OK en ole seurannut aikaisempaa keskustelua, siksi ei tarvitse hyökätä niskaan,
Mutta onhan selvä että oman auton hankinta käyttö on nykyisillä tariffeilla yhteiskunnalle paljon edullisempaa kuin joukkoliikenne.
Yhteiskunnalta pitäisi poistaa verotusoikeus kokonaan yksityisautoilusta niin päästäisiin lähelle realistisempia laskemia.
Miksi autoveroa pitää maksaa?? Ehkä joku voisi virkistää muistiani.
Mutta onhan selvä että oman auton hankinta käyttö on nykyisillä tariffeilla yhteiskunnalle paljon edullisempaa kuin joukkoliikenne.
Yhteiskunnalta pitäisi poistaa verotusoikeus kokonaan yksityisautoilusta niin päästäisiin lähelle realistisempia laskemia.
Miksi autoveroa pitää maksaa?? Ehkä joku voisi virkistää muistiani.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Yleensä ensimmäinen mieleen tuleva syy on, että yksityisautoilu vie paljon tilaa teiltä ja sen vuoksi täytyy rakentaa lisää teitä ja katuja. Usein esitetään tilastoja, joissa verrataan auton verotusta ja tieinvestointeja. Tässä puutteena on, että siihen täytyisi lisätä myös kaupunkien katu- ja pysäköinti-investoinnit, jotka eivät nekään ole olemattomia, mutta menevät eri pussista ja ovat vaikeampia laskea. Autoilun edistämiseen käytetty todellinen potti lienee lähes kaksinkertainen siihen, mitä esitetään.
Toinen vaikeammin mitattava asia ovat autoilun terveydelliset, ympäristölliset ja esteettiset haitat sekä estevaikutukset. Autojen päästöt, katupöly ym aiheuttavat terveydellisiä haittoja kaikille ihmisille, mutta voimakkaimmin ne näkyvät herkissä ihmisryhmissä. Autoilu aiheuttaa huomattavat kustannukset terveydenhoidolle tätä kautta. Näitä kuluja on hyvin vaikea laskea tarkasti, joten ne jätetään yleensä laskematta kokonaan. Toinen osa terveysvaikutuksista ovat onnettomuudet. Tieliikenteessä kuolee n 400 henkeä vuodessa ja loukkaantuu huomattavasti enemmän. Kaikkien näiden kouluttamiseen on yhteiskunta käyttänyt rahaa ja sitten yhtäkkiä työura jääkin kesken ja verojen maksu tyrehtyy. Taloudellinen vaikutus yhteiskunnalle on huomattava siitä huolimatta, että vakuutusten kautta hoidetaan loukkaantuneiden akuuttiin hoitamiseen liittyvät kustannukset.
Autojen päästöt vaikuttavat ympäristöönsä monella tavalla, jotka ovat suoraan autoilusta johtuvia, mutta niitä harvoin mielletään sen kustannuksiksi. Melu heikentää työtehoa, aiheuttaa ärtymystä ym, päästöt ja katupöly kuluttavat rakennusten rappauksia, autoille varattu tila pidentää ja hidastaa kävelymatkoja sekä vie arvokasta rakennusmaata kaupunkien keskustoista, autoilu vähentää arkiliikuntaa jne.
Yhteiskunnallisessa taloudessa merkittäviä asioita ovat myös joukkoliikenteen työllistävä vaikutus ja sitä kautta yhteiskunnalle palautuvat verotulot. Lisäksi autoilijoiden polttoaineisiin käyttämät valtavat rahasummat valuvat pitkälti ulkomaille ja ovat pois kotimaisesta kysynnästä. Vaikka Polttoaineen verotus on korkea, jos vastaava rahasumma käytettäisi kotimaiseen kysyntään, olisi verotulot kerrannaisvaikutuksineen samaa luokkaa. Lisäksi sillä olisi huomattava työllistävä vaikutus.
Siinä alkuun muutama autoilun kustannus, joista osa usein jätetään huomiotta. Autoilun hyödyksi täytyy tietysti laskea lyhyempi matka-aika ja onhan autoilullakin työllistävää vaikutusta mm korjaamoissa. Osin autoilun ansiota on sekin, että erikoistavarakauppojen on mahdollista pärjätä ja meillä on paremmat valikoimat käytettävissämme. Osa hyödyistä on sellaisia, että niitä on vaikea muuttaa numeroiksi samoin kuin haitoistakin.
Uskallan kuitenkin väittää, että kokonaisuutena autoilu on yli 50 000 asukkaan kaupungeissa yhteiskunnalle kustannus. Maaseudulla ja pienissä kaupungeissa se taas on kannattavaa.
Miten auto voi olla esteettinen haitta?
Eikö sitten juna tai bussi yhtä lailla voisi olla esteettinen haitta?
Entäs ihmiset? Monet ihmisetkin on vastenmielisiä tai vastenmielisen näköisiä...
