Pakkoajatukset

Itselläni ollut muutaman vuoden paniikkioireita, masennustakin ym. Pari kertaa on tullut ihan järkyttävä pelko mieleen, että mitä jos joskus ihan oikeasti naksahtaa, ja tekee jotain pahaa jollekkin, vaikka todella en ikinä haluaisi vahingoittaa kirjaimellisesti kärpästäkään.

Kuuluuko tämä todella ns. taudinkuvaan? Välillä pelkään ihan tosissani että mitä jos sitä tulee hulluksi. Jotenkin tosi pelottavaa ajatella ns. pahuutta, että se ei ole mikään itsen ulkopuolella oleva "piru", vaan jokainen meistä on kykeneväinen niin hyvään kuin pahaan.

Myös minulla seronil 20mg lääkkeenä, ja pitkään olinkin oireettomana, nyt taas meinaa masennus ja ahdistus iskeä.

mimimal kirjoitti:

Itselläni ollut muutaman vuoden paniikkioireita, masennustakin ym. Pari kertaa on tullut ihan järkyttävä pelko mieleen, että mitä jos joskus ihan oikeasti naksahtaa, ja tekee jotain pahaa jollekkin, vaikka todella en ikinä haluaisi vahingoittaa kirjaimellisesti kärpästäkään.

Kuuluuko tämä todella ns. taudinkuvaan? Välillä pelkään ihan tosissani että mitä jos sitä tulee hulluksi. Jotenkin tosi pelottavaa ajatella ns. pahuutta, että se ei ole mikään itsen ulkopuolella oleva "piru", vaan jokainen meistä on kykeneväinen niin hyvään kuin pahaan.

Myös minulla seronil 20mg lääkkeenä, ja pitkään olinkin oireettomana, nyt taas meinaa masennus ja ahdistus iskeä.

Lue lisää

Onneksi saan lukea,että muillakin on samanlaisia tuntemuksia..Olen itse hoitoalalla..Joskus raportilla istuessani tulee ajatus päähän, että kauheaa kun löisin vaan vieressä istuvaa ihmistä..ja siitä se paniikki ja ahdistus alkaa...on pakko poistua tilanteesta ja joskus olen jopa paniikissa lähtenyt töistö pois vedoten oksennustautiin...Ihan kauheaa..Nytkin olisi töihin lähtö ja ahdistaa valmiiksi esin bussiin nouseminen joka on pullollaan ihmisiä...

mimimal kirjoitti:

Itselläni ollut muutaman vuoden paniikkioireita, masennustakin ym. Pari kertaa on tullut ihan järkyttävä pelko mieleen, että mitä jos joskus ihan oikeasti naksahtaa, ja tekee jotain pahaa jollekkin, vaikka todella en ikinä haluaisi vahingoittaa kirjaimellisesti kärpästäkään.

Kuuluuko tämä todella ns. taudinkuvaan? Välillä pelkään ihan tosissani että mitä jos sitä tulee hulluksi. Jotenkin tosi pelottavaa ajatella ns. pahuutta, että se ei ole mikään itsen ulkopuolella oleva "piru", vaan jokainen meistä on kykeneväinen niin hyvään kuin pahaan.

Myös minulla seronil 20mg lääkkeenä, ja pitkään olinkin oireettomana, nyt taas meinaa masennus ja ahdistus iskeä.

Lue lisää

juuri tuollainen, että pelkää napsahtavansa ja että tekis jotain pahaa muille. Mulla on usein myös pelko, että vaan napsahdan ja joudunko sit mielisairaalaan? Tällaiset ajatukset ovat nimenomaan kilttien ihmisten ajatuksia, jotka eivät oikeasti tekisi kärpäsellekään pahaa! Ajatuksesta on vielä TODELLA pitkä matka tekoihin, muistakaa se. Ne jotka oikeasti tekee, eivät varmaan edes ajattele mitään ennen vaan toimivat vaan...

Kamalinta on kun on kaksi lasta ja pelkää välillä sitä napsahtamista lasten kanssa yksin ollessaan. Mulla on myös paljon pelkoja tulevaisuuden suhteen. Mut on pienenä peloteltu ilmestyskirjan jutuilla,pedon merkeillä ja muilla pirun riivaamisilla eikä niitä tahdo millään saada päästään pois, vaikka terapiaa niihin saan.

Tsemppiä kaikille kohtalotovereille!!!

markelmi kirjoitti:

juuri tuollainen, että pelkää napsahtavansa ja että tekis jotain pahaa muille. Mulla on usein myös pelko, että vaan napsahdan ja joudunko sit mielisairaalaan? Tällaiset ajatukset ovat nimenomaan kilttien ihmisten ajatuksia, jotka eivät oikeasti tekisi kärpäsellekään pahaa! Ajatuksesta on vielä TODELLA pitkä matka tekoihin, muistakaa se. Ne jotka oikeasti tekee, eivät varmaan edes ajattele mitään ennen vaan toimivat vaan...

Kamalinta on kun on kaksi lasta ja pelkää välillä sitä napsahtamista lasten kanssa yksin ollessaan. Mulla on myös paljon pelkoja tulevaisuuden suhteen. Mut on pienenä peloteltu ilmestyskirjan jutuilla,pedon merkeillä ja muilla pirun riivaamisilla eikä niitä tahdo millään saada päästään pois, vaikka terapiaa niihin saan.

Tsemppiä kaikille kohtalotovereille!!!

Lue lisää

Mulla on paholaisfobia, joka todennäköisesti on lähtöisin lapsuudesta äidin paholaispuheista. Äiti kävi tuolloin helluntailaispiireissä. Kun pelkään tarpeeksi, ahdistun ja päähän tulee uskontoon liittyviä aivan kamalia pakkoajatuksia. Pakkoajatuksista ahdistun vielä enemmän ja saan paniikkikohtauksen. Paniikkikohtaus tulee 95 % varmuudella yöllä. Herään painajaisunesta ja pelkään paholaista. Hullua, kun en edes järjelläni usko paholaisen olemassaoloon (persoonallisena olentona). Olen menossa parin päivän päästä psykologille. Lääkkeet tarvitsisin varmasti myös. Tää pelkokierre mulla on ollut lapsesta, tosin välillä on ollut vuosienkin hyviä ja lähes oireettomia jaksoja. En jaksaisi enää tätä. Lisäksi mulla on muita pakkoajatuksia, esim. toivon, että liikenteessä sattuisi onnettomuus. (En tietenkään oikeasti ikinä toivo tällaista, mutta siis näissä pakkoajatuksissa.)

En tekisi pahaa edes kärpäselle. Nekin yritän napata käteen ja viedä ulos. En syö lihaa, olen muille mieliksi. Olen varmaankin liian kiltti, enkä uskalla kohdata negatiivisia tunteitani. En edes enää tunnista niitä. Pelkään vain. En ole vihainen, vaikka olisi syytäkin monesta asiasta. Paholaisen pelko saattaa olla oman aggression pelkäämistä. En tiedä...

Tsemppiä kaikille paniikin, liian kiltteyden, fobioiden ja pakkoajatusten kanssa taisteleville! Aurinko paistaa vielä risukasaan!