Heissan, ok-talo asujat ja asioista tietäjät. Kyselisin
kattolämmityksestä? Tiedättekö montaa taloa jossa sellainen on? Saisko plussat ja miinukset(jos plussia ees löytyy) ;)
Minä pähkäillyt asiaa...
Puulämmitys mahdollisuuskin löytyy talosta.
Kiitosta, jos joku osaa jotai kertoa..
kattolämmityksestä? Tiedättekö montaa taloa jossa sellainen on? Saisko plussat ja miinukset(jos plussia ees löytyy) ;)
Minä pähkäillyt asiaa...
Puulämmitys mahdollisuuskin löytyy talosta.
Kiitosta, jos joku osaa jotai kertoa..
Vastaukset 15
Vanhimmat
Meillä on 2-kerroksisen talon yläkerta kattolämmityksellä. Alakerrasta tulee lämpöä konvektion avulla ja rakenteiden kautta. Kattolämmitys tasaa lämmöt ylhäältä alas. Siinä tarkoituksessa toimii ainakin todella hyvin. Säätyy nopeasti ja tarkasti, ja tuntuu miellyttävältä. Alakerrassa lattialämmitys ja varaava uuni.
Kattolämmitys verrattuna sähkögrilleihin
lämmityslaite piilossa
- kestävyys kyseenalainen ja korjaaminen kalliimpaa
- patteri taitaa kyllä reagoida nopeammin?
- lämmönlähde katossa... eikös lämpöä karkaa enemmän harakoille?
Tietoni perustuu puhtaasti kuulopuheisiin, ei omakahtaissiin kokemuksiin (itsellä grillit). Harvemmin molempia asuntoihin asennellaan. Paitsi tietysti juuri näihin kattolämmitystaloihin jälkiasennuksena, kun tarpeeksi monta kelmukennoa on pimeänä.
samaa miettinyt et eikös lämpö nouse ylöspäin...
Meillä kaksi kerrosta ja kummassakin kattolämmitys.
Uuneja käytetään paljon.
se on eriasia.
Meillä oli ex lukaallissa sekä lattia-, että kattolämmitys. Vain keskitalvella käytimme lattialämmitystä Keväästä syksyyn mentiin kattolämmityksellä. Näin siksi, että lattialämmityksen säätyvyys on toivottoman hidas joten aurikoisella kelillä tuli ylilämpöä.
Talo oli 15 vuotta vanha kun sen möimme ja kaikki elementit oli edelleen kunnossa. Mutta olen kuullut, että saattavat hajota jo tuossa iässä.
Huonopuoli tuossa oli se, että kattoon ei uskaltanut porata.
Yleisin harhakäsitys on että lämpö siirtyy ylöspäin. Lämpö siirtyy pisteestä ympäristöön joka suuntaan. Kuten edellä todettiin, lämmin ilma on eri asia. Kattolämmityspaneelit eivät lämmitä ilmaa, vaan kohtaavia pintoja. Kattolämmityselementeissä on kalvo, joka estää lämpösäteilyä katon suuntaan. Katossa on myös aina paksuin eristevahvuus.
Miettikääpä vastaavasti lattialämmitystä. Siinähän lämpövastus on keskellä laattaa ja osa lämmöstä johtuu maan suuntaisesti.
Kattolämmityselementtien paikat pitää merkitä piirustuksiin jotta voi jälkikäteen varmistua missä ne menevät.
eikös juuri kattomateriaali ole ensimmäinen pinta, johon lämpösäteily törmää? Selittäkääs tyhmälle tutkijalle miten se lämpösäteily ensin ohittaa kattopinnan lämmittämättä sitä (esimerkiksi kipsilevykaton)ja lämmittää vasta huonekaluja ja lattiaa?
ai niin vielä yksi miinus kattolämmitykselle.
