Nyt onkin seuraavanlainen mietintämyssy päällä.
Kun edullisimpia ratkaisuja lämmittämisen investointeihin on nuo sähkökaapelit. Niin kuinkakohan paljon enemmän tulisi maksamaan lattialämmitys vedellä mutta kuitenkin sähkökattilalla. Tarvittaessa myöhemmin tämän voisi sitten vaihtaa maalämpöön tai mahdolliseen kaukolämpöön yms.
Mutta se hintaero investoidessa. Pinta-alaa olisi noin 170 m2 kahdessa kerroksessa.
Kaikki siis ilman työkustannuksia.
Kun edullisimpia ratkaisuja lämmittämisen investointeihin on nuo sähkökaapelit. Niin kuinkakohan paljon enemmän tulisi maksamaan lattialämmitys vedellä mutta kuitenkin sähkökattilalla. Tarvittaessa myöhemmin tämän voisi sitten vaihtaa maalämpöön tai mahdolliseen kaukolämpöön yms.
Mutta se hintaero investoidessa. Pinta-alaa olisi noin 170 m2 kahdessa kerroksessa.
Kaikki siis ilman työkustannuksia.
Vastaukset 6
Vanhimmat
vesiputket 10000 sähkökaapelit 2000 euroa.
Hintaero on suunnilleen sähköökattilan hinta, joka on noin 1300-1500e. Lattialämmityskaapelit termostaatteineen ja syöttöinen maksaa saman kuin lattialämmitysputkisto jakotukkeineen yms.
Jos hinnasta haluat nipistää vesikiertoisessa niin jätä osa termostaateista kaupan hyllylle ja asenna vain valmius niille. Tällätavoin hintaero voi kutistua tonniin.
Olen tehnyt havaintoja kun nyt olen vesikiertoista lattialämmitystä olen hienosäätänyt. Termostaatteja ei tarvitse kuin niissä tiloissa joihin tulee jotain ylimääräistä lämpöä. Takka, aurinko ja liesi ovat suurimmat lämpökuormat. Ne huoneet joihin noilla ei ole vaikutusta ovat erittäin tasalämpöisiä pelkällä ulkolämpötilaohjauksella.
Meillä tehowatti vesikiertoisella lattialämmityksellä viime talvena mittailtiin lämpötiloja ihan mielenkiinnosta, olivat asteen sisällä ympäri kämppää. Tehowatin ulkoilmaohjaus kattilan veden lämmön mittaus toimii tehokkaasti. Tehowatti sisältää myös lämminvesivaraajan joka kannattaa huomioida kun kustannuksia laskee. Neliöitä 178 as/m2 ja kokonaisvuosikulutus n.18000kwh sis. taloussähkön, takkaa tosin on lämmitelty nyt ahkerasti, uskoisin pääseväni tänä vuonna 15-16000 kwh paikkeille, mikä mielestäni on kohtuullisen edullista.
Tuo hinta arvioni perustui niben sähkökattilaan. Siisä ei ole lämmivesivaraajaa mukana. Sen hinta ynnä 300litran lämminvesivaraaja on hyvin lähellä tehowatin hintaa. En tiedä siitä kumpi on parempi. Tehowatissa on ehkä fiksumman oloinen ohjaus.
Yksi juttu mikä myös voi tulla eteen on sähkölämmityksen huipputehon tarve. Sähkökaapelit on mitoitettava joka huoneeseen niin että varmasti riittää. Tässä saattaa käydä niin että 3x25A pääsulakkeet käyvät pieniksi. Vuorottelujen rakentaminen on aina pieni kompromissi. Sähkökattilalla homma on helpompi kun niissä on tehovahti valmiina joka pitää huolen ettei pääsulakkeet pala. Erityisesti ongelma korostuu jos tehdään osittain varaava lämmitys ja teho on mitoitettu yli huipputehon tarpeen.
syy miksi tätä mietin on että tulevaisuudessa, noin viiden vuoden päästä alueelle on tulossa kaukolämpö. Myös maalämpöä voisin ajatella mutta investointikustannus tällähetkellä on liian suuri. Jos tekisi vesikiertoisen niin vaihto toiseen lämmitystapaan olisi mahdollinen toisin kuin kaapeleilla.
Termostaatteja kyllä ajattelin koska osa talosta todennäköisesti voi olla esim 18 asteessa ja osa normaalissa huonelämpötilassa.
Olen joksenkin samaa mieltä edellä kirjoittaneiden kanssa. Vesikiertoisen putket maksaa suunnileen saman kuin kaapelit. Eli vesikiertoinen maksaa sen verran enemmän kuin mitä tulee hintaa jakotukeille, kiertoveden lämmön säädölle ja lämmityskattilale. Lisäksi täytyy huomioida sekin että vesikiertoisessa on enemmän työtä ja putkimies on sähkömiestä kalliimpikin.
Säädettävyys on myös parempi sähkökaapeleilla. Itse olen ainakin vähän pettynyt vesikiertoisen säätöön, sillä ei sitä tahdo saada toimimaan viimeisen päälle kunnolla. Takan lämmitys laskee kiertoveden lämpöä ja sen jälkeen nurkkahuoneet voi jäädä kylmiksi.
Mutta jos alueelle on tulossa kaukolämpö, niin se tietytsti kallistaa valintaa vesikiertoisen suuntan. Sähkökaapelit lämpiää vain sähköllä. Vesikieroisessa jää kuitenkin teoreettinen mahdollisuus vaihtaa lämmönlähdettä tulevaisuudessa.