Illan varjot verhoissa hiipii,
katulampusta kelmeys valuu,
yksin olen ja se mua riipii
näppis edessä sormia haluu.
Voi kun joku eis ottaisi kantaa,
parin kaljan jälkeen tois,
mulle antaisi vastineen vahvan,
syyn mun elooni, mulle sois.
En mä päivällä ihan tohdi
kun on selvänä mulla pää.
Jotain töitäkin tarvis tehdä
joku muukin kai, en pohdi.
Mutta ilta kun saapuu ja kaljan,
parin ottanut oon niin silloin,
käy pääni kuin partaveitsi
tosin uskalus, taaskin hiipii.
Mutta yö kun on tullut niin silloin,
sanan säiläni vahvasti lyö,
kori kaljasta tyhjä on melkein
mä kirjoitan mahtavin elkein.
katulampusta kelmeys valuu,
yksin olen ja se mua riipii
näppis edessä sormia haluu.
Voi kun joku eis ottaisi kantaa,
parin kaljan jälkeen tois,
mulle antaisi vastineen vahvan,
syyn mun elooni, mulle sois.
En mä päivällä ihan tohdi
kun on selvänä mulla pää.
Jotain töitäkin tarvis tehdä
joku muukin kai, en pohdi.
Mutta ilta kun saapuu ja kaljan,
parin ottanut oon niin silloin,
käy pääni kuin partaveitsi
tosin uskalus, taaskin hiipii.
Mutta yö kun on tullut niin silloin,
sanan säiläni vahvasti lyö,
kori kaljasta tyhjä on melkein
mä kirjoitan mahtavin elkein.
Vastaukset 1
Vanhimmat
partaveitsi? ;)
Sama manipuloija vieläkin. Odotellaan innolla korvapuustiasi.