Turvallisuuden tunne

...olin varma, että sieltä ainakin 1 tulee ja sanoo niin kuin aksu..mutta että noin nopeasti jo :D

Ajattelemaan, mutta he eivät käy täällä eivätkä muutenkaan saarnaa ja käännytä. Elävät vain uskoaan todeksi käytännössä.

..siekin menit hukkaan:

>>>Minä olen Jumalan lapsi, Kristuksen perillinen, syntinen, mutta sovitettu ja hyväksyn .....

m-ilian kirjoitti:

..siekin menit hukkaan:

>>>Minä olen Jumalan lapsi, Kristuksen perillinen, syntinen, mutta sovitettu ja hyväksyn .....

En MIKÄ, vaan KUKA.

Minkä sinä olet antanut määritellä, että kuka(mikä) sinä olet? Apinasta polveutunut solumöykky, joka aivan sattumalta tuntee, ajattelee ja hengittää. Merkityksetön sattuma, joka elää elämänsä jotenkuten parhaaksi katsomallaan tavalla ja sitten kuolee pois?

Kalevi Lehtinen teki kadulla gallupin siitä, että mikä on ihmisten mielestä elämän tarkoitus, miksi elämme? Hän sai vastaukseksi neljä eri vaihtoehtoa:

1) Suurin ryhmä koki, että tarkoituksena on elää mahdollisimman pitään.

2) Että elämä olisi mahdollisimman mukavaa ja että siitä saisi mahdollisimman paljon mielihyvää ja nautintoa.

3) Tällä ryhmällä oli eniten kunnianhimoa. He halusivat, että elämästämme ´pitäisi jäädä jokin jälki historiaan ja meidän pitäisi vaikuttaa positiivisesti ihmiskunnan kehitykseen.

4) Tämä ryhmä totesi, että olemme täällä synnyttääksemme seuraavan sukupolven, eli että ihmissuku jatkuisi.

Mihin näistä ryhmistä sinä kuulut? Vai onko sinulla jokin muu selitys olemassaolollesi ja tarkoituksellesi?

"Olet antanut uskonnon määritellä mikä olet. "

Ja sinä olet antanut jonkun muun kuin uskonnon määritellä mikä olet.

BTW, jokaiseen neljään ajatukseen sisältyy ihmisen todellisesta toiminnasta kumpuava ristiriita, joka näyttäisi kumoavan ajatuksen.

apostoli_tz kirjoitti:

En MIKÄ, vaan KUKA.

Minkä sinä olet antanut määritellä, että kuka(mikä) sinä olet? Apinasta polveutunut solumöykky, joka aivan sattumalta tuntee, ajattelee ja hengittää. Merkityksetön sattuma, joka elää elämänsä jotenkuten parhaaksi katsomallaan tavalla ja sitten kuolee pois?

Kalevi Lehtinen teki kadulla gallupin siitä, että mikä on ihmisten mielestä elämän tarkoitus, miksi elämme? Hän sai vastaukseksi neljä eri vaihtoehtoa:

1) Suurin ryhmä koki, että tarkoituksena on elää mahdollisimman pitään.

2) Että elämä olisi mahdollisimman mukavaa ja että siitä saisi mahdollisimman paljon mielihyvää ja nautintoa.

3) Tällä ryhmällä oli eniten kunnianhimoa. He halusivat, että elämästämme ´pitäisi jäädä jokin jälki historiaan ja meidän pitäisi vaikuttaa positiivisesti ihmiskunnan kehitykseen.

4) Tämä ryhmä totesi, että olemme täällä synnyttääksemme seuraavan sukupolven, eli että ihmissuku jatkuisi.

Mihin näistä ryhmistä sinä kuulut? Vai onko sinulla jokin muu selitys olemassaolollesi ja tarkoituksellesi?

"Olet antanut uskonnon määritellä mikä olet. "

Ja sinä olet antanut jonkun muun kuin uskonnon määritellä mikä olet.

BTW, jokaiseen neljään ajatukseen sisältyy ihmisen todellisesta toiminnasta kumpuava ristiriita, joka näyttäisi kumoavan ajatuksen.

Lue lisää

>>>Ja sinä olet antanut jonkun muun kuin uskonnon määritellä mikä olet.

m-ilian ei kirj. kirjoitti:

>>>Ja sinä olet antanut jonkun muun kuin uskonnon määritellä mikä olet.

määritelmä? Kuka sinä pohjimmiltasi olet? Miksi elät? Mikä motivoi sinut pitämään kiinni elämästäsi, mikä motivoi sinut vaikeuksienkin keskellä selviämään, yrittämään? Mihin pyrit?

"Se ei sentään ole satukirja 2000v takaa tmsv. "

"1 Sinun on tiedettävä, että viimeisinä päivinä koittavat vaikeat ajat. 2 Silloin ihmiset rakastavat vain itseään ja rahaa, he ovat rehenteleviä ja pöyhkeitä, he herjaavat ja ovat vanhemmilleen tottelemattomia. He ovat kiittämättömiä, jumalattomia, 3 rakkaudettomia, leppymättömiä, panettelevia, väkivaltaisia ja raakoja, kaiken hyvän vihollisia,
4 petollisia, häikäilemättömiä ja järjettömiä. He rakastavat enemmän nautintoja kuin Jumalaa,(2.Tim.3:1-4)

Mutta onneksi tuokin on vain satua....;).

m-ilian ei kirj. kirjoitti:

>>>Ja sinä olet antanut jonkun muun kuin uskonnon määritellä mikä olet.

"Se ei sentään ole satukirja 2000v takaa tmsv. "

Tuon samat 2000 vuotta ovat eri tahot yrittäneet vesittää evankeliumia ja Jeesuksen olemassaoloa, ristinkuolemaa ja Raamattua onnistumatta. Aika heikolta näyttää edelleen.

apostoli_tz kirjoitti:

"Se ei sentään ole satukirja 2000v takaa tmsv. "

Tuon samat 2000 vuotta ovat eri tahot yrittäneet vesittää evankeliumia ja Jeesuksen olemassaoloa, ristinkuolemaa ja Raamattua onnistumatta. Aika heikolta näyttää edelleen.

Lue lisää

Samalla lailla porskuttavat eteenpäin kaikki muutkin uskonnot ja muut höpöhöpöt.

Tiedätkös muuten kuinka moni uskoo tosissaan esim. astrologiaan?
Joten voit tunkea "kärpäslogiikkasi(paska on hyvää koska niin moni syö sitä) takaisin sinne mistä se on tullutkin, takaluukkuusi.

Totta. Heikolta näyttää koska lajillemme tyypillistä käytöstä on kollektiivinen tyhmyys ja lauman mukana määkiminen.
Isäjumala uskonnot ovat tämän taudinkuvan tuntomerkki.

apostoli_tz kirjoitti:

määritelmä? Kuka sinä pohjimmiltasi olet? Miksi elät? Mikä motivoi sinut pitämään kiinni elämästäsi, mikä motivoi sinut vaikeuksienkin keskellä selviämään, yrittämään? Mihin pyrit?

"Se ei sentään ole satukirja 2000v takaa tmsv. "

"1 Sinun on tiedettävä, että viimeisinä päivinä koittavat vaikeat ajat. 2 Silloin ihmiset rakastavat vain itseään ja rahaa, he ovat rehenteleviä ja pöyhkeitä, he herjaavat ja ovat vanhemmilleen tottelemattomia. He ovat kiittämättömiä, jumalattomia, 3 rakkaudettomia, leppymättömiä, panettelevia, väkivaltaisia ja raakoja, kaiken hyvän vihollisia,
4 petollisia, häikäilemättömiä ja järjettömiä. He rakastavat enemmän nautintoja kuin Jumalaa,(2.Tim.3:1-4)

Mutta onneksi tuokin on vain satua....;).

Lue lisää

Paskapuheesi ei todeksi muutu, vaikka miten sitä vääntäisit ja kääntäisit.

Sulle ei taida kukaan jaksaa vastata enää mitään?
"Keskustelu" kanssasi menee pelkkään kehän kiertämiseen ja jankuttamiseen..
Luulet, että minua huvittaa lähteä vääntämään samaa ratakiskoa kirjaimiksi taas? äh.

Nytkin vänkäät samoja hemmetin asioita ja osoitat jumiutuneesi niin pahasti sen ison kirjasi sekasotkuun, ettei tuollaista jaksa kukaan lukea.

En jaksa minäkään vastata enää kummempia.
Olet käynyt tylsäksi. Eikä sinussa ole edes haastetta enää. Hullu mikä hullu.

apostoli_tz kirjoitti:

En MIKÄ, vaan KUKA.

Minkä sinä olet antanut määritellä, että kuka(mikä) sinä olet? Apinasta polveutunut solumöykky, joka aivan sattumalta tuntee, ajattelee ja hengittää. Merkityksetön sattuma, joka elää elämänsä jotenkuten parhaaksi katsomallaan tavalla ja sitten kuolee pois?

Kalevi Lehtinen teki kadulla gallupin siitä, että mikä on ihmisten mielestä elämän tarkoitus, miksi elämme? Hän sai vastaukseksi neljä eri vaihtoehtoa:

1) Suurin ryhmä koki, että tarkoituksena on elää mahdollisimman pitään.

2) Että elämä olisi mahdollisimman mukavaa ja että siitä saisi mahdollisimman paljon mielihyvää ja nautintoa.

3) Tällä ryhmällä oli eniten kunnianhimoa. He halusivat, että elämästämme ´pitäisi jäädä jokin jälki historiaan ja meidän pitäisi vaikuttaa positiivisesti ihmiskunnan kehitykseen.

4) Tämä ryhmä totesi, että olemme täällä synnyttääksemme seuraavan sukupolven, eli että ihmissuku jatkuisi.

Mihin näistä ryhmistä sinä kuulut? Vai onko sinulla jokin muu selitys olemassaolollesi ja tarkoituksellesi?

"Olet antanut uskonnon määritellä mikä olet. "

Ja sinä olet antanut jonkun muun kuin uskonnon määritellä mikä olet.

BTW, jokaiseen neljään ajatukseen sisältyy ihmisen todellisesta toiminnasta kumpuava ristiriita, joka näyttäisi kumoavan ajatuksen.

Lue lisää

on osoittanut että kaikilla eläin ja hyönteislajeilla on tarkoitus ja tehtävä luonnossa, jonka ansiosta luonto pysyy tasapainossa ja voi hyvin.

Ihminen sen sijaan, luonnon ja eläinten näkökulmasta katsoen on turha otus, joka on tähän mennessä vain tuhonnut luontoa ja eläinten elin oloja.

Jos ihminen kuolee sukupuuttoon, siitä ei kärsi kukaan eikä mikään.

Elämän tarkoitus ihmisenä on lakata elämästä - siitä on eniten hyötyä tälle planeetalle.

Milian Ei.Kirj. kirjoitti:

Paskapuheesi ei todeksi muutu, vaikka miten sitä vääntäisit ja kääntäisit.

Sulle ei taida kukaan jaksaa vastata enää mitään?
"Keskustelu" kanssasi menee pelkkään kehän kiertämiseen ja jankuttamiseen..
Luulet, että minua huvittaa lähteä vääntämään samaa ratakiskoa kirjaimiksi taas? äh.

Nytkin vänkäät samoja hemmetin asioita ja osoitat jumiutuneesi niin pahasti sen ison kirjasi sekasotkuun, ettei tuollaista jaksa kukaan lukea.

En jaksa minäkään vastata enää kummempia.
Olet käynyt tylsäksi. Eikä sinussa ole edes haastetta enää. Hullu mikä hullu.

Lue lisää

No voihan keitetty makarooni; etkö todellakaan enää parempaan pysty...?

WoCci kirjoitti:

No voihan keitetty makarooni; etkö todellakaan enää parempaan pysty...?

...ihan piruuttas tähän väliin mikä olisi aiheen piirissä "se parempi".

MIETI.

apostoli_tz kirjoitti:

"Se ei sentään ole satukirja 2000v takaa tmsv. "

Tuon samat 2000 vuotta ovat eri tahot yrittäneet vesittää evankeliumia ja Jeesuksen olemassaoloa, ristinkuolemaa ja Raamattua onnistumatta. Aika heikolta näyttää edelleen.

Lue lisää

"Tuon samat 2000 vuotta ovat eri tahot yrittäneet vesittää evankeliumia ja Jeesuksen olemassaoloa, ristinkuolemaa ja Raamattua onnistumatta."

No hehhhee. Sinulle raukkaparalle näyttää aina olevan täysin epäselvää, mikä on ihan oikea historiallien fakta ja mikä taas täysin puhdasta uskonnollista mytologiaa. On ihan varmaan joskus jossain elänyt joku Jeesus-niminen heppu, joka oli kai omana aikanaan jonkinlainen profeetta ja sananjulistaja (siis yksi niista monien tuhansien joukosta - vastaavia kun riitti noita aikoina tuhatmäärin).

