) Firman lainat pantattu omaa kotia vasten. Aikamoinen tilanne. Aamuisin paikat vaan tutisee , päässä naksuu kun yrittää kolme lasta viedä hoitoon ja kouluun... Sitten sinne helvettiin. Jospa pystyisin tämän fiiliksen välittämään niille päättäjille, jotka ovat pienyrittäjän tilanteeksi tällaisen luoneet.... Voin kertoa, että sairasloma siten, että työpaikka odottaa edelleen siellä jossakin, tuntuisi taivaalta.
- Voimattomalle
Voimaton, hae ilman syyllisyyttä sairaslomaa itsellesi, sinä tarvitset nyt lepoa ja aikaa toipumiselle, on täysin ymmärrettävää menetyksesi jälkeen, vaikka olisit vuoden pois, se on ihan hyväksyttävää. Älä ajattele mitä muut sinusta ajattelevat, sinä koit ison menetyksen ja tiedän useita joilla se on ottanut vuoden surra pahimman surun pois ja se vuosi on mennyt sairaslomalla. Keskitä voimasi nyt itseesi ja lapsiisi ja hae sairaslomaa. Lähetän voimahalauksia sinulle.
-samankokenut- - Miettiväinen
Mulla keskivaikea masennus ja saikulla olen ollut parissa pätkässä kaksi kuukautta. Lisäksi tein kuukauden osapäiväisenä. Mä kun luen näitä aloin jo miettiä että mikähän muo oikeesti vaivaa sillä oon poikkeus tässä joukossa siina mielessä että voin töissä paremmin kuin kotona. Kotona ahdistus kasvaa järjettömään mittakaavaan. Töissä pysyy kurissa. Monesti tuntuu että jäisin mieluummin töihin kuin lähtisin kotiin. Nyt kun masennus taas pahempaa pelkään että määrätään saikkua. En tahdo jäädä kotiin omien ajatusteni kanssa. Tosin ymmärtän että työpanokseni ei ole täysi kun en nuku öisin mutta töissä tosiaan olen vähemmän ahdistunut.
- Nefke.
Ei välttämättä määrätä ollenkaan.
Itse sain keskivaikean DG:n mutta koska jaksoin töissä ja työ oli yksi elämää rytmittävä ja pystyssä pitävä elementti ja pystyin sen hoitamaan mallikkaasti niin tarvetta sairaslomalle ei todettu.
Sen yksilöllisen tarpeen ja ongelmien ilmenemisalueen mukaan, minulla ongelmat olivat omakuvassa, sosiaalisten suhteiden ylläpidossa, syrjäytymisessä neljän seinän sisälle, eivät sinänsä esim. toiminnallisuuden katoamisessa työpaikalla vaan töissä koin olevani oikeassa paikassa sen 8h ajan, mutta työn ulkopuolella olin sitten orpo piru. - pseudotiedettä53543
Lääkkeitä ei pidä masennukseen syödä - eikä psykiatreja käyttää. Psykologit ovat niitä joiden palveluja tulee käyttää.
http://www.youtube.com/watch?v=gvdBSSUviys Sain tänään viikon mittaisen sairasloman masennuksen takia ja mieliala lääkkeen määrää lisättiin.
- vittuunlääkärit
sain huikeat 9 päivää sairaslomaa keskivaikean masennuksen takia, vaikka hoin koko tunnin ajan miten aion tappaa itseni. eipä nuo lääkärit paskaakaan välitä. otti 230 euroa siitä käynnistä ja varmaan nyt toivoo että toteutan suunnitelmani.
- aettrepöwi
Älä mene psykiatreille, tietenkin ymmärrän, kun tilanteessa tarvitsit sairauslomaa, sitä terapeutti voi määrätä. Lähde psykoterapeutille, jos tahdot jotain oikeaa apua ja ennen kaikkea jätä ne "lääkkeet" apteekkiin. Psykoterapeutit ottavat noin 80e/kerta eli sekään ei kyllä edullista missään nimessä ole. Julkiselta voi myös hakea apua, siellä on tietenkin halvempaa, mutta muista vaatia lääkkeetöntä hoitoa ja kierrä kamat kaukaa vaikka kuinka yrittäisivät sinulle niitä "kokeiluun" suositella. Tsemppiä sulle.
- Kalju Pitkätukka
Eipä saikkua lääkäri edes ehdotellut, vaikka keskivaikean diagnoosin sain.
Tosin, olen yrittäjä, enkä voi jäädä sairauslomalle konkurssia tekemättä.
Hommani on kausiuonteinen, nyt on hiljaisempi kausi menossa.
Mutta viimeisimmän sesongin aikaan, kun oli pakko painaa pitkää päivää, elämä oli yhtä helvettiä.
Ei minkäänlaista työn iloa, kuin nousisi puutuneilla jaloilla loputtomia portaita.
Välillä heittäydyin maahan itkemään.
