Karkaako rapu aina rakkautta..

juuri tuollaista skorpionin kanssa. Jo neljä vuotta vehtaamista häneltä on-off. Nyt en jaksa enempää ja lähden.

raouna on kirjoitti:

juuri tuollaista skorpionin kanssa. Jo neljä vuotta vehtaamista häneltä on-off. Nyt en jaksa enempää ja lähden.

kirj.virhe

Hupaisaa luettavaa.Rapunaisena olen kuulemma oikullinen mutta rapumies,jaa.Ikävä kyllä rapu ei jaksa juu jaa ,sitä sun tätä, ollaan vai ei, mennään vai ei ,kuka oli vai mitä.Järkyttävää.Asiat pitää olla erittäin selvät, tunteet selvät,jos jokin ei ole niinkuin pitää on parempi kun lähdet.

olen ton edellisen kirjoituksen kanssa.Itselleni käy usein niin että jos mulle ollaan liian avoimia tunteiden suhteen liian varhaisessa vaiheessa niin mielenkiinto siinä lähtee tai alkaa ahdistaa. Ole tiukkana, näytä hänelle et sullakin on elämä ja että sua ei kohdella miten sattuu...Jos se sun mies susta tykkää niin varmasti saat mitä haluatkin. Älä ole itsestäänselvyys. Kun itse otat vähän etäisyyttä välillä niin silloinhan se mies ymmärtää mitä on vaarassa menettää!

Ihan kuin minun elämästäni on tämä kirjoitus! Suitsutus-rakastuttaminen-vetäytyminen-ällistys-järkytys-syiden etsintä itsestä-tyhjyys.
Rapuset on kummaa porukkaa. Joku kirjoitti planeettojen eläinradan orpoja -ne tosiaankin ihan itse erottaa itsensä toisten läheisyydestä. Ja tulee viikkojenkin päästä takaisin, kuin mitään ei olis tapahtunut. Tää on leijonille tosi vaikee juttu, tuli on palanut ehkä jo siihen mennessä loppuun. Leijona haluaa tulista rakkautta, läheisyyttä, viestejä, soittoja. Rapu vaikenee ja katoaa. Yksinkö siinä pitäisi suhdetta pyörittää kun rapu katoaa? Sitten kun rapu palaa, leijona suojelee kerran palaneita tassujaan, eikä ole niin helppo nakki enää. Ja se ei taas ravulle kelpaa. Kierre on valmis. Ravut sanoo et leijonat on liian kovia niille, itsepähän ovat leijonan pelotelleet.... Leijona kovettuu ja kylmenee kun ei saa vastakaikua.

junette kirjoitti:

Ihan kuin minun elämästäni on tämä kirjoitus! Suitsutus-rakastuttaminen-vetäytyminen-ällistys-järkytys-syiden etsintä itsestä-tyhjyys.
Rapuset on kummaa porukkaa. Joku kirjoitti planeettojen eläinradan orpoja -ne tosiaankin ihan itse erottaa itsensä toisten läheisyydestä. Ja tulee viikkojenkin päästä takaisin, kuin mitään ei olis tapahtunut. Tää on leijonille tosi vaikee juttu, tuli on palanut ehkä jo siihen mennessä loppuun. Leijona haluaa tulista rakkautta, läheisyyttä, viestejä, soittoja. Rapu vaikenee ja katoaa. Yksinkö siinä pitäisi suhdetta pyörittää kun rapu katoaa? Sitten kun rapu palaa, leijona suojelee kerran palaneita tassujaan, eikä ole niin helppo nakki enää. Ja se ei taas ravulle kelpaa. Kierre on valmis. Ravut sanoo et leijonat on liian kovia niille, itsepähän ovat leijonan pelotelleet.... Leijona kovettuu ja kylmenee kun ei saa vastakaikua.