Joten eiköhän lopeteta samalla jos kun yksityisautoilu pakkolopetetaan, niin myös kaikki ihmiset. Sitten jää jäljelle vain eläimet ja kasvikunta muu luonto.
Autoissa ei enää muutaman vuoden päästä päde tuo pakokaasuhaitta, nimittäin ensin tulee hybridiautot (niillä voi ajaa kaupunkioloissa sähköllä, pitkät matkat fossiilisilla) ensihätään, sitten tulee pikkuhiljaa täyssähköinen auto, jossa sähkö tuotetaan joko akuilla tai vetyprosessilla ja sivutuotteena "pakokaasuna" on puhdasta vettä! Ei saastuta ilmastoa. Toki auton lämmitys saattaa vielä aiheuttaa sen että tarvitaan fossiilistakin polttoainetta.
Nytkin on jo saatavilla hieman puhtaampia bensiinejä ja dieseliä, kun autoihin voi tankata osin etanolia sisältävää polttoainetta. Bussit tankkaa maakaasua joka onkin parempi polttaa moottorissa hieman puhtaammaksi kuin päästää esim. kaatopaikalta suoraan ilmakehään polttamatta. Maakaasu eli metaani, on samaa ainetta kuin biokaasu jota ne kaatopaikat tuottaa. Samaa ainetta eli metaania, jokainen ihminen ja nisäkäskin tuottaa omassa elimistössään ja sitä tuotosta kutsutaan nimellä pieru.
Esteettinen haitta sisältää monia asioita. Kaikista näkyvimmät ovat autoilulle rakennettavat väylät ja kaupunkiympäristössä olevat autojonot, jotka heikentävät ympäristön viihtyisyyttä. Kyllä bussi tai junakin on esteettinen haitta. Niitä on kuitenkin aina lukumäärältään vähemmän ja ne tarvitsevat vähemmän väyliä, joten joukkoliikenne on kokonaisuudessaan vähemmän epäesteettistä kaupunkiympäristön kannalta.
Aihetta sivuten tuli mieleen professori Pekka Rytilän eräässä seminaarissa ehkä puoliksi leikilläänkin esittämä ajatus. Se kuitenkin herätti monenlaisia ajatuksia siellä ja myöhemmin: "Jokainen kaupungin keskustassa liikkuva auto tulisi määrätä pestäväksi joka päivä." Suolamössön ja muun kuran peitossa olevat autot (ja bussit) itsekään tuskin ovat kenenkään mielestä kauniin näköisiä.
Hybridi- ja vetyteknologian tuomat päästöedut ovat hyviä asioita ja tulevat jollain aikataululla Suomenkin liikenteeseen. Erityisesti ne voivat tuoda helpotusta kaupunkien ongelmiin päästöjen osalta. Kokonaisuudessa ympäristöongelmat kuitenkin lisääntyvät, kun käytettävä sähkö/vety täytyy tuottaa muualla, siirtää jakelupaikalle, muuttaa autossa liike-energiaksi. Jokaisessa vaiheessa on häviöitä, joten kokonaishyötysuhde on heikompi kuin nykyisillä ajoneuvoilla. Etuna on, että tuotannon päästöt syntyvät keskitetysti ja niitä on mahdollista puhdistaa paremmin. Etu kuitenkin menetetään kun energia täytyy siirtää sähköverkkoa tai säiliöautoja käyttäen jakelupaikalle, mikä synnyttää häviöitä.
Päästöjä arvioidessa kannattaa huomioida myös trendikäyrät. Viimeisten vuosikymmenten aikana yksittäisen auton synnyttämät päästöt ovat vähentyneet radikaalisti hiilidioksidipäästöjä lukuunottamatta. Sekä absoluuttinen että suhteellinen väheneminen on kuitenkin hidastunut jatkuvasti uusista teknologioista huolimatta. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole mitään merkkejä siitä, että autokannan kasvu tai henkilökilometrien määrän kasvu olisi hidastumassa. Tulos on nolla, vaikka liikenteen päästöt puolitetaan, jos samana aikana liikenteen määrä kaksinkertaistuu. Lisäksi kaikki päästöt eivät tule pakoputkesta. Erityisesti renkaiden synnyttämä ja nostattama katupöly on kaupungeissa ongelma.
Kuitenkin päästöt ovat autoilun kannalta vain pieni ongelma verrattuna sen muihin haittoihin. Useimmat ihmiset eivät vain ole käyneet sellaisessa kaupungissa, jossa olisi toteutettu autotonta kaupunginosaa ja ympäristöä. Suomessa Suomenlinna lienee ainoa tällainen ja sekin on erityisalue, jota harvaa mieltää mahdolliseksi asuinalueeksi. Keskieuroopasta autottomia kaupunginosiakin löytyy ja suosittelen niihin tutustumista. On hyvä saada vertailukohtaa, jotta voi hahmottaa, mitä menettää autoilun vuoksi.
kannattais käydä vähän kouluja ennen kun avaa suunsa