Mutta se että juuri tämä kyseinen Jeesus olisikin ollut se kuolleista ylösnoussut Jeesus Kristus, Jumalan poika ja ihmiskunnan syntien vapahtaja, on aivan täydellisen sataprosenttista mytologiaa, jolle ei ole koskaan esitetty pienintäkään todisteen murusta.

Ei ole löytynyt viimeisten 2000 vuoden ajan etsiskelyissä, eikä sinulla taatusti ole esittää jotain uutta tietoa asiasta. Yhä edelleenkin ja aina vaan samaa puhdasta mytologiaa, johon vain ääliöt tai muuten heikkolahjaiset ja kriittiseen ajatteluun täydellisesti kyvyttömät pölvästit kykenevät.

"vesittää evankeliumia ja Jeesuksen olemassaoloa, ristinkuolemaa ja Raamattua onnistumatta."
No eipä siinä yhtään tämä paremmin edes tarvitse onnistua, jos sitä nyt jonain suorituksena pitää. Täydellisen puhdas taikauskoinen mytologia on juuri sitä, eikä siitä ole koskaan vuosituhansien aikana mitään muuta esitetty.

Palataan tähän asiaan sitten, kun joku joskus esittää jotain muutakin - eli ei siis koskaan. Tyhjästä ja olemattomasta kun ei koskaan pystytä esittämään mitään.

apostoli_tz kirjoitti:

määritelmä? Kuka sinä pohjimmiltasi olet? Miksi elät? Mikä motivoi sinut pitämään kiinni elämästäsi, mikä motivoi sinut vaikeuksienkin keskellä selviämään, yrittämään? Mihin pyrit?

"Se ei sentään ole satukirja 2000v takaa tmsv. "

"1 Sinun on tiedettävä, että viimeisinä päivinä koittavat vaikeat ajat. 2 Silloin ihmiset rakastavat vain itseään ja rahaa, he ovat rehenteleviä ja pöyhkeitä, he herjaavat ja ovat vanhemmilleen tottelemattomia. He ovat kiittämättömiä, jumalattomia, 3 rakkaudettomia, leppymättömiä, panettelevia, väkivaltaisia ja raakoja, kaiken hyvän vihollisia,
4 petollisia, häikäilemättömiä ja järjettömiä. He rakastavat enemmän nautintoja kuin Jumalaa,(2.Tim.3:1-4)

Mutta onneksi tuokin on vain satua....;).

Lue lisää

Kuka tai mikä meidät määrittelee? Mehän pääsääntöisesti määrittelemme itsemme jossa arvioimme, vertaamme, punnitsemme mikä milloinkin olisi toivottavaa. Kohtaamisessa määrittelemme sekä itsemme että kohtaamamme henkilön kuten hänkin omalta osaltaan meidät. Näin mielemme (ajatuksemme) toimiin. Se vastaako määritelmä todellisuutta (usein ei) onkin aivan toinen asia.

Mihin pyrimme? Asiaa tuskin ajattelemme päivittäin muta nopea vastaus voisi olla esim. tullaksemme joksikin (paremmaksi, rikkaammaksi, kuuluisammaksi, oppilaasta opettajaksi, kisällistä mestariksi jne.loputtomasti). Harvoin ajattelemme asia mitä me todellisuudessa olemme tai tulemmeko ponnistuksista huolimatta miksikään. Älkäämme sotkeko tätä siihen että opimme joitakin taitoja joita kehitämme tullaksemme etevimmiksi juuri niissä (ammatissa). Tästä muodostuu tavallaan myös elämämme tarkoitus.

Kohtaamme vaikeuksia ja olemme tyytymättömiä. koemme tilanteen melkein toivottomana. Missä mättää? Eikö syy ole juuri tuossa määritelmässä? Kuka määrittelee ja mitä? Kuka esittää kaikki nämä tässäkin asetetut kysymykset ja miksi? Kuka tai mikä oikeastaan olen?

Oikeastaan on aika hupaisaa huomata että tässäkin ketjussa kaksi tahoa ajattelee samoin mutta eivät ymmärrä toisiaan oikeastaan siksi että ovat määritelleet toisensa/itsensä ateistiksi tai hihhuliksi. Mielestäni puhutte samasta asiasta mutta näkemys uskonnosta ja sen merkityksestä estää ymmärtämästä mistä toinen puhuu. Toisaalta voi kuulua tämän palstan luonteeseen ylläpitää keinotekoista jakoa.

m-ilian kirjoitti:

..siekin menit hukkaan:

>>>Minä olen Jumalan lapsi, Kristuksen perillinen, syntinen, mutta sovitettu ja hyväksyn .....

Noin teoretisoiden, miten jälleen sanot, rohkenen sanoa: "siekin menit hukkaan..."

Mikä ihmeen määritelmä noista sanoista "Olen Jumalan lapsi..." sinulle loistaa?
Se on uskontunnustus, ihmisen mielelle ja järjelle terveellinen kokemus, jonka varaan voi heittäytyä sellaisena kuin on.

Itsensä hyväksyminen ei ole samaa kuin synnintunto ja anteeksisaaminen. Minkäänlainen uskonto ei voi määritellä ihmisen tuntoa, joka on suorassa yhteydessä Luojaansa.

....Ikuista kirjoitti:

Samalla lailla porskuttavat eteenpäin kaikki muutkin uskonnot ja muut höpöhöpöt.

Tiedätkös muuten kuinka moni uskoo tosissaan esim. astrologiaan?
Joten voit tunkea "kärpäslogiikkasi(paska on hyvää koska niin moni syö sitä) takaisin sinne mistä se on tullutkin, takaluukkuusi.

Totta. Heikolta näyttää koska lajillemme tyypillistä käytöstä on kollektiivinen tyhmyys ja lauman mukana määkiminen.
Isäjumala uskonnot ovat tämän taudinkuvan tuntomerkki.

Lue lisää

"Samalla lailla porskuttavat eteenpäin kaikki muutkin uskonnot ja muut höpöhöpöt. "

Totta, mutta onko niitä pyritty kumoamaan yhtä aktiivisesti kuin kristinuskoa ja Raamattua. Ne kyllä kaivetaan sivulausessa esiin, mutta tuskinpa Veda-kirjallisuuden historiallisuutta tai todenmukaisuutta kiistämään on käytetty yhtä paljon työtä ja tutkimuksia, kuin Raamatun vesittämiseen. Islamin kohdallakin kritiikki kohdistuu lähinnä terrorismiin, ilman sitä aktiivista Koraanin uskottavuuden kiistämistä tuskin olisi siinä muodossa kuin sitä on Raamatun kohdalla.

"Tiedätkös muuten kuinka moni uskoo tosissaan esim. astrologiaan? "

Tiedän ja määrä tuntuu yhä kasvavan. New Age-tyyppisiä valmennusmenetelmiä käytetään yhä enemmän jopa yritysmaailmassa ja eri pedagogioihin sekoitettuna. Osa niistä pitää sisällään astrologiaan viittaavia elementtejä. Kuinka aktiivisesti ja millä aikavälillä astrologiaa on pyritty kumoamaan? Lehtien horoskooppimäärän huomioonottaen vastustus ja kumoamisinto on aika vähäistä....

Havaintosi oli oikeansuuntainen, mutta unohdit ottaa huomioon porskuttamisen suhteessa hävittämisaktiivisuuteen ja siihen, kuinka paljon nähdään vaivaa uskonnon kumoamiseen.

Milian Ei.Kirj. kirjoitti:

...ihan piruuttas tähän väliin mikä olisi aiheen piirissä "se parempi".

MIETI.

No niinpä; etpä kai sinä olisikaan pystynyt taas muuhun, kuin PAHEMPAAN... Tarkoitin siis esim. sitä että osaisit vastatakin kun sinulta kysyy jotain.

apostoli_tz kirjoitti:

"Samalla lailla porskuttavat eteenpäin kaikki muutkin uskonnot ja muut höpöhöpöt. "

Totta, mutta onko niitä pyritty kumoamaan yhtä aktiivisesti kuin kristinuskoa ja Raamattua. Ne kyllä kaivetaan sivulausessa esiin, mutta tuskinpa Veda-kirjallisuuden historiallisuutta tai todenmukaisuutta kiistämään on käytetty yhtä paljon työtä ja tutkimuksia, kuin Raamatun vesittämiseen. Islamin kohdallakin kritiikki kohdistuu lähinnä terrorismiin, ilman sitä aktiivista Koraanin uskottavuuden kiistämistä tuskin olisi siinä muodossa kuin sitä on Raamatun kohdalla.

"Tiedätkös muuten kuinka moni uskoo tosissaan esim. astrologiaan? "

Tiedän ja määrä tuntuu yhä kasvavan. New Age-tyyppisiä valmennusmenetelmiä käytetään yhä enemmän jopa yritysmaailmassa ja eri pedagogioihin sekoitettuna. Osa niistä pitää sisällään astrologiaan viittaavia elementtejä. Kuinka aktiivisesti ja millä aikavälillä astrologiaa on pyritty kumoamaan? Lehtien horoskooppimäärän huomioonottaen vastustus ja kumoamisinto on aika vähäistä....

Havaintosi oli oikeansuuntainen, mutta unohdit ottaa huomioon porskuttamisen suhteessa hävittämisaktiivisuuteen ja siihen, kuinka paljon nähdään vaivaa uskonnon kumoamiseen.

Lue lisää

yrityksiä kiistellä kaikkien uskontojen kanssa on, mutta tuliko mieleen, että kenties Suomi ei ole keskipisteenä esim. Islam-aiheisessa keskustelussa. Ei ole kyllä Irankaan, jos tahtoo pitää päänsä hartioillaan.

kommentoin. kirjoitti:

Kuka tai mikä meidät määrittelee? Mehän pääsääntöisesti määrittelemme itsemme jossa arvioimme, vertaamme, punnitsemme mikä milloinkin olisi toivottavaa. Kohtaamisessa määrittelemme sekä itsemme että kohtaamamme henkilön kuten hänkin omalta osaltaan meidät. Näin mielemme (ajatuksemme) toimiin. Se vastaako määritelmä todellisuutta (usein ei) onkin aivan toinen asia.

Mihin pyrimme? Asiaa tuskin ajattelemme päivittäin muta nopea vastaus voisi olla esim. tullaksemme joksikin (paremmaksi, rikkaammaksi, kuuluisammaksi, oppilaasta opettajaksi, kisällistä mestariksi jne.loputtomasti). Harvoin ajattelemme asia mitä me todellisuudessa olemme tai tulemmeko ponnistuksista huolimatta miksikään. Älkäämme sotkeko tätä siihen että opimme joitakin taitoja joita kehitämme tullaksemme etevimmiksi juuri niissä (ammatissa). Tästä muodostuu tavallaan myös elämämme tarkoitus.

Kohtaamme vaikeuksia ja olemme tyytymättömiä. koemme tilanteen melkein toivottomana. Missä mättää? Eikö syy ole juuri tuossa määritelmässä? Kuka määrittelee ja mitä? Kuka esittää kaikki nämä tässäkin asetetut kysymykset ja miksi? Kuka tai mikä oikeastaan olen?

Oikeastaan on aika hupaisaa huomata että tässäkin ketjussa kaksi tahoa ajattelee samoin mutta eivät ymmärrä toisiaan oikeastaan siksi että ovat määritelleet toisensa/itsensä ateistiksi tai hihhuliksi. Mielestäni puhutte samasta asiasta mutta näkemys uskonnosta ja sen merkityksestä estää ymmärtämästä mistä toinen puhuu. Toisaalta voi kuulua tämän palstan luonteeseen ylläpitää keinotekoista jakoa.

Lue lisää

>Oikeastaan on aika hupaisaa huomata että tässäkin ketjussa kaksi tahoa ajattelee samoin >

Tuo on aika löysä ajatus. Tokihan ateistit ja uskovat voivat ajatella monestakin asiasta samalla tavalla, mutta ydinero heidän välillään on syvä kuilu. Usko Jumalaan erottaa uskovan totaalisesti ateistista. Uskoa ateistin on mahdoton ymmärtää.

>Mielestäni puhutte samasta asiasta mutta näkemys uskonnosta ja sen merkityksestä estää ymmärtämästä mistä toinen puhuu>

Miten aloittaja, jolla ei ole henkilökohtaista kokemusta uskosta, voi julistaa uskovan puolesta tämän uskon määritelmän? Kysyt kuka määrittelee ja mitä. No näillä palastoilla ateistit määrittelee omien olemattomien kokemustensa perusteella uskovat siksi miksi heidät kuvittelee. Määritelmä ei perustu tietoon, joka uskovalla on uskosta omakohtaisesti. Eli ylikävely suoranaisessa hurmoshengessä kiroiluineen ja haistatteluineen törkeimmissä viesteissä.

minäkin... kirjoitti:

>Oikeastaan on aika hupaisaa huomata että tässäkin ketjussa kaksi tahoa ajattelee samoin >

Tuo on aika löysä ajatus. Tokihan ateistit ja uskovat voivat ajatella monestakin asiasta samalla tavalla, mutta ydinero heidän välillään on syvä kuilu. Usko Jumalaan erottaa uskovan totaalisesti ateistista. Uskoa ateistin on mahdoton ymmärtää.