Lue lisää

Tämä ihana rapuni on saanut minut ainakin vielä sulamaan kuin jään palattuaan "retkiltään" huomaavaisella, herrasmiesmäisellä käytöksellään, antamalla mm. lahjoja ja omistautumalla täysin minulle.
Toisaalta ihailen ravun kykyä irtautua tästä "maailmasta" ja vetäytymään omaan kuoreensa, osaisinpa itsekin, mutta en siltikään voisi erottautua rakkaastani edes sen takia että asiat menevät pieleen (ei ongelmaa suhteessa) tai muuten keljuttaa.
Itse leijonana ainakin riudun, menetän mielenkiintoni kaikkeen, alan ärisemään, sisuksiani polttaa tällaisen rapukatoamisen takia. Saisipa rapu edes kerran kokea saman, ehkä voisi edes vähän enemmän ymmärtää kumppaniaan... tai sitten ei.

Nimetön kirjoitti:

Tämä ihana rapuni on saanut minut ainakin vielä sulamaan kuin jään palattuaan "retkiltään" huomaavaisella, herrasmiesmäisellä käytöksellään, antamalla mm. lahjoja ja omistautumalla täysin minulle.
Toisaalta ihailen ravun kykyä irtautua tästä "maailmasta" ja vetäytymään omaan kuoreensa, osaisinpa itsekin, mutta en siltikään voisi erottautua rakkaastani edes sen takia että asiat menevät pieleen (ei ongelmaa suhteessa) tai muuten keljuttaa.
Itse leijonana ainakin riudun, menetän mielenkiintoni kaikkeen, alan ärisemään, sisuksiani polttaa tällaisen rapukatoamisen takia. Saisipa rapu edes kerran kokea saman, ehkä voisi edes vähän enemmän ymmärtää kumppaniaan... tai sitten ei.

Lue lisää

sitä olen joskus miettinyt kun rapuja sanotaan kovasti syvällisiksi ja tunteviksi, eikö ne tunne lainkaan empatiaa jättäessään toisen yksinäisyyteen kärvistelemään?

junette kirjoitti:

sitä olen joskus miettinyt kun rapuja sanotaan kovasti syvällisiksi ja tunteviksi, eikö ne tunne lainkaan empatiaa jättäessään toisen yksinäisyyteen kärvistelemään?

Lievätkö niin itsekeskeisiä murheissaan, etteivät osaa ottaa huomioon siinä tilanteessa enää ketään muuta ja olettavat että pelkällä anteeksipyynnöllä (sitten joskus) kuittaavat tilanteen.

5 vuotta katsonut Ravun temppuilua.Ensin tultiin ja mentiin niinkuin huvitti ja muita siinä välissä.Ja aina kun luulin, että jätti minut niin tulikin taas kuin ei mitään eikä mikään edennyt mihinkään kuitenkaan.Kaikki naiset vain sitä yhtä asiaa varten.Jos olisin tiennyt tämän heti alussa niin en olisi lähtenyt tähän myrksyyn mukaan.Kaikkia asiat sekaisin nyt.

yhdyn edelliseen.. :)

heib kirjoitti:

yhdyn edelliseen.. :)

Rapunainen janoaa rakkautta, mutta hänelle se pitää näyttää, hän ei itse halua näyttää sitä!!

Näin se menee... kirjoitti:

Rapunainen janoaa rakkautta, mutta hänelle se pitää näyttää, hän ei itse halua näyttää sitä!!

Hellurei.. Kylläpä vain,itse rapunaisena karsastan rakkautta viimeiseen asti. En yleensä sano sanaa rakas,rakastan ja varsinkin jos joku sen minulle sanoo että "minä rakastan sinua" niin menen heti lukkoon ja pakenen mahdollisimman kauas. Karsastan rakkautta yleensäkin niin paljon että alkaa ahdistamaan ja pelottamaan heti kun joku siitä jotain sanoo ja kertoo tunteitaan. Mutta nyt ei enää pelota rakkaus yhtään,ilmeisesti kumppanista kiinni. Ei kaikki Ravut varmaankaan sellaisia ole mutta itsellä ainakin jos väärä ihminen rakkauttaan vannoo niin saa kaasun pohjaan ja lujaa karkuun

kyllä on Neitsyt-tyttö saanut eräänkin kerran ihmetellä että mitäs tässä oikein tapahtuikaan ????????????????? Mun rapu-mies on kyllä niin eipäs juupas-tyyppi kun ikinä voi olla!!!!! Siis juuri kun ehdin ajattelemaan että joo, iiihaaaanaaa :)))) niin sitten ei tyypistä kuulu mitään pariin päivään ja jos soitan niin puhelu yhtä murahtelua...Seuraavaksi kun tavataan niin voi ihku miten kivaa onkaan nähdä ravusta???!!! Siis onks tää aina tällästä???