- isojen pöytien alla käytettävä talvella villasukkia. Onkohan urbaanilegenda?
lämmityselementti lepää pintaverhouksen (vaneri) päällä. Elemetti lämmittää vanerin, joka sitten säteilee lämpöä huoneeseen. Eli toimii samalla tavalla kuin takka: siinä tuli lämmittää tiiliä jotka sitten säteilevät lämpöä huoneeseen.
mielestäni reagoi nopeasti säätöön
säteilylämpö koetaan yleisesti miellyttäväksi. Kukapa ei nauti auringonpaisteesta tai takan edessä istumisesta? (toisaalta säteilylämpö voi lämmittää "liikaa", esim jos lämmitys on päällä vain pari tuntia vuorokaudessa niin se posottaa tämän ajan täydellä teholla. Silloin huoneessa voi tuntua liian kuumalta vaikka ilman lämpötila ei ole korkea. Tähän auttaa se, että lämmitys on päällä pidempiä jaksoja kerrallaan.)
näkymätön, eikä vie tilaa.
- ei kierrätä huoneen ilmaa samalla tavalla kuin patteri. Tämä voi vähentää vedontunnetta ja pölyn siirtymistä.
- varauskyky riippuu pintaverhousmateriaalista ja sen paksuudesta. Esim 18 mm kipsilevy taitaisi varata lämpöä aika reilusti. Ohut paneeli taas ei.
- hankalampi korjata/vaihtaa kuin sähköpatteri; käytännössä katon pintaverhous on uusittava samalla.
Tokihan kipsilevy katossa lämpeää. Sen kauttahan lämpöä leviää levynsuuntaisesti (tasaantuu), sekä lämpösäteilynä kipsilevyn pinnasta kohtaavaan pintaan. Toimii siis ikäänkuin väliaineena lämmönsiirtymisessä.
Eihän lattialämmityksessäkään laatan yli hypätä?
Pöydän alle lämpösäteet eivät suoraa katosta osu, vaan lattia lämpenee edelleen pintojen välisen lämpösäteilyn avulla. Tyyliin yksi pinta lämmittää toista ja toinen toista. Periaatteessa säteilylämpö toimii kuten esim. vuolukiviuunin lämpö, josta suurin osa on säteilylämpöä.
siis ihmisillä on muillakin kattolömmityksiä :)
Kiva oli saada mielipiteitä ja asiaa. Kiitosta.
Valaisimien hehkulamput toimisivat mainiosti kattolämmityksenä.
Kesällähän valoja ei edes tarvitse.
Jos hehkulamppuja käytettäisiin lämmitykseen niin katossa pitäisi olla 500-1000W lamppuja ja sisällä istuttaisiin aurinkolasit päässä.
On noita tehty. Parikymmentä vuotta sitten oli suurinta muotia "halogeenitaivas" eli parikymmentä 50 W halogeenilamppua kattoon upotettuina.
Varmaan tosi kustannustehokas, kun piti ne ihme alumiinikuupat ja johdotukset yläpohjan rakenteisiin jemmata. Varmaan tosi kiva käytössä, kun lampun eli-ikä 2000 h eli enemmän käytetyt piti uusia 1-2 vuoden välein, mikä tosi kätevää muodikkaissa 2 kerroksen korkuisissa olohuoneissa (lamput reilun 5 m korkeudella).
Kuulemma niistä kuupista huolimatta näissä on lämmitystehoa piisannut niin erinomaisesti, että on saatu höyrysulkuun sulatettua reikiä. Jolloin näiden avulla on saatu myös toteutettua ns. hengittävä rakennne ilman erillistä veloitusta ;-D
Ohjaustekniikkakin on tosi halpaa - ei tarvitse muuta kuin vaihtaa valokatkaisijan tilalle huonetermostaatti ;-D
Kyllä tämä nosto vaatisi Nick Nailerin asiantuntevaa kommentointia !
Parikymmentä vuotta kattolämmitystalossa asuneena en keksi pahemmin huonoja puolia. Lämpö leviää tasaisesti ja pattereita yms ei tarvita seinillä.
Kyseinen talo on rakennettu 80 luvulla joten ainakin 40 vuotta kestävät todistetusti... ja toisaalta jos elementtejä joskus pitäisi vaihtaa niin kyllä kattopaneelit on helpompi poistaa kuin 3cm betonia lattialämmityskaapelin päältä...
Energiatehokkuuden kannalta suora sähkölämmitys on kyllä nykyaikana aika viheliäinen ratkaisu, oli ne lämmitysvastukset sitten lattiassa, seinillä tai katossa.
Onhan niitä huonojakin puolia, mutta ei niitä keskinäisen kehumnisen kerho saa milloinkaan tietää, ennenkuin yrittää ja erehtyy.