>Mielestäni puhutte samasta asiasta mutta näkemys uskonnosta ja sen merkityksestä estää ymmärtämästä mistä toinen puhuu>

Miten aloittaja, jolla ei ole henkilökohtaista kokemusta uskosta, voi julistaa uskovan puolesta tämän uskon määritelmän? Kysyt kuka määrittelee ja mitä. No näillä palastoilla ateistit määrittelee omien olemattomien kokemustensa perusteella uskovat siksi miksi heidät kuvittelee. Määritelmä ei perustu tietoon, joka uskovalla on uskosta omakohtaisesti. Eli ylikävely suoranaisessa hurmoshengessä kiroiluineen ja haistatteluineen törkeimmissä viesteissä.

Lue lisää

luin uudelleen viestini ja huomasin että olin ilmaissut ajatukseni väärin. Syy kommenttini sijoittumiseen juuri tuohon kohtaan johtui Ap:n kysymyksestä määritellä itsensä.

Osapuolten pitäisi keskustella samasta asiasta eli 'ihmisen turvallisuuden tunteesta' mutta määritelmät sotkee keskustelua sekä estää ymmärtämästä itse asiaa. Aloituksen tekijän "hyökkäävä" tyyli ei suinkaan parantanut edellytyksiä ymmärtää. Lukkiutuminen määritelmiin ei vie keskustelua eteenpäin ja mitä kielenkäyttöön aloittajan taholta tulee niin se vielä vähemmän edistää ymmärtämistä. Taitaapa peräti viedä halut edes yrittää.

"No näillä palstoilla ateistit määrittelee omien olemattomien kokemustensa perusteella uskovat siksi miksi heidät kuvittelee."

Asia toimii myös toisinpäin. Näissä asioissa ei mielestäni ole muuta kuin subjektiivisia määritelmiä. Emmehän voi määritellä muuta kun omien kokemustemme perustella. Tästähän me lähdemme mutta samalla taitaa unohtua että kysymyksessä ei ole itsestämme riippumaton tosiasia. Kuitenkin pidämme sitä lähtökohtana ja suodatamme kaiken informaation sen kautta joten tulos on sen mukainen.
Tiedät varmaan itsekin että jos haluaa todella ymmärtää niin jätettävä kaikki ennakkokäsityksensä ja -luulonsa ja vain kuunnella mitä toinen sanoo enemmän kuin miten hän sen ilmaisee. Eli yrittää löytää ajatus sanojen takaa.
Miten ilmaista asian niin että se käsitetään oikein onkin sitten vaikeampi juttu vaikka sitäkin tärkeämpi on halu ymmärtää.

Tarkoitus ei ollut ottaa kantaa kummankaan puolesta/vastaan vaan ainoastaan kommentoida keskustelun kulkua.

Sinä olet toinen niistä jästipäistä Apen lisäksi, joille ei kiinnosta vastata enää yhtään mitään.
Sullakin meni koko aloituksen pointti ohi...vaivauduitko edes lukemaan sitä kunnolla alusta loppuun?

Vain yhteen vastaan:

>>>mutta Jumalalta saa sen ymmärryksen, hän ken sitä haluaa...

Milian Ei.Kirj. kirjoitti:

Sinä olet toinen niistä jästipäistä Apen lisäksi, joille ei kiinnosta vastata enää yhtään mitään.
Sullakin meni koko aloituksen pointti ohi...vaivauduitko edes lukemaan sitä kunnolla alusta loppuun?

Vain yhteen vastaan:

>>>mutta Jumalalta saa sen ymmärryksen, hän ken sitä haluaa...

Lue lisää

Sano mitä sanot toisten päistä, mutta mielestäni kommenttini oli selkeästi osoitettu vastaukseksi juuri sinun aloituksessasi esittämiisi pointteihin.

Niin sanot vain että "ei kiinnosta" ja olet siis sitä mieltä että se riittää kuittaamaan sen, että ET OSAA vastata sinulle esittämääni kysymykseen...

Taisit nyt taas seota omaan "näppäryyteesi", mutta älä välitä; kyllä sitä kompastellaan paaaljon paremmissakin-, ja ihan fiksuissakin piireissä.

wayofcross... kirjoitti:

Sano mitä sanot toisten päistä, mutta mielestäni kommenttini oli selkeästi osoitettu vastaukseksi juuri sinun aloituksessasi esittämiisi pointteihin.

Niin sanot vain että "ei kiinnosta" ja olet siis sitä mieltä että se riittää kuittaamaan sen, että ET OSAA vastata sinulle esittämääni kysymykseen...

Taisit nyt taas seota omaan "näppäryyteesi", mutta älä välitä; kyllä sitä kompastellaan paaaljon paremmissakin-, ja ihan fiksuissakin piireissä.

Lue lisää

>>> että ET OSAA vastata sinulle esittämääni kysymykseen...>Taisit nyt taas seota omaan "näppäryyteesi",>..mutta mielestäni kommenttini oli selkeästi osoitettu vastaukseksi juuri sinun aloituksessasi..

Milian Ei.Kirj. kirjoitti:

>>> että ET OSAA vastata sinulle esittämääni kysymykseen...>Taisit nyt taas seota omaan "näppäryyteesi",>..mutta mielestäni kommenttini oli selkeästi osoitettu vastaukseksi juuri sinun aloituksessasi..

Lue lisää

>>> Mitäpäs jos ottaisit pitkästä aikaa uusiksi koko aloituksen lukemisen, muutamaankin kertaan..josko vaikka viidennen kerran jälkeen alkaisit sisäistämään mitä siellä sanotaan. >>>

Taas tuota miljankutusta...!!!

-Milijan, huomaatko itse ollenkaan että sinä toistat jälleen itseäsi ja kuvio on sama kuin ennenkin: jos joku ilmoittaa sinulle että olet kirjoitellut höpöjäsi, kuvitellen narsistiseen tapaasi että olet keksinyt jotain todella syvällistäkin sanottavaa.

Kuitenkin avauksesi luettuaan toinen ihminen sen kyllä huomaa, mitä sinä et, että siinä sinä taas, tyypilliseen ateistin ja varsinkin sinun tapasi mukaan, yrität vakuutella että sinä tietäisit totuuden ja valtavan suuri enemmistö maailman ihmisiä olisi "harhassa" eläviä, koska ovat etsineet jotain, mikä vastaa ihmisen luontaiseen tarpeeseen ja haluun etsiä Jumalaa, johon voi turvata vaikeuksissa ja hädän hetkellä ja jota voi palvoa.

No, narsistihan ei tietysti halua palvoa ketään, koska hän haluaa itse olla kaiken keskipiste, ainakin omassa maailmassaan.

wayofcross... kirjoitti:

>>> Mitäpäs jos ottaisit pitkästä aikaa uusiksi koko aloituksen lukemisen, muutamaankin kertaan..josko vaikka viidennen kerran jälkeen alkaisit sisäistämään mitä siellä sanotaan. >>>

Taas tuota miljankutusta...!!!

-Milijan, huomaatko itse ollenkaan että sinä toistat jälleen itseäsi ja kuvio on sama kuin ennenkin: jos joku ilmoittaa sinulle että olet kirjoitellut höpöjäsi, kuvitellen narsistiseen tapaasi että olet keksinyt jotain todella syvällistäkin sanottavaa.

Kuitenkin avauksesi luettuaan toinen ihminen sen kyllä huomaa, mitä sinä et, että siinä sinä taas, tyypilliseen ateistin ja varsinkin sinun tapasi mukaan, yrität vakuutella että sinä tietäisit totuuden ja valtavan suuri enemmistö maailman ihmisiä olisi "harhassa" eläviä, koska ovat etsineet jotain, mikä vastaa ihmisen luontaiseen tarpeeseen ja haluun etsiä Jumalaa, johon voi turvata vaikeuksissa ja hädän hetkellä ja jota voi palvoa.

No, narsistihan ei tietysti halua palvoa ketään, koska hän haluaa itse olla kaiken keskipiste, ainakin omassa maailmassaan.

Lue lisää

Miten voi olla toistamatta itseään, kun olet keskustelija joka VAATII toistamaan kaiken sataan kertaan..eikä silloinkaan mene jakeluun..HuoH.
Sanoin jo; sie olet niitä, joiden suhteen mie en reagoi enää tämän enempiä.

Osoita se "höpö" mitä aloitukseni sisältää tai suksi muualle täyttämään ketjuja paskalla.

"Jumala" ei ole ihmiselle luontainen tarve vaan LUOTU TARVE.

m-ilian kirjoitti:

Miten voi olla toistamatta itseään, kun olet keskustelija joka VAATII toistamaan kaiken sataan kertaan..eikä silloinkaan mene jakeluun..HuoH.
Sanoin jo; sie olet niitä, joiden suhteen mie en reagoi enää tämän enempiä.

Osoita se "höpö" mitä aloitukseni sisältää tai suksi muualle täyttämään ketjuja paskalla.

"Jumala" ei ole ihmiselle luontainen tarve vaan LUOTU TARVE.

Lue lisää

Sinultapa tulikin oikea kultajyvä, jos unohdetaan lauseen alkupuoli, vaikka et itse sitä ehkä huomannutkaan:

>>> "Jumala" ei ole ihmiselle luontainen tarve vaan LUOTU TARVE. >>>

-Niinpä tuo kaipaus Jumalan puoleen ja yhteyden tarve onkin jäänyt ihmiselle siitä, kun hänellä oli yhteys LUOJAANSA, ennen kuin se ihmisen syntiinlankeemuksen seurauksena katkesi; joten oikeastaan se todellakin on LUOTU TARVE...

>>> olet keskustelija joka VAATII toistamaan kaiken sataan kertaan..eikä silloinkaan mene jakeluun..HuoH. >>>

-Niin katsos, kun minä olen sellainen keskustelija joka en keskustele niin, että myöntäisin itse olevani väärässä, silloin jos tiedän että en ole. Jos tämä ei siulle passaa ja vaikka ehkä kenties omissa ympyröissäsi saat toisinajattelevat nujerrettua, tai ainakin väsyttävällä jankkaamisellasi ja räksyttämisellä hiljenemään, niin tässä kohtaa se ei toimi, että ole hyvä vaan.

wayofcross... kirjoitti:

Sinultapa tulikin oikea kultajyvä, jos unohdetaan lauseen alkupuoli, vaikka et itse sitä ehkä huomannutkaan:

>>> "Jumala" ei ole ihmiselle luontainen tarve vaan LUOTU TARVE. >>>

-Niinpä tuo kaipaus Jumalan puoleen ja yhteyden tarve onkin jäänyt ihmiselle siitä, kun hänellä oli yhteys LUOJAANSA, ennen kuin se ihmisen syntiinlankeemuksen seurauksena katkesi; joten oikeastaan se todellakin on LUOTU TARVE...

>>> olet keskustelija joka VAATII toistamaan kaiken sataan kertaan..eikä silloinkaan mene jakeluun..HuoH. >>>

-Niin katsos, kun minä olen sellainen keskustelija joka en keskustele niin, että myöntäisin itse olevani väärässä, silloin jos tiedän että en ole. Jos tämä ei siulle passaa ja vaikka ehkä kenties omissa ympyröissäsi saat toisinajattelevat nujerrettua, tai ainakin väsyttävällä jankkaamisellasi ja räksyttämisellä hiljenemään, niin tässä kohtaa se ei toimi, että ole hyvä vaan.

Lue lisää

A R G H !


Se on ihmisen luoma tarve. Siinä kaikki.

m-ilian kirjoitti:

A R G H !


Se on ihmisen luoma tarve. Siinä kaikki.

No hyvä sitten että sinäkin osasit aavistaa, ettei tullut ihan yllätyksenä; onhan se jo sen verran vanhaa asiaa, -yhtä vanha asia kuin ihmissuku, on ihmisen tarve olla yhteydessä Luojaansa... ;)

Ei se ole ihmisen luoma, vaikka ihminen onkin sen luettavaksi ja tietona säilytettäväksi kirjaan kirjoittanut.

On muuten melkoisen virheellinen käsitys, kun monet ateistit puhuvat, että uskovat perustavat käsityksensä ja kaikkensa "vain yhteen vanhaan satukirjaan"...