mullakin kirjoitti:

kyllä on Neitsyt-tyttö saanut eräänkin kerran ihmetellä että mitäs tässä oikein tapahtuikaan ????????????????? Mun rapu-mies on kyllä niin eipäs juupas-tyyppi kun ikinä voi olla!!!!! Siis juuri kun ehdin ajattelemaan että joo, iiihaaaanaaa :)))) niin sitten ei tyypistä kuulu mitään pariin päivään ja jos soitan niin puhelu yhtä murahtelua...Seuraavaksi kun tavataan niin voi ihku miten kivaa onkaan nähdä ravusta???!!! Siis onks tää aina tällästä???

Lue lisää

EI, EI rapu karkaa.Kun varmuus kumpaniin on saatu,rapu käy raudanlujaa kiini ja pysyy siinä.Etenemisessä on apuna rehellisyys,uskollisuus,aito kunnioitettava rakkaus.JOS et pysty vaatimuksiin RAPU LÄHTEE.

Ravun kanssa on juuri sen vuoksi tosi vaikea "edetä" koska kun yrittää lisätä varmuutta samalla tulee ravun mielestä liian lähelle eli tyrkyttää itseään. Ravut ottaa ihmisen lähelleen ihan omalla aikataulullaan. Eli suomeksi sanottuna koettelevat nopeamman ihmistyypin hermoja ja kärsivällisyyttä ihan urakalla.
Tätä yhtälöä on hankala ratkaista.

mäjasä kirjoitti:

Ravun kanssa on juuri sen vuoksi tosi vaikea "edetä" koska kun yrittää lisätä varmuutta samalla tulee ravun mielestä liian lähelle eli tyrkyttää itseään. Ravut ottaa ihmisen lähelleen ihan omalla aikataulullaan. Eli suomeksi sanottuna koettelevat nopeamman ihmistyypin hermoja ja kärsivällisyyttä ihan urakalla.
Tätä yhtälöä on hankala ratkaista.

Lue lisää

Olet ihan oikeassa, mutta varmuus voi tulla muutenkin kuin tyrkyttämällä. Rapu tarkkailee tilannetta pitkään ja jos teet virheen niin saat taas pitkään tehdä töitä jotta päästäisiin taas samaan tilanteeseen. Joten kärsivällisyyttä vaaditaan ravun kanssa, mutta ei se jatku loputtomiin kun rapu toteaa olevansa vahvoilla niin loppuu jahkailu. Mutta siltikin rapu tarvitsee tilaa joten kärsivällisyys on aina läsnä. Itse sanoisin että olemalla oma itsesi ja vihjaamalla tasaisesti mielenkiinnostasi teet itsesi parhaiten ravulle esille ilman liikoja paineiden asettamista.
Rapuja on tietysti monenlaisia, mutta kannattaa pitää hermot kuitenkin kurissa se ei tee hyvää ravulle. Toisaalta liian tilan antaminen kertoo ravulle että kiinnostus on loppunut joten tasainen
huomio toimii mielestäni parhaiten. Jos haluat siis edetä pidemmälle. Se on jotenkin niin että läheisyys on 'myrkkyä' ravulle, mutta ilman sitä rapu ei tule toimeen kauan. Ota siitä sitten selvä. Huomasin kuitenkin että et ole hirveän kaukana ravun haluamasta joten yhtälön kyllä pystyy ratkaisemaan mutta se vaatii sinulta kärsivällisyyttä ja ehkä rauhallisempaa otetta.
Jos lopetat huomion antamisen niin sekään ei ole hyvä. Vähän lisää tilaa niin kaikki on hyvin.

rapuros kirjoitti:

