Olipa kanttia tunnustaa oma syntisyys, pyytää sellaistakin anteeksi, johon ei aina itse ole suoraan syypää. Mihin tällainen synnin tunto ja anteeksipyytäminen ja antaminen on Jumalan valtakunnasta kadonnut? Tilalle on tullut kovuutta, itsensä korottamista ja oman pahuuden kiistämistä. Jos joku joskus sanoisi näin niille, joita hoitokokouksissa on kiusattu, löytäisi moni sydämelleen rauhan.
Kuunnelkaapa:
http://areena.yle.fi/toista?id=880468
Kuunnelkaapa:
http://areena.yle.fi/toista?id=880468
Vastaukset 11
Vanhimmat
nyt on hyvä aloittaa päivän työt. Toivottavasti moni vl ja ei-vl tuon kuuntelee, siitä riittää meille jokaiselle.
terv. entinen vl
On se, että yhä uudestaan ja uudestaan tällä palstalla nostetaan vuorotellen joku puhuja toisia korkeammalle vain osoittamaan, että Jumalan seurakunta on erehtynyt.
Asiat irrotetaan yhteyksistään. Puhujalta ei itse kysytä, miten hän kokee kristillisyyden jne. Kaikki on vain toisen välikäden tietoa tai omia harhakuvitelmia ja päätelmiä.
Viestistäsi välittyi syvä halveksuntasi ja ylimielisyytesi hoitokokouksissa kärsineitä lähimmäisiäsi kohtaan. Me haavoillelyödyt ja häväistyt olemme kaikki teidän tuomitsijoidenkin lähimmäisiä Jeesuksen opetuksen mukaan.
"Kaikki on vain toisen välikäden tietoa tai omia harhakuvitelmia ja päätelmiä."
Häikäilemättömän armottomat ja leimaavat sanasi loukkaavat suoraan minua, omakohtaisesti hoitokokusvuosien ruljanssin läpikäynyttä ja julkisesti häväistyä kristittyä. Samoin tuhansia muita kaltaisiani. Pahastun sanoistasi.
Saanut sinua vastaamaan tuolla lailla. Olet niin katkera menneistä vuosista, että näet kaikki kirjoitukset hyvin rajoittuneella tavalla. Siihen on vain yksi lääke ja sen voi vain Jumala armossaan sinulle antaa.
osoitin, että isoisäsi SRK:lle kerjäämät jumalattoman maailman rahat (ns. SYT-rahat) ovat vahva osasyy tämän palstan keskusteluille.
Vastaatko tässä, jos et enää aloittamaasi ketjuun palaa?
Pappani oli kyllä SRK:n PJ aikoinaan, mutta hänestä minulla ei valitettevasti ole muistoja. Muutama nauhoitettu saarna. Mutta kertomukset hänestä ovat olleet mukavaa kuunneltavaa.
En siis halua, että lähdet kommentoimaan tällaisia asioita tänne (jos tunnet minut), jos papallani on edes jotain yhteyksiä mainitsemaasi asiaan, josta en tiedä yhtään mitään. En edes sitä, onko kyse huonosta vai hyvästä asiasta. Mikä ihmeen SYT?
Taidat olla se tunnettu nimimerkki joka on taas palannut tänne...
Kas kas, nyt otit hyllyltä vanhan tutun SRK-pakkauksen: "leimaa hänet yksilönä katkeraksi". Leimaamalla yksittäisen, hoitokokouskurimuksesta ja säälimättömästä kohtelusta kärsineen lähimmäisen et pääse irti siitä vastuusta, että SRK ja rauhanyhdistykset syyllistyivät kollektiivisesti tuhansia ihmisiä koskettaneeseen hengelliseen väkivaltaan 70- ja 80-luvulla.
Osoittaa kristitylle sopimatonta säälimättömyyttä ja julmuutta kiistää nämä tosiasiat. Yrittys sälyttää vastuu yksittäiselle hoitokokouksissa ksärineelle on absurdia, sillä nämä kärsineet ihmiset eivät toimineet väärin vaan heitä kurmiittaneet ja kiusanneet hoitomiehet.
Vastuu asian selvittämisestä on jokaiselle joka on nykyisin rauhanydhistyksen jäsen tai muutoin vl-yhteisössä mukana.
tutkimustietoa. Sekä Jarkko Vesikansan väitöskirja "Salainen sisällissota".
Jumalan valtakunnasta ei kuvaamasi kaltainen synnintunto kadonnut mihinkään. Seurapuheistakin on yhä kuultavissa opetus, että tunnemme itsemme k o k o n a a n syntisiksi ja viallisiksi ja täysin kelpaamattomiksi Jumalalle, ellei Hän meitä armahda. Usein palautetaan mieliin Raamatun opetus, että Jumalan vanhurskas laki ottaa kiinni jo ajatuksissa tehdystä erheestä ja kehotetaan turvaamaan yksin Kristuksen ansioon.
Kukaan uskovainen ihminen ei voi evankeliumin huikaisevan kirkkaassa valossa sanoa olevansa omalta puoleltaan pyhä ja puhdas, parempi kuin joku toinen, vaan huokaa Jeesuksen vertauksen publikaanin tavoin: "Jumala, ole minulle syntiselle armollinen".
"Olipa kanttia tunnustaa oma syntisyys, pyytää sellaistakin anteeksi, johon ei aina itse ole suoraan syypää" On helppo pyytää toisten syntejä anteeksi, ei tarvitse tuntea katumusta omista teoista.