Ensinnäkin se on tietysti tarkoituksenhakuista uskovien mutamaalausta, koska uskovat käyvät koulunsa ja opiskelunsa läpi samoilla kirjoilla siinä missä muutkin. Kuitenkin se, mitä tuohon kirjaan, siis raamattuun, on kirjoitettuna, sanoina paperille, ei ole kuin vain pieni, aivan kuin merestä näkyvän jäävuoren huippu, tai oikeastaan kuin se sinapin siemen, josta raamatussa puhutaankin, josta tulee ja "kasvaa" kuitenkin paljon enemmän, jotain elämää suurempaa. Se on paljon paljon enemmän kuin mitä on vain raamatusta luettavissa olevan tekstin määrä, toisin kuin tällä moni tuntuu sen, kovin ahtaasti, itse asiasta ulkopuolisena haluavan tulkita.

-No vaikkapa ihan vain sitä varten, että silloin ihmisellä kaikki toimii paremmin, kun voi ottaa rennommin. Turvallinen sanan rinnalle voisi vielä lisätä tietynlaisen varmuuden olotilan; että ihmisellä on tietty varmuus tulevaisuuden suhteen...

Sitä turvallisuutta voi tuntea monella eri tavalla.
Esim. mie itse koen turvallisuutta kun tiedän, että kaikki muuttuu koko ajan, uutta tulee eteen, saan kokea uusia asioita ja niin olleen ns. itsensä kehittäminen jatkuu loputtomiin.

Milian Ei.Kirj. kirjoitti:

Sitä turvallisuutta voi tuntea monella eri tavalla.
Esim. mie itse koen turvallisuutta kun tiedän, että kaikki muuttuu koko ajan, uutta tulee eteen, saan kokea uusia asioita ja niin olleen ns. itsensä kehittäminen jatkuu loputtomiin.

Lue lisää

Tuntuu vähän siltä, että joillekin turvallisuudentunteen saavuttaminen on vaikeaa millään keinolla, oli uskovainen, agnostikko tai ateisti. Jos nyt tällainen ihminen hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, kykenemättömänä kokemaan täydellistä ja pysyvää turvallisuutta, saavuttaako hän tuon hyväksymisensä kautta turvallisuudentunteen? Paradoksi... No, joka tapauksessa täydellinen turvallisuus on illuusio.

Itse koen (ainakin hetkittäin) turvallisuutta oman kullan lähellä. On terveellistä tietää olevansa rakastettu. Joku voi kokea tätä uskon kautta, mutta kyllä se toinen ihminen siinä vierellä on kuitenkin konkreettisempaa. Oma kokemukseni on tämä, vaikken ateisti olekaan.

joku kirjoitti:

Tuntuu vähän siltä, että joillekin turvallisuudentunteen saavuttaminen on vaikeaa millään keinolla, oli uskovainen, agnostikko tai ateisti. Jos nyt tällainen ihminen hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, kykenemättömänä kokemaan täydellistä ja pysyvää turvallisuutta, saavuttaako hän tuon hyväksymisensä kautta turvallisuudentunteen? Paradoksi... No, joka tapauksessa täydellinen turvallisuus on illuusio.

Itse koen (ainakin hetkittäin) turvallisuutta oman kullan lähellä. On terveellistä tietää olevansa rakastettu. Joku voi kokea tätä uskon kautta, mutta kyllä se toinen ihminen siinä vierellä on kuitenkin konkreettisempaa. Oma kokemukseni on tämä, vaikken ateisti olekaan.

Lue lisää

>Joku voi kokea tätä uskon kautta, mutta kyllä se toinen ihminen siinä vierellä on kuitenkin konkreettisempaa. >

Ei se tapahdu uskon, siis uskottelun tai luulottelun kautta vaan Jumalan rakkauden voi koka ihan konkreettisesti. :}}
Ihan niin kuin siinä oman kultasi kainalossa.

tiiän... kirjoitti:

>Joku voi kokea tätä uskon kautta, mutta kyllä se toinen ihminen siinä vierellä on kuitenkin konkreettisempaa. >

Ei se tapahdu uskon, siis uskottelun tai luulottelun kautta vaan Jumalan rakkauden voi koka ihan konkreettisesti. :}}
Ihan niin kuin siinä oman kultasi kainalossa.

Lue lisää

Yhtä lailla kuin jumalasi rakkaus sinua kohtaan on kuviteltua, on sekin, kuinka paljon oma kultasi sinusta välittää; rakkaus on illuusio ja tunteena yksi voimakkaimmista. Et koskaan voi tietää sen varmuutta, kun on kyse toisesta ihmisestä.

On varmasti hykerryttävää ajatellakin, että on jokin iso voima, joka rakastaa sinua kaikesta huolimatta...ihmiset kun saattavat lopettaa rakastamasta monestakin eri syystä ja ihan yhtäkkiä > turvaton tunne.
Tällainen itsensä rakatetuksi tunteminen on tietysti mukavaa ja tärkeääkin, mutta jotenkin tuntuu, että uskovaisella se on ylikorostetun tärkeää.

Milian Ei.Kirj. kirjoitti:

Yhtä lailla kuin jumalasi rakkaus sinua kohtaan on kuviteltua, on sekin, kuinka paljon oma kultasi sinusta välittää; rakkaus on illuusio ja tunteena yksi voimakkaimmista. Et koskaan voi tietää sen varmuutta, kun on kyse toisesta ihmisestä.

On varmasti hykerryttävää ajatellakin, että on jokin iso voima, joka rakastaa sinua kaikesta huolimatta...ihmiset kun saattavat lopettaa rakastamasta monestakin eri syystä ja ihan yhtäkkiä > turvaton tunne.
Tällainen itsensä rakatetuksi tunteminen on tietysti mukavaa ja tärkeääkin, mutta jotenkin tuntuu, että uskovaisella se on ylikorostetun tärkeää.

Lue lisää

"Yhtä lailla kuin jumalasi rakkaus sinua kohtaan on kuviteltua, on sekin, kuinka paljon oma kultasi sinusta välittää; rakkaus on illuusio ja tunteena yksi voimakkaimmista. Et koskaan voi tietää sen varmuutta, kun on kyse toisesta ihmisestä."

Et siis voi olla varma avomiehesi rakkaudesta sinua kohtaan? Huh...

Rakkaus ilman tekoja on kuollutta. Oma kulta voi osoittaa rakkauttaan teoillaan, olemuksellaan ihan arjen asioissa ja sanomalla näiden lisäksi "rakastan sinua". Rakkaus ei ole vain tunne, se on myös tahtotila. Se on tekoja ja toimintaa toisen hyväksi.

Rakkaus voidaan jakaa kreikankielen mukaan neljään erilaiseen kategoriaan. Ensimmäinen niistä on stroge, joka on äidin rakkautta lastaan kohtaan. Tällaisella rakkaudella tarkoitetaan lähinnä hellyyttä ja lämpöä.

Toinen rakkautta tarkoittava sana on filema tai filadelfia ja ne tarkoittavat veljesrakkautta ja työtovereiden välistä rakkautta, johon sisältyy solidaarisuutta ja tiimihenkeä.

Kolmas rakkautta tarkoittava sana on sana, jota Uudessa testamentissa ei käytetä lainkaan ja se on eros. Sitä käyttää sitä vastoin filosofi Platon ja se tarkoittaa miehen ja naisen välistä rakkautta.

Neljättä rakkaus-sanaa ei kreikankielen kirjallisuudesta juurikaan löydy, mutta Uudessa testamentissa se esiintyy useinkin. Se on agape, Jumalan rakkaus, ehdoton, varaukseton rakkaus ihmistä kohtaan.

Eros ja agape. Kumpikin tarkoittaa rakkautta, mutta ne ovat lähes toistensa vastakohdat. Eros on omistavaa rakkautta, agape taas antavaa, uhrautuvaa, tuhlaavaa rakkautta. Eros on rakkautta, joka etsii arvokasta kohdetta. Poika voi etsiä sitä kauneinta tyttöä ja päinvastoin.

Agape ei etsi arvokasta kohdetta, vaan tekee kohteensa arvokkaaksi.

Näkisinkin, että kenties myös ihminen voi rakastaa toista agapen tyyppisellä rakkaudella. Parisuhteessa rakkaus voi muuttua sellaiseksi, ettei toinen olekaan omien itsekkäiden ajatusten ja tarpeiden tyydyttäjä, vaan hän onkin uhrautuvaisen rakkauden arvoinen, jopa niin arvokas, että hänen puolestaan on valmis kuolemaan. En tiedä kykeneekö ihminen tällaiseen, mutta ehkä näinkin voi olla.

Näemme siis edellisestä, ettei rakkaus ole vain yksi tunne, vaan sillä on ainakin neljä erilaista esiintymismuotoa, mutta kielemme ei ilmaise sitä muuta kuin yhdellä sanalla.

"1 Katsokaa, kuinka suurta rakkautta Isä on meille osoittanut: me olemme saaneet Jumalan lapsen nimen, ja hänen lapsiaan me myös olemme. Tästä syystä maailma ei meitä tunne, eihän se tunne häntäkään "

"7 Rakkaat ystävät, rakastakaamme toisiamme, sillä rakkaus on Jumalasta. Jokainen, joka rakastaa, on syntynyt Jumalasta ja tuntee Jumalan.
8 Joka ei rakasta, ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.
9 Juuri siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meidän keskuuteemme, että hän lähetti ainoan Poikansa maailmaan, antamaan meille elämän.
10 Siinä on rakkaus -- ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi."

"16 Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että Jeesus antoi henkensä meidän puolestamme. Samoin olemme me velvolliset panemaan henkemme alttiiksi veljiemme puolesta."

Johanneksen kirjeessä mainitaan sana "tieto" esiintyy 30 kertaa, rakkaus 45 kertaa eri muodoissa, verbinä tai substantiivina. Paavali sanoo, että niin säilyvät usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on, ei usko, vaan rakkaus.... Ja tässä hän on käyttänyt käsittääkseni sanaa Agape.

"Tällainen itsensä rakatetuksi tunteminen on tietysti mukavaa ja tärkeääkin, mutta jotenkin tuntuu, että uskovaisella se on ylikorostetun tärkeää. "

Ei kyse ole jonkin asian tuntemisesta, koska tunteet tulevat ja menevät. Asia perustuu tietoon, eikä tunteisiin.

Johannes kirjoittaa:

"19 Siitä me ymmärrämme, että totuus on meissä, ja me voimme hänen edessään rauhoittaa sydämemme,
20 jos se meitä jostakin syyttää. Jumala on meidän sydäntämme suurempi ja tietää kaiken."

1938 käännös sanoo paremmin:

"19 Siitä me tiedämme, että olemme totuudesta, ja me saatamme hänen edessään rauhoittaa sydämemme sillä,
20 että jos sydämemme syyttää meitä, niin Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki."

YMMÄRRÄMME ja 1938:n mukaan TIEDÄMME, ei TUNNEMME. Johanneksen käyttämä sana "sydän" ei tarkoita fyysistä sydäntä, vaan sanalla tarkoitetaan tunteitamme, kokemuksiamme ja omaatuntoamme. Näin ollen myös rakkaudettomuuden TUNNE vie harhaan. Jumalan rakkauden kokeminenkaan ei siis perustu tunteisiin (niitä voi toki tulla vahvoinakin), vaan TIETOON JA YMMÄRRYKSEEN.

Näkisin, että tämän voi soveltaa myös ihmisisuhteisiin. Jos ihmisen parisuhde olisi voimassa vain silloin kun "siltä tuntuu", niin monilla se olisi ohi lähes joka toinen päivä....

Avioliitto tai muu pysyvä parisuhde ei siis perustu pelkästään tunteeseen, vaan se on myös tahdon asia. Ilman tunteita ei tahtokaan riitä, mutta ilman rahtoa tunteisiin rakennettu suhdekaan ei kestä, tarvitaan myös tahtoa. Tämä pätee myös uskonelämään ja Jumala-suhteeseen.

Summasummarum, minä siis tiedän Jumalan rakastavan minua, tuntui minusta sitten siltä tai ei. Ja mistä minä sen tiedän?

"16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa"

Jokainen ihminen on osa maailmaa, minäkin. Jumala siis rakastaa minuakin, mutta samalla jokaista ihmistä maailmassa, itseasiassa koko maailmaa. Ei tuossa sanota, että "niin on Jumala uskovia rakastanut"(kuten ateistit tuntuvat luulevan uskovan ajattelevan).... Ei, vaan maailmaa. Myös ei-uskovia, ateisteja, muslimeja, buddhalaisia, jne. Koko maailmaa.

Ehkä sinä et vain uskalla luottaa 100%:sti, että sinua rakastetaan ja heittäytyä sen varaan? Monella ihmisellä on näin ja siksi he eivät jaksa uskoa rakkauteen, koska eivät ole koskaan tulleet rakastetuksi, ole kokeneet millaista se on, kun rakastaa ja on rakastettu.