Olet ihan oikeassa, mutta varmuus voi tulla muutenkin kuin tyrkyttämällä. Rapu tarkkailee tilannetta pitkään ja jos teet virheen niin saat taas pitkään tehdä töitä jotta päästäisiin taas samaan tilanteeseen. Joten kärsivällisyyttä vaaditaan ravun kanssa, mutta ei se jatku loputtomiin kun rapu toteaa olevansa vahvoilla niin loppuu jahkailu. Mutta siltikin rapu tarvitsee tilaa joten kärsivällisyys on aina läsnä. Itse sanoisin että olemalla oma itsesi ja vihjaamalla tasaisesti mielenkiinnostasi teet itsesi parhaiten ravulle esille ilman liikoja paineiden asettamista.
Rapuja on tietysti monenlaisia, mutta kannattaa pitää hermot kuitenkin kurissa se ei tee hyvää ravulle. Toisaalta liian tilan antaminen kertoo ravulle että kiinnostus on loppunut joten tasainen
huomio toimii mielestäni parhaiten. Jos haluat siis edetä pidemmälle. Se on jotenkin niin että läheisyys on 'myrkkyä' ravulle, mutta ilman sitä rapu ei tule toimeen kauan. Ota siitä sitten selvä. Huomasin kuitenkin että et ole hirveän kaukana ravun haluamasta joten yhtälön kyllä pystyy ratkaisemaan mutta se vaatii sinulta kärsivällisyyttä ja ehkä rauhallisempaa otetta.
Jos lopetat huomion antamisen niin sekään ei ole hyvä. Vähän lisää tilaa niin kaikki on hyvin.

Lue lisää

Fiksu analyysi ilman näissä monissa kirjoituksissa olevaa liiallista "tunnelatausta". Sinällään ymmärrän kyllä nuo näissä kirjoituksissa esiin tulevat loukatut tunteet, ovat niin tuttuja itsellekin. Olen jo kohta pari vuotta yrittänyt saada rapua tulemaan kuorestaan, käynyt läpi nuo kaikki skaalat, antanut vuoroin tilaa, vuoroin sanonut selkeästi tunteeni häntä kohtaan. Se vaan alkaa olla raskasta että joutuu yksipuolisesti todistamaan olevansa kiinnostunut, itse neitsyenä kaipaan todella paljon myös sitä, että minustakin tykätään ja ihan sellaisena kuin olen ja myös ilmaista se jotenkin. Alkaa tuntua tosi raskaalta aina olla se joka ottaa yhteyttä, luoda ravulle sitä varmuutta olematta liian tyrkky. Ja kuitenkin sisimmässäni on tunne, että hän tykkää, muuten tässä kai jo luovuttaisi. Mutta jotain selkeämpää varmuutta kaipaisi toiseltakin puolelta, suhteessa mielestäni molempien tulee antaa itsestään jotakin ja siten myös saada. Kai siinä sitten usein on käynyt niin kuten sanot, että olen tehnyt "virheen" (se sitten onkin jo toisen analyysin paikka mikä hänen ja mikä minun mielestäni on virhe :-) ja sitten joudun taas tekemään töitä päästäkseni samaan tilanteeseen. Mutta ei ikuisesti pysty tarkkailemaan itseään ja varomaan virheitä... Itse olen valmis hyväksymään hänet sellaisena kuin hän on, vain sitä toivoisin myös häneltä.

NeitsytNainen kirjoitti:

Fiksu analyysi ilman näissä monissa kirjoituksissa olevaa liiallista "tunnelatausta". Sinällään ymmärrän kyllä nuo näissä kirjoituksissa esiin tulevat loukatut tunteet, ovat niin tuttuja itsellekin. Olen jo kohta pari vuotta yrittänyt saada rapua tulemaan kuorestaan, käynyt läpi nuo kaikki skaalat, antanut vuoroin tilaa, vuoroin sanonut selkeästi tunteeni häntä kohtaan. Se vaan alkaa olla raskasta että joutuu yksipuolisesti todistamaan olevansa kiinnostunut, itse neitsyenä kaipaan todella paljon myös sitä, että minustakin tykätään ja ihan sellaisena kuin olen ja myös ilmaista se jotenkin. Alkaa tuntua tosi raskaalta aina olla se joka ottaa yhteyttä, luoda ravulle sitä varmuutta olematta liian tyrkky. Ja kuitenkin sisimmässäni on tunne, että hän tykkää, muuten tässä kai jo luovuttaisi. Mutta jotain selkeämpää varmuutta kaipaisi toiseltakin puolelta, suhteessa mielestäni molempien tulee antaa itsestään jotakin ja siten myös saada. Kai siinä sitten usein on käynyt niin kuten sanot, että olen tehnyt "virheen" (se sitten onkin jo toisen analyysin paikka mikä hänen ja mikä minun mielestäni on virhe :-) ja sitten joudun taas tekemään töitä päästäkseni samaan tilanteeseen. Mutta ei ikuisesti pysty tarkkailemaan itseään ja varomaan virheitä... Itse olen valmis hyväksymään hänet sellaisena kuin hän on, vain sitä toivoisin myös häneltä.