Kun alkoi helpompi jakso töiden suhteen, lamaannuin täysin, en edes pesulla jaksanut käydä, vähäisistä töistä jaksoin tehdä vain kaikkein pakollisimmat,
muut jäi hoitamatta.
Itsemurha oli mielessä jatkuvasti.
Uusi sesonki tekee tuloaan, SSRI- lääke(Cipralex10mg), auttaa ja olen taas tolpillani.
Vielä pari kertaa käyn hoitsun kanssa juttelemassa.
Hammaslääkärissäkin käynti piristää, muutaman vuoden masisjakson aikana pääsi purukalusto pahaan kuntoon. - Ärsyyntyny
Itsellä on selvästi masennuksen oireet. Mieliala heittelee välillä suututtaa vähän jokanen asia, unta ei saa öisin, väsymystä ja alakuloisuutta joka päivä. Mitää töitä ei huvittais tehdä yhtää viime viikolla sain viikon sairaslomaa ja pakko hakee lisää pää tuntuu räjähtävän. Tuntuu ettei mistää tule mitää.
- bdi
Mä taas haluaisin jatkaa töissä mut lääkäri antoi diagnoosin vaikea masennus eikä halua että nyt menen töihin,sairaslomaa oli ensin 2 viikkoa sitten olin 2 viikkoa töissä mut työni on henkisesti
raskasta ja ahdistuin vain lisää.Nyt olen 3 viikon lomalla ja haluaisin jo takaisin töihin.
Lääkäri tosin haluaa että vaihdan työpaikkaa vähän kevyempään työhön mutta en osaa muutakaan. - Pikkuhiljaa_eteenpäin
Mulle annettiin 2 kk sairausloma keskivaikean masennuksen vuoksi. Vanhemman kuolema, pitkään jatkunut unettomuus ja henkisesti raskas työ liian vähällä työvoimalla katkaisi kamelin selän. Syyllistän jatkuvasti itseäni, tunnen riittämättömyyttä ja etten kelpaa sellaisena kuin olen. Töiden jälkeen en jaksanut tehdä mitään, aiemmin mielihyvää tuottaneet asiat eivät enää kiinnostaneet. Työpaikalla suhtauduttiin nuivasti sairauslomaan. Hävettää, etten enää jaksanut.
Pidän työstäni, mutta töihin paluu pelottaa. Mielialalääkityksestä ja psykologikäynneistä on onneksi ollut apua. - Anonyymi
Moi! Olen venäläinen nainen. Asun Suomessa 16v. Todella paljon ongelmia. Kova stressi ja masennus. Mistä saa apua?
- Anonyymi
Moi! Olen venäläinen nainen. Asun Suomessa 16v. Todella paljon ongelmia. Kova stressi ja masennus. Mistä saa apua?"
Hakeudu lääkärin vastaanotolle, siitä se lähtee. Ja jos muita ongelmia esim. avioliitossa sossuun voi ottaa yhteyttä tai perheneuvolaan. Eri paikkakunnilla on neuvontaa ja tukea saatavissa maahanmuuttajille. Olet jo 16 vuotta asunut? Siitä huolimatta kysy vaikka oman paikkakuntasi sosiaalitoimistosta olisiko sinulla mahdollisuus saada apua tuota kautta. - Anonyymi
Tampereelta löytyy psykiatri, joka kirjoittaa saikkua niin pitkään kun potilas haluaa, eikä vaadita muuta hoitoa kuin lääkitys, vaikka tilanne pitkittyy?!
- Anonyymi
Kuka psykiatri?
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Euroviisut fiasko, Suomen kautta aikain typerin esitys, jumbosija odottaa. Olisi pitänyt boikotoida!
Tämän vuoden euroviisut on monella tapaa täydellinen fiasko. Ensinnäkin kaikkien itseään kunnioittavien eurooppalaisten2803143Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?2022888Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en712474Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.2221944Tuollainen kommentti sitten purjehduspalstalla
"Naisen pillu se vasta Bermudan kolmio on. Sinne kun lähdet soutelemaan niin kohta katoaa sekä elämänilo että rahat"131378Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?421371Nukkumisiin sitten
Käsittelen asiaa tavallani ja toiveissa on vielä että tästä pääsee hyppäämään ylitse. Kaikenlaisia tunteita on läpikäyny41327Syö kohtuudella niin et liho.
Syömällä aina kohtuudella voi jopa laihtua.On paljon laihoja jotka ei harrasta yhtään liikuntaa. Laihuuden salaisuus on241298Muistatko komeroinnin?
Taannoin joskus kirjoitin aloituksen tänne komeroinnista eli hikikomoreista; syrjäytyneistä nuorista ihmisistä. Ehkä asu511267Nesteen bensapumput pois, tilalle latausasemat
Näin se maailma muuttuu, kun Suomessakin liikenneasemat lopettavat polttoaineiden myynnin ja tarjoavat enää sähköä autoi1621221