Carl Menninger, amerikkalainen psykiatri tutki aikoinaan ihmisen perustarpeita ja kysyi, että mikä on ihmisen syvin henkinen tarve sen jälkeen kun hänen ruuan, unen ja muut fyysiset tarpeensa on tyydytetty.

Hän päätyi johtopäätökseen, että ihmisen syvin tarve on rakkauden tarve. Hän jakoi sen kahteen osaan: tarve antaa rakkautta ja saada sitä.

Hän aloitti sairaalassa projektin, jonka aikana kaikki mitä tehtiin, tehtiin rakkaudella. Projekti kesti n. vuoden ja tulokset analysoitiin. Potilaiden toipuminen masennuksesta, ahdistuksesta jne. puolittui normaaliin verrattuna.

Toinen vastaava havainto tehtiin aikanaan new yorkilaisessa lastensairaalassa, joka oli aikansa huipputasoa. Tästä huolimatta lapsien, joiden ei olisi pitänyt hoitotaso huomioonottaen kuolla, kuolivat. Tohtori Stanley Jones oli lukenut Menningerin havainnosta ja päätti kutsua sairaalaan hemmottelunhaluisia naisia muutamaksi tunniksi viikossa paapomaan, paijaamaan ja hellimään siellä olevia pieniä lapsia.

Muutaman kuukauden päästä lääkäri kirjoitti:"Emme enää voisi tulla toimeen ilman näitä naisia sen enempää kuin ilman penisilliinä." Penisilliini oli juuri keksitty ja sen uskotiin parantavan lähes kaikki sairaudet.

Lähteenä: Lehtinen, Kalevi 2005. Sinulle. Päivä. Hml.

apostoli_tz kirjoitti:

"Yhtä lailla kuin jumalasi rakkaus sinua kohtaan on kuviteltua, on sekin, kuinka paljon oma kultasi sinusta välittää; rakkaus on illuusio ja tunteena yksi voimakkaimmista. Et koskaan voi tietää sen varmuutta, kun on kyse toisesta ihmisestä."

Et siis voi olla varma avomiehesi rakkaudesta sinua kohtaan? Huh...

Rakkaus ilman tekoja on kuollutta. Oma kulta voi osoittaa rakkauttaan teoillaan, olemuksellaan ihan arjen asioissa ja sanomalla näiden lisäksi "rakastan sinua". Rakkaus ei ole vain tunne, se on myös tahtotila. Se on tekoja ja toimintaa toisen hyväksi.

Rakkaus voidaan jakaa kreikankielen mukaan neljään erilaiseen kategoriaan. Ensimmäinen niistä on stroge, joka on äidin rakkautta lastaan kohtaan. Tällaisella rakkaudella tarkoitetaan lähinnä hellyyttä ja lämpöä.

Toinen rakkautta tarkoittava sana on filema tai filadelfia ja ne tarkoittavat veljesrakkautta ja työtovereiden välistä rakkautta, johon sisältyy solidaarisuutta ja tiimihenkeä.

Kolmas rakkautta tarkoittava sana on sana, jota Uudessa testamentissa ei käytetä lainkaan ja se on eros. Sitä käyttää sitä vastoin filosofi Platon ja se tarkoittaa miehen ja naisen välistä rakkautta.

Neljättä rakkaus-sanaa ei kreikankielen kirjallisuudesta juurikaan löydy, mutta Uudessa testamentissa se esiintyy useinkin. Se on agape, Jumalan rakkaus, ehdoton, varaukseton rakkaus ihmistä kohtaan.

Eros ja agape. Kumpikin tarkoittaa rakkautta, mutta ne ovat lähes toistensa vastakohdat. Eros on omistavaa rakkautta, agape taas antavaa, uhrautuvaa, tuhlaavaa rakkautta. Eros on rakkautta, joka etsii arvokasta kohdetta. Poika voi etsiä sitä kauneinta tyttöä ja päinvastoin.

Agape ei etsi arvokasta kohdetta, vaan tekee kohteensa arvokkaaksi.

Näkisinkin, että kenties myös ihminen voi rakastaa toista agapen tyyppisellä rakkaudella. Parisuhteessa rakkaus voi muuttua sellaiseksi, ettei toinen olekaan omien itsekkäiden ajatusten ja tarpeiden tyydyttäjä, vaan hän onkin uhrautuvaisen rakkauden arvoinen, jopa niin arvokas, että hänen puolestaan on valmis kuolemaan. En tiedä kykeneekö ihminen tällaiseen, mutta ehkä näinkin voi olla.

Näemme siis edellisestä, ettei rakkaus ole vain yksi tunne, vaan sillä on ainakin neljä erilaista esiintymismuotoa, mutta kielemme ei ilmaise sitä muuta kuin yhdellä sanalla.

"1 Katsokaa, kuinka suurta rakkautta Isä on meille osoittanut: me olemme saaneet Jumalan lapsen nimen, ja hänen lapsiaan me myös olemme. Tästä syystä maailma ei meitä tunne, eihän se tunne häntäkään "

"7 Rakkaat ystävät, rakastakaamme toisiamme, sillä rakkaus on Jumalasta. Jokainen, joka rakastaa, on syntynyt Jumalasta ja tuntee Jumalan.
8 Joka ei rakasta, ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.
9 Juuri siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meidän keskuuteemme, että hän lähetti ainoan Poikansa maailmaan, antamaan meille elämän.
10 Siinä on rakkaus -- ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi."

"16 Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että Jeesus antoi henkensä meidän puolestamme. Samoin olemme me velvolliset panemaan henkemme alttiiksi veljiemme puolesta."

Johanneksen kirjeessä mainitaan sana "tieto" esiintyy 30 kertaa, rakkaus 45 kertaa eri muodoissa, verbinä tai substantiivina. Paavali sanoo, että niin säilyvät usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on, ei usko, vaan rakkaus.... Ja tässä hän on käyttänyt käsittääkseni sanaa Agape.

"Tällainen itsensä rakatetuksi tunteminen on tietysti mukavaa ja tärkeääkin, mutta jotenkin tuntuu, että uskovaisella se on ylikorostetun tärkeää. "

Ei kyse ole jonkin asian tuntemisesta, koska tunteet tulevat ja menevät. Asia perustuu tietoon, eikä tunteisiin.

Johannes kirjoittaa:

"19 Siitä me ymmärrämme, että totuus on meissä, ja me voimme hänen edessään rauhoittaa sydämemme,
20 jos se meitä jostakin syyttää. Jumala on meidän sydäntämme suurempi ja tietää kaiken."

1938 käännös sanoo paremmin:

"19 Siitä me tiedämme, että olemme totuudesta, ja me saatamme hänen edessään rauhoittaa sydämemme sillä,
20 että jos sydämemme syyttää meitä, niin Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki."

YMMÄRRÄMME ja 1938:n mukaan TIEDÄMME, ei TUNNEMME. Johanneksen käyttämä sana "sydän" ei tarkoita fyysistä sydäntä, vaan sanalla tarkoitetaan tunteitamme, kokemuksiamme ja omaatuntoamme. Näin ollen myös rakkaudettomuuden TUNNE vie harhaan. Jumalan rakkauden kokeminenkaan ei siis perustu tunteisiin (niitä voi toki tulla vahvoinakin), vaan TIETOON JA YMMÄRRYKSEEN.

Näkisin, että tämän voi soveltaa myös ihmisisuhteisiin. Jos ihmisen parisuhde olisi voimassa vain silloin kun "siltä tuntuu", niin monilla se olisi ohi lähes joka toinen päivä....

Avioliitto tai muu pysyvä parisuhde ei siis perustu pelkästään tunteeseen, vaan se on myös tahdon asia. Ilman tunteita ei tahtokaan riitä, mutta ilman rahtoa tunteisiin rakennettu suhdekaan ei kestä, tarvitaan myös tahtoa. Tämä pätee myös uskonelämään ja Jumala-suhteeseen.

Summasummarum, minä siis tiedän Jumalan rakastavan minua, tuntui minusta sitten siltä tai ei. Ja mistä minä sen tiedän?

"16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa"

Jokainen ihminen on osa maailmaa, minäkin. Jumala siis rakastaa minuakin, mutta samalla jokaista ihmistä maailmassa, itseasiassa koko maailmaa. Ei tuossa sanota, että "niin on Jumala uskovia rakastanut"(kuten ateistit tuntuvat luulevan uskovan ajattelevan).... Ei, vaan maailmaa. Myös ei-uskovia, ateisteja, muslimeja, buddhalaisia, jne. Koko maailmaa.

Ehkä sinä et vain uskalla luottaa 100%:sti, että sinua rakastetaan ja heittäytyä sen varaan? Monella ihmisellä on näin ja siksi he eivät jaksa uskoa rakkauteen, koska eivät ole koskaan tulleet rakastetuksi, ole kokeneet millaista se on, kun rakastaa ja on rakastettu.

Carl Menninger, amerikkalainen psykiatri tutki aikoinaan ihmisen perustarpeita ja kysyi, että mikä on ihmisen syvin henkinen tarve sen jälkeen kun hänen ruuan, unen ja muut fyysiset tarpeensa on tyydytetty.

Hän päätyi johtopäätökseen, että ihmisen syvin tarve on rakkauden tarve. Hän jakoi sen kahteen osaan: tarve antaa rakkautta ja saada sitä.

Hän aloitti sairaalassa projektin, jonka aikana kaikki mitä tehtiin, tehtiin rakkaudella. Projekti kesti n. vuoden ja tulokset analysoitiin. Potilaiden toipuminen masennuksesta, ahdistuksesta jne. puolittui normaaliin verrattuna.

Toinen vastaava havainto tehtiin aikanaan new yorkilaisessa lastensairaalassa, joka oli aikansa huipputasoa. Tästä huolimatta lapsien, joiden ei olisi pitänyt hoitotaso huomioonottaen kuolla, kuolivat. Tohtori Stanley Jones oli lukenut Menningerin havainnosta ja päätti kutsua sairaalaan hemmottelunhaluisia naisia muutamaksi tunniksi viikossa paapomaan, paijaamaan ja hellimään siellä olevia pieniä lapsia.

Muutaman kuukauden päästä lääkäri kirjoitti:"Emme enää voisi tulla toimeen ilman näitä naisia sen enempää kuin ilman penisilliinä." Penisilliini oli juuri keksitty ja sen uskotiin parantavan lähes kaikki sairaudet.

Lähteenä: Lehtinen, Kalevi 2005. Sinulle. Päivä. Hml.

Lue lisää

miespuolisten "asiantuntijoiden" höpinöiltä tuo äidinrakkauden kuvailu.

apostoli_tz kirjoitti:

"Yhtä lailla kuin jumalasi rakkaus sinua kohtaan on kuviteltua, on sekin, kuinka paljon oma kultasi sinusta välittää; rakkaus on illuusio ja tunteena yksi voimakkaimmista. Et koskaan voi tietää sen varmuutta, kun on kyse toisesta ihmisestä."

Et siis voi olla varma avomiehesi rakkaudesta sinua kohtaan? Huh...

Rakkaus ilman tekoja on kuollutta. Oma kulta voi osoittaa rakkauttaan teoillaan, olemuksellaan ihan arjen asioissa ja sanomalla näiden lisäksi "rakastan sinua". Rakkaus ei ole vain tunne, se on myös tahtotila. Se on tekoja ja toimintaa toisen hyväksi.

Rakkaus voidaan jakaa kreikankielen mukaan neljään erilaiseen kategoriaan. Ensimmäinen niistä on stroge, joka on äidin rakkautta lastaan kohtaan. Tällaisella rakkaudella tarkoitetaan lähinnä hellyyttä ja lämpöä.

Toinen rakkautta tarkoittava sana on filema tai filadelfia ja ne tarkoittavat veljesrakkautta ja työtovereiden välistä rakkautta, johon sisältyy solidaarisuutta ja tiimihenkeä.

Kolmas rakkautta tarkoittava sana on sana, jota Uudessa testamentissa ei käytetä lainkaan ja se on eros. Sitä käyttää sitä vastoin filosofi Platon ja se tarkoittaa miehen ja naisen välistä rakkautta.

Neljättä rakkaus-sanaa ei kreikankielen kirjallisuudesta juurikaan löydy, mutta Uudessa testamentissa se esiintyy useinkin. Se on agape, Jumalan rakkaus, ehdoton, varaukseton rakkaus ihmistä kohtaan.

Eros ja agape. Kumpikin tarkoittaa rakkautta, mutta ne ovat lähes toistensa vastakohdat. Eros on omistavaa rakkautta, agape taas antavaa, uhrautuvaa, tuhlaavaa rakkautta. Eros on rakkautta, joka etsii arvokasta kohdetta. Poika voi etsiä sitä kauneinta tyttöä ja päinvastoin.