Lue lisää

Olet kyllä oikeassa että siinä on kaksi osapuolta.
Sinäkin ansaiset sen huomion olla haluttu.
Rapu on kai sen verran 'itserakas' ettei huomaa että toisellakin on tarpeita, mutta sitä voisit käyttää jotenkin hyväksi ja kun rapu huomaa, että sinullakin on huomiontarvetta niin se tulee sitä sinullekkin antamaan. Yritä luoda tilanne jossa hän huomaa että häntä 'tarvitaan' niin saat huomion itseesi ja hän unohtaa hetkeksi itsensä. Jossain vaiheessa on tietysti syytä käydä läpi puhumalla suoraan vakavasti missä mennään koska tulee tosiaan liian raskaaksi muuten kummallekkin.
Ravulle hyväksyntä on tärkeää ja hän katsoo tosi tarkasti silloin kun on jostain tosi tärkeästä ihmisestä kysymys. Sitoutuminen on suuri asia hänelle ja käy itseään läpi ennenkuin lopettaa liiallisen itsekritiikin ja antaa itsestään sinullekkin jotain. En usko että hän ei pitäisi sinusta hän ehkä paremminkin miettii onko hän hyvä sinulle. Jos hän itse ei pitäisi niin häntä ei näkyisi. Se virhe voi tosiaan olla mikä vaan mitätön juttu tai suuri. Koeta miettiä milloin tämä kuoreen vetäytyminen tapahtuu ja kysy mikä on? Vastauksen saaminen voi olla vaikeaa mutta yrittänyttä ei laiteta. Siinä kai pitää olla jonkin sortin 'psykologi' että ymmärtäisi rapua.
Ei kannata silti mennä ravun asteelle koska juuri sinun persoonan takia hän on sinun kanssa.
Joo ei virheitä kannata liikaa pohtia ja varoa, mutta ehkä näistä saat jotain osviittaa syistä miksi hän käyttäytyy niin ja silloin voit paremmin tehdä omat päätelmät hänestä tai teistä.
Ehkä avautumaan saaminen voisi olla tavoite.
Käykää läpi kaikki kohdat jotka häiritsee niin ehkä silloin tapahtuu edistystä. Rapu kuitenkin jossain vaiheessa vaatii puskemista että hän pääsee itsetutkistelusta eroon ja huomaa toisen joka on ollut koko ajan vieressä.
Helppoa se ei ole mutta jos saat pään auki niin kyllä rapu osaa antaa sinullekkin varmuutta.
Mutta mitä pidempään rapu saa miettiä itseään niin sitä vaikeampaa se on joten älä odota liian kauan jotain tapahtuvaksi vaan nosta asia esiin. Se on silloin kai herätettävä väkisin näkemään tilanne oikeassa kulmassa.
Se on pahin piirre ravussa että miettii kauan ehkä niin mitättömiä asioita muiden mielestä.
Jos saat selville mitä hänen päässä liikkuu niin olet jo pitkällä ja jos ymmärrät hänen mielialan vaihteluja niin olen varma että sen jälkeen saat hänen kaiken huomionsa.
Liiallinen herkän mielen sorkkiminen tekee huonoa jälkeä joten vakavasti asiasta puhuminen on parasta.

rapuros kirjoitti:

Olet kyllä oikeassa että siinä on kaksi osapuolta.
Sinäkin ansaiset sen huomion olla haluttu.
Rapu on kai sen verran 'itserakas' ettei huomaa että toisellakin on tarpeita, mutta sitä voisit käyttää jotenkin hyväksi ja kun rapu huomaa, että sinullakin on huomiontarvetta niin se tulee sitä sinullekkin antamaan. Yritä luoda tilanne jossa hän huomaa että häntä 'tarvitaan' niin saat huomion itseesi ja hän unohtaa hetkeksi itsensä. Jossain vaiheessa on tietysti syytä käydä läpi puhumalla suoraan vakavasti missä mennään koska tulee tosiaan liian raskaaksi muuten kummallekkin.
Ravulle hyväksyntä on tärkeää ja hän katsoo tosi tarkasti silloin kun on jostain tosi tärkeästä ihmisestä kysymys. Sitoutuminen on suuri asia hänelle ja käy itseään läpi ennenkuin lopettaa liiallisen itsekritiikin ja antaa itsestään sinullekkin jotain. En usko että hän ei pitäisi sinusta hän ehkä paremminkin miettii onko hän hyvä sinulle. Jos hän itse ei pitäisi niin häntä ei näkyisi. Se virhe voi tosiaan olla mikä vaan mitätön juttu tai suuri. Koeta miettiä milloin tämä kuoreen vetäytyminen tapahtuu ja kysy mikä on? Vastauksen saaminen voi olla vaikeaa mutta yrittänyttä ei laiteta. Siinä kai pitää olla jonkin sortin 'psykologi' että ymmärtäisi rapua.
Ei kannata silti mennä ravun asteelle koska juuri sinun persoonan takia hän on sinun kanssa.
Joo ei virheitä kannata liikaa pohtia ja varoa, mutta ehkä näistä saat jotain osviittaa syistä miksi hän käyttäytyy niin ja silloin voit paremmin tehdä omat päätelmät hänestä tai teistä.
Ehkä avautumaan saaminen voisi olla tavoite.
Käykää läpi kaikki kohdat jotka häiritsee niin ehkä silloin tapahtuu edistystä. Rapu kuitenkin jossain vaiheessa vaatii puskemista että hän pääsee itsetutkistelusta eroon ja huomaa toisen joka on ollut koko ajan vieressä.
Helppoa se ei ole mutta jos saat pään auki niin kyllä rapu osaa antaa sinullekkin varmuutta.
Mutta mitä pidempään rapu saa miettiä itseään niin sitä vaikeampaa se on joten älä odota liian kauan jotain tapahtuvaksi vaan nosta asia esiin. Se on silloin kai herätettävä väkisin näkemään tilanne oikeassa kulmassa.
Se on pahin piirre ravussa että miettii kauan ehkä niin mitättömiä asioita muiden mielestä.
Jos saat selville mitä hänen päässä liikkuu niin olet jo pitkällä ja jos ymmärrät hänen mielialan vaihteluja niin olen varma että sen jälkeen saat hänen kaiken huomionsa.
Liiallinen herkän mielen sorkkiminen tekee huonoa jälkeä joten vakavasti asiasta puhuminen on parasta.

Lue lisää

näkökulma. Joskus olen itsekin ajatellut että jostain tuollaisesta hänen kohdallaan on kyse. Alussa laitoin kaiken sen piikkiin, että hän ei ole kiinnostunut minusta tarpeeksi ja ilmoitin etten halua jatkaa. Silloin hän kuitenkin aina jonkun ajan päästä antoi kuulua itsestään ja taas tahkottiin jonkun aikaa kunnes mulla "hermo paloi" :-) Itsekin kun olen siinä mielessä ehkä kuvailemasi kaltainen, että tarvitsen toiselta kovasti vastakaikua tai muuten ajattelen että toinen ei ole minusta kiinnostunut. Ehkä jos on kaksi tällaista "epävarmaa", tulee pattitilanne, en itsekään ole aina niin valmis avoimesti kertomaan mitä haluan. Tunteeni olen kertonut hänelle avoimesti mutta hänelle se on sitten varmaan vaikeampaa ja ehkä paremmin osaisi näyttää tunteensa olemalla "tarpeellinen". Kirjoituksesi antoi ajattelemisen aihetta, joten kiitos siitä.