Agape ei etsi arvokasta kohdetta, vaan tekee kohteensa arvokkaaksi.

Näkisinkin, että kenties myös ihminen voi rakastaa toista agapen tyyppisellä rakkaudella. Parisuhteessa rakkaus voi muuttua sellaiseksi, ettei toinen olekaan omien itsekkäiden ajatusten ja tarpeiden tyydyttäjä, vaan hän onkin uhrautuvaisen rakkauden arvoinen, jopa niin arvokas, että hänen puolestaan on valmis kuolemaan. En tiedä kykeneekö ihminen tällaiseen, mutta ehkä näinkin voi olla.

Näemme siis edellisestä, ettei rakkaus ole vain yksi tunne, vaan sillä on ainakin neljä erilaista esiintymismuotoa, mutta kielemme ei ilmaise sitä muuta kuin yhdellä sanalla.

"1 Katsokaa, kuinka suurta rakkautta Isä on meille osoittanut: me olemme saaneet Jumalan lapsen nimen, ja hänen lapsiaan me myös olemme. Tästä syystä maailma ei meitä tunne, eihän se tunne häntäkään "

"7 Rakkaat ystävät, rakastakaamme toisiamme, sillä rakkaus on Jumalasta. Jokainen, joka rakastaa, on syntynyt Jumalasta ja tuntee Jumalan.
8 Joka ei rakasta, ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.
9 Juuri siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meidän keskuuteemme, että hän lähetti ainoan Poikansa maailmaan, antamaan meille elämän.
10 Siinä on rakkaus -- ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi."

"16 Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että Jeesus antoi henkensä meidän puolestamme. Samoin olemme me velvolliset panemaan henkemme alttiiksi veljiemme puolesta."

Johanneksen kirjeessä mainitaan sana "tieto" esiintyy 30 kertaa, rakkaus 45 kertaa eri muodoissa, verbinä tai substantiivina. Paavali sanoo, että niin säilyvät usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on, ei usko, vaan rakkaus.... Ja tässä hän on käyttänyt käsittääkseni sanaa Agape.

"Tällainen itsensä rakatetuksi tunteminen on tietysti mukavaa ja tärkeääkin, mutta jotenkin tuntuu, että uskovaisella se on ylikorostetun tärkeää. "

Ei kyse ole jonkin asian tuntemisesta, koska tunteet tulevat ja menevät. Asia perustuu tietoon, eikä tunteisiin.

Johannes kirjoittaa:

"19 Siitä me ymmärrämme, että totuus on meissä, ja me voimme hänen edessään rauhoittaa sydämemme,
20 jos se meitä jostakin syyttää. Jumala on meidän sydäntämme suurempi ja tietää kaiken."

1938 käännös sanoo paremmin:

"19 Siitä me tiedämme, että olemme totuudesta, ja me saatamme hänen edessään rauhoittaa sydämemme sillä,
20 että jos sydämemme syyttää meitä, niin Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki."

YMMÄRRÄMME ja 1938:n mukaan TIEDÄMME, ei TUNNEMME. Johanneksen käyttämä sana "sydän" ei tarkoita fyysistä sydäntä, vaan sanalla tarkoitetaan tunteitamme, kokemuksiamme ja omaatuntoamme. Näin ollen myös rakkaudettomuuden TUNNE vie harhaan. Jumalan rakkauden kokeminenkaan ei siis perustu tunteisiin (niitä voi toki tulla vahvoinakin), vaan TIETOON JA YMMÄRRYKSEEN.

Näkisin, että tämän voi soveltaa myös ihmisisuhteisiin. Jos ihmisen parisuhde olisi voimassa vain silloin kun "siltä tuntuu", niin monilla se olisi ohi lähes joka toinen päivä....

Avioliitto tai muu pysyvä parisuhde ei siis perustu pelkästään tunteeseen, vaan se on myös tahdon asia. Ilman tunteita ei tahtokaan riitä, mutta ilman rahtoa tunteisiin rakennettu suhdekaan ei kestä, tarvitaan myös tahtoa. Tämä pätee myös uskonelämään ja Jumala-suhteeseen.

Summasummarum, minä siis tiedän Jumalan rakastavan minua, tuntui minusta sitten siltä tai ei. Ja mistä minä sen tiedän?

"16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa"

Jokainen ihminen on osa maailmaa, minäkin. Jumala siis rakastaa minuakin, mutta samalla jokaista ihmistä maailmassa, itseasiassa koko maailmaa. Ei tuossa sanota, että "niin on Jumala uskovia rakastanut"(kuten ateistit tuntuvat luulevan uskovan ajattelevan).... Ei, vaan maailmaa. Myös ei-uskovia, ateisteja, muslimeja, buddhalaisia, jne. Koko maailmaa.

Ehkä sinä et vain uskalla luottaa 100%:sti, että sinua rakastetaan ja heittäytyä sen varaan? Monella ihmisellä on näin ja siksi he eivät jaksa uskoa rakkauteen, koska eivät ole koskaan tulleet rakastetuksi, ole kokeneet millaista se on, kun rakastaa ja on rakastettu.

Carl Menninger, amerikkalainen psykiatri tutki aikoinaan ihmisen perustarpeita ja kysyi, että mikä on ihmisen syvin henkinen tarve sen jälkeen kun hänen ruuan, unen ja muut fyysiset tarpeensa on tyydytetty.

Hän päätyi johtopäätökseen, että ihmisen syvin tarve on rakkauden tarve. Hän jakoi sen kahteen osaan: tarve antaa rakkautta ja saada sitä.

Hän aloitti sairaalassa projektin, jonka aikana kaikki mitä tehtiin, tehtiin rakkaudella. Projekti kesti n. vuoden ja tulokset analysoitiin. Potilaiden toipuminen masennuksesta, ahdistuksesta jne. puolittui normaaliin verrattuna.

Toinen vastaava havainto tehtiin aikanaan new yorkilaisessa lastensairaalassa, joka oli aikansa huipputasoa. Tästä huolimatta lapsien, joiden ei olisi pitänyt hoitotaso huomioonottaen kuolla, kuolivat. Tohtori Stanley Jones oli lukenut Menningerin havainnosta ja päätti kutsua sairaalaan hemmottelunhaluisia naisia muutamaksi tunniksi viikossa paapomaan, paijaamaan ja hellimään siellä olevia pieniä lapsia.

Muutaman kuukauden päästä lääkäri kirjoitti:"Emme enää voisi tulla toimeen ilman näitä naisia sen enempää kuin ilman penisilliinä." Penisilliini oli juuri keksitty ja sen uskotiin parantavan lähes kaikki sairaudet.

Lähteenä: Lehtinen, Kalevi 2005. Sinulle. Päivä. Hml.

Lue lisää

Eikö mene pannuun, että tuhlaat vain aikaas vastailemalla mulle?

Se on aivan sama mitä sie yrität tuon uskontopaskan taakse saada "tukemaan" jotain helvetin raamatufraaseja, se satu ei siitä sen todemmaksi muut. Koita nyt herranjumala käsittää jo.

Milian Ei.Kirj. kirjoitti:

Eikö mene pannuun, että tuhlaat vain aikaas vastailemalla mulle?

Se on aivan sama mitä sie yrität tuon uskontopaskan taakse saada "tukemaan" jotain helvetin raamatufraaseja, se satu ei siitä sen todemmaksi muut. Koita nyt herranjumala käsittää jo.

Lue lisää

vaan otin kantaa kirjoitukseesi koskien rakkautta ja sen ilmenemismuotoja, josta sinulla vaikutti olevan eriävä ja osittain puutteellinenkin näkökulma. Jos väität jotain, mikä ei mielestäni pidä paikkaansa, niin otan varmasti kantaa asiaan ja minulla on siihen oikeus siinä missä kenellä muullakin.

Bannaa minut, niin et saa kommentteja. Muuten, lopeta tuollainen kitinä, aikuinen nainen. Voithan aina tietysti laittaa ylläpitoon ilmoituksen asiattomasta viestistä.:)

joku kirjoitti:

Tuntuu vähän siltä, että joillekin turvallisuudentunteen saavuttaminen on vaikeaa millään keinolla, oli uskovainen, agnostikko tai ateisti. Jos nyt tällainen ihminen hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, kykenemättömänä kokemaan täydellistä ja pysyvää turvallisuutta, saavuttaako hän tuon hyväksymisensä kautta turvallisuudentunteen? Paradoksi... No, joka tapauksessa täydellinen turvallisuus on illuusio.

Itse koen (ainakin hetkittäin) turvallisuutta oman kullan lähellä. On terveellistä tietää olevansa rakastettu. Joku voi kokea tätä uskon kautta, mutta kyllä se toinen ihminen siinä vierellä on kuitenkin konkreettisempaa. Oma kokemukseni on tämä, vaikken ateisti olekaan.

Lue lisää

Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat, koska itsekin olen niin kokenut. Kuitenkaan oma kulta, vaikka olisi kuinka rakas ja hieno ihminen, ei lopultakaan voi antaa ihmiselle sitä mitä ihminen hengellisessä mielessä kaipaa sisäisesti.

Olen jopa ajatellut, että ehkä siinä mielessä olisi ollut parempi, että minä en aikoinaan olisikaan löytänyt sitä omaa kultaa, antamaan sitä, hengellisen tarpeen kannalta, vääränkinlaista turvallisuutta, niin olisin voinut löytää Jeesuksen elämääni paljon aiemmin ja elämäni olisi, niin uskon, voinut mennä paljon paremmin oikeille "raiteilleen"...

wayofcross... kirjoitti:

Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat, koska itsekin olen niin kokenut. Kuitenkaan oma kulta, vaikka olisi kuinka rakas ja hieno ihminen, ei lopultakaan voi antaa ihmiselle sitä mitä ihminen hengellisessä mielessä kaipaa sisäisesti.

Olen jopa ajatellut, että ehkä siinä mielessä olisi ollut parempi, että minä en aikoinaan olisikaan löytänyt sitä omaa kultaa, antamaan sitä, hengellisen tarpeen kannalta, vääränkinlaista turvallisuutta, niin olisin voinut löytää Jeesuksen elämääni paljon aiemmin ja elämäni olisi, niin uskon, voinut mennä paljon paremmin oikeille "raiteilleen"...

Lue lisää

>>>Olen jopa ajatellut, että ehkä siinä mielessä olisi ollut parempi, että minä en aikoinaan olisikaan löytänyt sitä omaa kultaa, antamaan sitä, hengellisen tarpeen kannalta, vääränkinlaista turvallisuutta, niin olisin voinut löytää Jeesuksen elämääni paljon aiemmin ja elämäni olisi, niin uskon, voinut mennä paljon paremmin oikeille "raiteilleen"...

m-ilian kirjoitti:

>>>Olen jopa ajatellut, että ehkä siinä mielessä olisi ollut parempi, että minä en aikoinaan olisikaan löytänyt sitä omaa kultaa, antamaan sitä, hengellisen tarpeen kannalta, vääränkinlaista turvallisuutta, niin olisin voinut löytää Jeesuksen elämääni paljon aiemmin ja elämäni olisi, niin uskon, voinut mennä paljon paremmin oikeille "raiteilleen"...

Lue lisää

Ajattelisit sinäkin hieman ensin yläpäälläsi, ennen kuin alat möläyttelemään sammakoita suustasi; kerrohan nyt ketä minä olen syytellyt ja mistä?

Minähän juuri annoin tunnustusta, siitä että oma kultani on ollut todella arvokas ja tärkein ihminen minulle, jolta olen saanut mm. turvallisuuden tunnetta elämääni.

Voi mitä tyhmyyttä täällä(kin) tulee vastaan; turhaan haukkuvat ateistit että uskikset on enempi idiootteja -

>>> Odottaa vastauksia mieli avoinna? Mistä niitä vastauksia tulee?>*pitelee päätään kysymysten painosta* >Tuohan juuri tapahtuu uskoontulossa tai uskonkasvun tiellä!>>>

Päin vastoin. Jos annat jonkin ikivanhan taruston määritellä sen, mikä ja kuka sinä ihmisenä olet, olet kehitystiesi päässä.


>>>*pitelee päätään* Uskontoko vaiko ihminen ei hyväksy itseään uskontona? >>>

Älä tipauta sitä. Siihen ei ole varaa.

Tässä tapauksessa (ev.lut/kr.usko) kirjakokoelma määrittelee uskovaiselle mikä ja kuka tämä on ja miksi.
Tällainen uskonto, mikä lähtee määrittelemään ihmistä joksikin sellaiseksi, että sen on tarve asettaa rajoitteita yms ja vieläpä käskee toimimaan täysin irrationaalisesti, ei hyväksy ihmistä sellaisenaan vaan haluaa määrätä oman tahdin ihmisen olemiselle; ihminen joka siihen menee, on typerä eikä ymmärrä ollenkaan mistä uskonnoissa on kysymys.


>>>Sinäkö olet ymmärtänyt uskontojen alkuperän ja syyt?>>>

Kyllä. Jokainen, joka ymmärtää olla uskomatta mm. mielikuvitteellisiin massaharhojen/suggestion tuotoksiin on ymmäärtänyt omalta osaltaan nämä 2 asiaa.


>>>Siis sitten kun ymmärtää asian kokonaisuudessaan, silloin on mahdollista hyväksyä JA ymmärtää uskonto?>>>

Näin.
Ja kun tämä ymmärrys leviää, tulee uskonnot kuolemaan yksi kerrallaan.


>>>JOKO
sinä et ole ymmärtänyt asiaa kokonaisuudessaan, koska et hyväksy uskontoa
TAI
sinä olet ymmärtänyt asian kokonaisuudessaan —> sinä myös hyväksyt uskonnot. >>*pitelee päätään Vienon Hymynkareen kera*

Milian Ei.Kirj. kirjoitti:

>>> Odottaa vastauksia mieli avoinna? Mistä niitä vastauksia tulee?>*pitelee päätään kysymysten painosta* >Tuohan juuri tapahtuu uskoontulossa tai uskonkasvun tiellä!>>>

Päin vastoin. Jos annat jonkin ikivanhan taruston määritellä sen, mikä ja kuka sinä ihmisenä olet, olet kehitystiesi päässä.


>>>*pitelee päätään* Uskontoko vaiko ihminen ei hyväksy itseään uskontona? >>>

Älä tipauta sitä. Siihen ei ole varaa.

Tässä tapauksessa (ev.lut/kr.usko) kirjakokoelma määrittelee uskovaiselle mikä ja kuka tämä on ja miksi.
Tällainen uskonto, mikä lähtee määrittelemään ihmistä joksikin sellaiseksi, että sen on tarve asettaa rajoitteita yms ja vieläpä käskee toimimaan täysin irrationaalisesti, ei hyväksy ihmistä sellaisenaan vaan haluaa määrätä oman tahdin ihmisen olemiselle; ihminen joka siihen menee, on typerä eikä ymmärrä ollenkaan mistä uskonnoissa on kysymys.


>>>Sinäkö olet ymmärtänyt uskontojen alkuperän ja syyt?>>>

Kyllä. Jokainen, joka ymmärtää olla uskomatta mm. mielikuvitteellisiin massaharhojen/suggestion tuotoksiin on ymmäärtänyt omalta osaltaan nämä 2 asiaa.


>>>Siis sitten kun ymmärtää asian kokonaisuudessaan, silloin on mahdollista hyväksyä JA ymmärtää uskonto?>>>

Näin.
Ja kun tämä ymmärrys leviää, tulee uskonnot kuolemaan yksi kerrallaan.


>>>JOKO
sinä et ole ymmärtänyt asiaa kokonaisuudessaan, koska et hyväksy uskontoa
TAI
sinä olet ymmärtänyt asian kokonaisuudessaan —> sinä myös hyväksyt uskonnot. >>*pitelee päätään Vienon Hymynkareen kera*

Lue lisää

vaikka tuskin vastaat.

"Päin vastoin. Jos annat jonkin ikivanhan taruston määritellä sen, mikä ja kuka sinä ihmisenä olet, olet kehitystiesi päässä."

Mount Everestiltäkään ei kävellen pääse kuin alaspäin. Kehitystien päässä joissakin asioissa ei välttämättä ole huono asia olla. Itseasiassa sen tajuaminen kuka tai mitä ihmisenä on, auttaa ymmärtämään tekoja ja toimintoja joita tekee. Jos ihminen jatkuvasti pyrkii määrittelemään itseään sen mukaan MITÄ TEKEE, eikä sen mukaan KUKA JO ON, niin hän on hukassa jatkuvasti ja ehkä juuri sinun ihannoimallasi "kehitystiellä" pääsemättä koskaan perille.

Kirjoitit, että ihminen voi kehittyä loputtomiin, mutta eihän näin ole. Jokainen urheilija tietää tämän totuuden. Jossain kulkee henkilökohtainen raja, jonka yli ei pääse. Viimeistään kuolema asettaa rajan kehitykselle tai sitten rajoja syntyy loukkaantumisen, sairastumisen, muiden vastoinkäymisten takia. Suunta muuttuukin äkkiä aivan toiseksi, kuin mitä on ajatellut.

"Tässä tapauksessa (ev.lut/kr.usko) kirjakokoelma määrittelee uskovaiselle mikä ja kuka tämä on ja miksi.
Tällainen uskonto, mikä lähtee määrittelemään ihmistä joksikin sellaiseksi, että sen on tarve asettaa rajoitteita yms ja vieläpä käskee toimimaan täysin irrationaalisesti, ei hyväksy ihmistä sellaisenaan vaan haluaa määrätä oman tahdin ihmisen olemiselle; ihminen joka siihen menee, on typerä eikä ymmärrä ollenkaan mistä uskonnoissa on kysymys. "

Sekulaarinen psykologiakin opettaa joitakin "uusina löytöinä" 2000 vuotta Raamatussa olleita asioita ihmisen henkisen kasvun ja taakoista vapautumisen osalta.

Ihmisen kasvun kannalta rajoitteet ovat usein hyväksi. Ihminen tarvitsee kasvaessaan rajoja, joita vasten rytistellä. Jos rajoitteita tai rajoja ei ole lainkaan, niin lapsi kokee olonsa turvattomaksi. Tämän lisäksi lapsi tarvitsee aikuisen, joka pitää niistä rajoista kiinni, koska muuten lapsi joutuu aikuisen asemaan ja päättämään liian aikaisin omista rajoistaan ja se luo lapselle turvattomuutta.

Raamatussa olevat rajoitukset on tarkoitettu suojelemaan ihmistä vahingoittamasta itseään tai lähimmäisiäänn.

"ei hyväksy ihmistä sellaisenaan vaan haluaa määrätä oman tahdin ihmisen olemiselle; ihminen joka siihen menee, on typerä eikä ymmärrä ollenkaan mistä uskonnoissa on kysymys. ""

Eihän maailmakaan hyväksy? Yhteiskunta määrää ihmiselle tahdin, jonka mukaan on elettävä. Itseasiassa Jumala hyväksyy ihmisen sellaisenaan, koska Hän tietää ihmisen olevan maan tomua, eikä maan tomulta voi edellyttää yhtään mitään. Silti Jumala hyväksyy ihmisen ja rakastaa tätä. Maailma taas hyväksyy ihmisen, jos tämä ansaitsee hyväksynnän teoillaan tai saavutuksillaan. Ihminen kelpaa yhteiskunnalle vain työtätekevänä, terveenä ja tuottavana. Monien ihmisten ihmisarvo on täysin mennyttä, jos hän on jotain muuta.

Jos ajatellaan Jumalan olevan olemassa, Hän on kaikki. Silloin Milian sinunkin oppimisesi ja taapertamisesi on täysin Hänen rakkaudestaan kiinni ja siitä, että antaako Hän armossaan sinun toteuttaa itseäsi kaikesta Häntä vastaan kapinoinnistasi huolimatta. Itseasiassa tässä tapauksessa sinä et olisi tällä puimassa nyrkkiä, ellei Jumala sitä olisi sallinut.

Sinä elät Jumalan armosta, halusit tai et, uskot tai olet uskomatta.

apostoli_tz kirjoitti:

vaikka tuskin vastaat.

"Päin vastoin. Jos annat jonkin ikivanhan taruston määritellä sen, mikä ja kuka sinä ihmisenä olet, olet kehitystiesi päässä."

Mount Everestiltäkään ei kävellen pääse kuin alaspäin. Kehitystien päässä joissakin asioissa ei välttämättä ole huono asia olla. Itseasiassa sen tajuaminen kuka tai mitä ihmisenä on, auttaa ymmärtämään tekoja ja toimintoja joita tekee. Jos ihminen jatkuvasti pyrkii määrittelemään itseään sen mukaan MITÄ TEKEE, eikä sen mukaan KUKA JO ON, niin hän on hukassa jatkuvasti ja ehkä juuri sinun ihannoimallasi "kehitystiellä" pääsemättä koskaan perille.

Kirjoitit, että ihminen voi kehittyä loputtomiin, mutta eihän näin ole. Jokainen urheilija tietää tämän totuuden. Jossain kulkee henkilökohtainen raja, jonka yli ei pääse. Viimeistään kuolema asettaa rajan kehitykselle tai sitten rajoja syntyy loukkaantumisen, sairastumisen, muiden vastoinkäymisten takia. Suunta muuttuukin äkkiä aivan toiseksi, kuin mitä on ajatellut.

"Tässä tapauksessa (ev.lut/kr.usko) kirjakokoelma määrittelee uskovaiselle mikä ja kuka tämä on ja miksi.
Tällainen uskonto, mikä lähtee määrittelemään ihmistä joksikin sellaiseksi, että sen on tarve asettaa rajoitteita yms ja vieläpä käskee toimimaan täysin irrationaalisesti, ei hyväksy ihmistä sellaisenaan vaan haluaa määrätä oman tahdin ihmisen olemiselle; ihminen joka siihen menee, on typerä eikä ymmärrä ollenkaan mistä uskonnoissa on kysymys. "

Sekulaarinen psykologiakin opettaa joitakin "uusina löytöinä" 2000 vuotta Raamatussa olleita asioita ihmisen henkisen kasvun ja taakoista vapautumisen osalta.

Ihmisen kasvun kannalta rajoitteet ovat usein hyväksi. Ihminen tarvitsee kasvaessaan rajoja, joita vasten rytistellä. Jos rajoitteita tai rajoja ei ole lainkaan, niin lapsi kokee olonsa turvattomaksi. Tämän lisäksi lapsi tarvitsee aikuisen, joka pitää niistä rajoista kiinni, koska muuten lapsi joutuu aikuisen asemaan ja päättämään liian aikaisin omista rajoistaan ja se luo lapselle turvattomuutta.

Raamatussa olevat rajoitukset on tarkoitettu suojelemaan ihmistä vahingoittamasta itseään tai lähimmäisiäänn.

"ei hyväksy ihmistä sellaisenaan vaan haluaa määrätä oman tahdin ihmisen olemiselle; ihminen joka siihen menee, on typerä eikä ymmärrä ollenkaan mistä uskonnoissa on kysymys. ""

Eihän maailmakaan hyväksy? Yhteiskunta määrää ihmiselle tahdin, jonka mukaan on elettävä. Itseasiassa Jumala hyväksyy ihmisen sellaisenaan, koska Hän tietää ihmisen olevan maan tomua, eikä maan tomulta voi edellyttää yhtään mitään. Silti Jumala hyväksyy ihmisen ja rakastaa tätä. Maailma taas hyväksyy ihmisen, jos tämä ansaitsee hyväksynnän teoillaan tai saavutuksillaan. Ihminen kelpaa yhteiskunnalle vain työtätekevänä, terveenä ja tuottavana. Monien ihmisten ihmisarvo on täysin mennyttä, jos hän on jotain muuta.

Jos ajatellaan Jumalan olevan olemassa, Hän on kaikki. Silloin Milian sinunkin oppimisesi ja taapertamisesi on täysin Hänen rakkaudestaan kiinni ja siitä, että antaako Hän armossaan sinun toteuttaa itseäsi kaikesta Häntä vastaan kapinoinnistasi huolimatta. Itseasiassa tässä tapauksessa sinä et olisi tällä puimassa nyrkkiä, ellei Jumala sitä olisi sallinut.

Sinä elät Jumalan armosta, halusit tai et, uskot tai olet uskomatta.

Lue lisää

niin paljonko ottaa ylpeyden päälle, että pitää tunkea "viimeisiä sanoja" joka puolelle...
Niin Läpinäkyvää.

apostoli_tz kirjoitti:

vaikka tuskin vastaat.

"Päin vastoin. Jos annat jonkin ikivanhan taruston määritellä sen, mikä ja kuka sinä ihmisenä olet, olet kehitystiesi päässä."

Mount Everestiltäkään ei kävellen pääse kuin alaspäin. Kehitystien päässä joissakin asioissa ei välttämättä ole huono asia olla. Itseasiassa sen tajuaminen kuka tai mitä ihmisenä on, auttaa ymmärtämään tekoja ja toimintoja joita tekee. Jos ihminen jatkuvasti pyrkii määrittelemään itseään sen mukaan MITÄ TEKEE, eikä sen mukaan KUKA JO ON, niin hän on hukassa jatkuvasti ja ehkä juuri sinun ihannoimallasi "kehitystiellä" pääsemättä koskaan perille.

Kirjoitit, että ihminen voi kehittyä loputtomiin, mutta eihän näin ole. Jokainen urheilija tietää tämän totuuden. Jossain kulkee henkilökohtainen raja, jonka yli ei pääse. Viimeistään kuolema asettaa rajan kehitykselle tai sitten rajoja syntyy loukkaantumisen, sairastumisen, muiden vastoinkäymisten takia. Suunta muuttuukin äkkiä aivan toiseksi, kuin mitä on ajatellut.

"Tässä tapauksessa (ev.lut/kr.usko) kirjakokoelma määrittelee uskovaiselle mikä ja kuka tämä on ja miksi.
Tällainen uskonto, mikä lähtee määrittelemään ihmistä joksikin sellaiseksi, että sen on tarve asettaa rajoitteita yms ja vieläpä käskee toimimaan täysin irrationaalisesti, ei hyväksy ihmistä sellaisenaan vaan haluaa määrätä oman tahdin ihmisen olemiselle; ihminen joka siihen menee, on typerä eikä ymmärrä ollenkaan mistä uskonnoissa on kysymys. "

Sekulaarinen psykologiakin opettaa joitakin "uusina löytöinä" 2000 vuotta Raamatussa olleita asioita ihmisen henkisen kasvun ja taakoista vapautumisen osalta.

Ihmisen kasvun kannalta rajoitteet ovat usein hyväksi. Ihminen tarvitsee kasvaessaan rajoja, joita vasten rytistellä. Jos rajoitteita tai rajoja ei ole lainkaan, niin lapsi kokee olonsa turvattomaksi. Tämän lisäksi lapsi tarvitsee aikuisen, joka pitää niistä rajoista kiinni, koska muuten lapsi joutuu aikuisen asemaan ja päättämään liian aikaisin omista rajoistaan ja se luo lapselle turvattomuutta.

Raamatussa olevat rajoitukset on tarkoitettu suojelemaan ihmistä vahingoittamasta itseään tai lähimmäisiäänn.

"ei hyväksy ihmistä sellaisenaan vaan haluaa määrätä oman tahdin ihmisen olemiselle; ihminen joka siihen menee, on typerä eikä ymmärrä ollenkaan mistä uskonnoissa on kysymys. ""

Eihän maailmakaan hyväksy? Yhteiskunta määrää ihmiselle tahdin, jonka mukaan on elettävä. Itseasiassa Jumala hyväksyy ihmisen sellaisenaan, koska Hän tietää ihmisen olevan maan tomua, eikä maan tomulta voi edellyttää yhtään mitään. Silti Jumala hyväksyy ihmisen ja rakastaa tätä. Maailma taas hyväksyy ihmisen, jos tämä ansaitsee hyväksynnän teoillaan tai saavutuksillaan. Ihminen kelpaa yhteiskunnalle vain työtätekevänä, terveenä ja tuottavana. Monien ihmisten ihmisarvo on täysin mennyttä, jos hän on jotain muuta.

Jos ajatellaan Jumalan olevan olemassa, Hän on kaikki. Silloin Milian sinunkin oppimisesi ja taapertamisesi on täysin Hänen rakkaudestaan kiinni ja siitä, että antaako Hän armossaan sinun toteuttaa itseäsi kaikesta Häntä vastaan kapinoinnistasi huolimatta. Itseasiassa tässä tapauksessa sinä et olisi tällä puimassa nyrkkiä, ellei Jumala sitä olisi sallinut.

Sinä elät Jumalan armosta, halusit tai et, uskot tai olet uskomatta.

Lue lisää

>>> Ihmisen kasvun kannalta rajoitteet ovat usein hyväksi. Ihminen tarvitsee kasvaessaan rajoja, joita vasten rytistellä. Jos rajoitteita tai rajoja ei ole lainkaan, niin lapsi kokee olonsa turvattomaksi. Tämän lisäksi lapsi tarvitsee aikuisen, joka pitää niistä rajoista kiinni, koska muuten lapsi joutuu aikuisen asemaan ja päättämään liian aikaisin omista rajoistaan ja se luo lapselle turvattomuutta. >>>

-Mikä usein aiheuttaa myös sen että ko. ihmiselle kehittyy myöhemmin persoonallisuuteen vaikuttava luonnehäiriö, joka myös narsismin nimellä tunnetaan; saman voi tosin aiheuttaa myös pikkulapselle asetetut liian tiukat rajat, tarkoittaen että asetetut rajat ovat hänelle erittäin ankarat ja ahdistavat.

m-ilian kirjoitti:

niin paljonko ottaa ylpeyden päälle, että pitää tunkea "viimeisiä sanoja" joka puolelle...
Niin Läpinäkyvää.

äskeisen kirjoitukseni väitteet.

Kun et enää pysty vastaamaan, alat saman nauhurin pyörittämisen. Alat syyttelemaan toista kirjoittajaa, esität väitteitä häntä koskien, ottamatta kuitenkaan kantaa itse kirjoitukseen. Ei minun tarkoitukseni ole saada viimeistä sanaa, vaan aiheuttaa keskustelua. Sanot itseäsi avoimin mielin asioita pohtivaksi, mutta silti olet tullut yhdessä asiassa kehityspolkusi päähän, suhteessasi Raamattuun, Jumalaan ja uskoviin. Sinulla on oma fakkiutunut käsityksesi asioista, jotka itseasiassa perustuvat hyvin suppeaan internetissä esiintyvään materiaaliin.

Useat käsityksesi ovat virheellisiä, osa suorastaan täyttä valetta. Ja silti sinä pidät niistä kiinni kynsin hampain.

Miksi?

Se mikä sinusta on "läpinäkyvää" saattaakin olla oman päänuppisi luoma illuusio, jolla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Oletko tullut koskaan ajatelleeksi sitä?

apostoli_tz kirjoitti:

äskeisen kirjoitukseni väitteet.

Kun et enää pysty vastaamaan, alat saman nauhurin pyörittämisen. Alat syyttelemaan toista kirjoittajaa, esität väitteitä häntä koskien, ottamatta kuitenkaan kantaa itse kirjoitukseen. Ei minun tarkoitukseni ole saada viimeistä sanaa, vaan aiheuttaa keskustelua. Sanot itseäsi avoimin mielin asioita pohtivaksi, mutta silti olet tullut yhdessä asiassa kehityspolkusi päähän, suhteessasi Raamattuun, Jumalaan ja uskoviin. Sinulla on oma fakkiutunut käsityksesi asioista, jotka itseasiassa perustuvat hyvin suppeaan internetissä esiintyvään materiaaliin.

Useat käsityksesi ovat virheellisiä, osa suorastaan täyttä valetta. Ja silti sinä pidät niistä kiinni kynsin hampain.

Miksi?

Se mikä sinusta on "läpinäkyvää" saattaakin olla oman päänuppisi luoma illuusio, jolla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Oletko tullut koskaan ajatelleeksi sitä?

Lue lisää

>>>Ei minun tarkoitukseni ole saada viimeistä sanaa, vaan aiheuttaa keskustelua.>Se mikä sinusta on "läpinäkyvää" saattaakin olla oman päänuppisi luoma illuusio, jolla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Oletko tullut koskaan ajatelleeksi sitä?

m-ilian kirjoitti:

>>>Ei minun tarkoitukseni ole saada viimeistä sanaa, vaan aiheuttaa keskustelua.>Se mikä sinusta on "läpinäkyvää" saattaakin olla oman päänuppisi luoma illuusio, jolla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Oletko tullut koskaan ajatelleeksi sitä?

Lue lisää

>>> Sanoo umpiuskovainen psykoosissa elävä harhainen uskovainen... >>>

-Voi voii sentään...! Eipä sitten ole maailman asiat todellakaan hyvällä mallilla; kun teitä "umpiterveitä" on niin kovin kovin pieni osa maapallon väestöstä...

Umpiterve korvienväli taitaakin siis tarkoittaa, että sen täytyy olla "tervettä", -umpiluuta...

(-vitsi, vitsi... ;)

wayofcross... kirjoitti:

>>> Ihmisen kasvun kannalta rajoitteet ovat usein hyväksi. Ihminen tarvitsee kasvaessaan rajoja, joita vasten rytistellä. Jos rajoitteita tai rajoja ei ole lainkaan, niin lapsi kokee olonsa turvattomaksi. Tämän lisäksi lapsi tarvitsee aikuisen, joka pitää niistä rajoista kiinni, koska muuten lapsi joutuu aikuisen asemaan ja päättämään liian aikaisin omista rajoistaan ja se luo lapselle turvattomuutta. >>>

-Mikä usein aiheuttaa myös sen että ko. ihmiselle kehittyy myöhemmin persoonallisuuteen vaikuttava luonnehäiriö, joka myös narsismin nimellä tunnetaan; saman voi tosin aiheuttaa myös pikkulapselle asetetut liian tiukat rajat, tarkoittaen että asetetut rajat ovat hänelle erittäin ankarat ja ahdistavat.

Lue lisää

tiistaiseen kommenttiisi tänä aamuna. Olin pari päivää poissa kulmilta.

wayofcross kirjoitti:

>>> Sanoo umpiuskovainen psykoosissa elävä harhainen uskovainen... >>>

-Voi voii sentään...! Eipä sitten ole maailman asiat todellakaan hyvällä mallilla; kun teitä "umpiterveitä" on niin kovin kovin pieni osa maapallon väestöstä...

Umpiterve korvienväli taitaakin siis tarkoittaa, että sen täytyy olla "tervettä", -umpiluuta...

(-vitsi, vitsi... ;)

Lue lisää

Argumentit jolloin vastausvuoroon siirtyy hänen pippelileikki-ikäinen sivupersoonansa :D

Apikselta loppui kirjoitti:

Argumentit jolloin vastausvuoroon siirtyy hänen pippelileikki-ikäinen sivupersoonansa :D

en ehdi vastaamaan kaikkiin ketjuihin, ja toisaalta tuo eipäs-juupas väittely ei oikein kiinnosta.

Vanha viisaus:
"Vaikeneminen on kultaa".

Joskus on parempi olla hiljaa. Siinähän Miliankin tekee ihan viisaasti.

"Opettaja sanoi, että sinulla ei ole maailmankaikkeuden kannalta mitään merkitystä, mutta muista, että olet ainutkertainen. Toista samanlaista ei ole. "

Erittäin hienosti sanottu! Viisas opettaja.

apostoli_tz kirjoitti:

"Opettaja sanoi, että sinulla ei ole maailmankaikkeuden kannalta mitään merkitystä, mutta muista, että olet ainutkertainen. Toista samanlaista ei ole. "

Erittäin hienosti sanottu! Viisas opettaja.

Lue lisää

ovat vapaa-ajattelijat, eikö vaan?

Kaaleppi kirjoitti:

ovat vapaa-ajattelijat, eikö vaan?

on vapaa-ajattelija, niin sinä kuin minäkin. Kuitenkaan en pue vapaa-ajattelijan kaapua päälleni, koska olen vapaa myös siitä tavastanne ajatella. Jonkin verran, (tarpeeksi kaiketi) olen katsastanut vapaa-ajattelijoitten "teeseihin", joita ei onneksi ole mihinkään oveen lyöty, mutta ovat olemassa ainakin täällä netissä. Ne ovat "köykäistäkin käykäisempää ihmisajattelua", niihin ei voi samaistua, ne lukitsevat sydämeni oven, löydän kielteisyyttä, uskontovihaa ja kenen määräämänä, jonkun ihmisen. Siitä tämä köykäisyyden tunne.

Viisaus on ihan muuta, kuin sanassa vapaa-ajattelija. Näin on, eikö vain?

vapaa ajattelemaan kirjoitti:

on vapaa-ajattelija, niin sinä kuin minäkin. Kuitenkaan en pue vapaa-ajattelijan kaapua päälleni, koska olen vapaa myös siitä tavastanne ajatella. Jonkin verran, (tarpeeksi kaiketi) olen katsastanut vapaa-ajattelijoitten "teeseihin", joita ei onneksi ole mihinkään oveen lyöty, mutta ovat olemassa ainakin täällä netissä. Ne ovat "köykäistäkin käykäisempää ihmisajattelua", niihin ei voi samaistua, ne lukitsevat sydämeni oven, löydän kielteisyyttä, uskontovihaa ja kenen määräämänä, jonkun ihmisen. Siitä tämä köykäisyyden tunne.

Viisaus on ihan muuta, kuin sanassa vapaa-ajattelija. Näin on, eikö vain?

Lue lisää

tyyliäsi lainatakseni pue " AKT:n kaapua" päälleen. AKT on siinä roolissaan ihan samanlainen kuin Vapaa-ajattelijatkin, koska molemmat ovat järjestöjä, joiden päämääränä on ajaa etuja ihmisille. AKT kuljetusalan ihmisille ja Vapaa-ajattelijat uskonnottomille. Vaikeaa?