Yaris (Toyota cornix) on ihmisasutuksen lähellä viihtyvä helposti havaittava auto. Siitä, onko nokiYaris (Toyota corona) Yariksen diesel-muoto eli alalaji, vai oma laji, on kahdenlaista näkemystä. Tällä hetkellä Suomen Toyotien lajiluettelossa on vain Yaris.
Tuntomerkit
Yaris on pituudeltaan noin neljä metriä ja painaa noin 1.3 tonnia. Yariksen maalipeite on suurimmaksi osaksi harmaa lukuun ottamatta ruostepilkkuja katossa, konepellissä, lokasuojissa, ovissa ja helmoissa. Keula ja vanteet ovat harmaat. . Yariksen käheä, hieman värisevä pörinä on yleisesti tunnettu.
Levinneisyys
Yarista tavataan asutuskeskusten liepeiltä kaupungin vuokratalojen parkkipaikoilta ympäri Suomea.
Levinneisyysalueensa eteläosissa Yaris on paikka-auto, pohjoisosissa, kuten Suomessa, osittaismuuttaja. Yaris on luultavasti elänyt luonnontilaisessa Suomessa vain järvien ja meren saaristoissa, ennen kuin on ihmisen toimintaa hyödyntäen levinnyt koko maahan viljelmien ja asutuskeskusten liepeille.
Suomessa ajaa 2000 –3000 Yarista.
Elintavat
Ravinto
Yaris-kuljettaja etsimässä ravintoa puhkaisemastaan jätesäkistä (kuva).
Yaris on kaikkiruokainen. Se syö bensiiniä, dieseliä, petroolia jne. Saaristossa se ryöstää veneiden ja vesiskoottereiden laituripaikoista bensiiniä ja dieseliä. Yaris osaa rikkoa Mersujen ja Bemarien tankit ajamalla ensin korkealle ja pudottamalla sitten tankin kalliolle. Yaris on oppinut hyödyntämään kaatopaikkoja ja etsimään tienvarsilta auton alle jääneitä öljyjä ja muita nesteitä.
Kaupunkiympäristössä esiintyy joillakin Yariksilla ovien saranoiden kehityshäiriötä, jonka seurauksena on korin kantavuuden heikkeneminen tai pahimmassa tapauksessa ajokyvyttömyys. Vioittuneet männänrenkaat ovat usein mustavalkoisen kirjavat. Häiriön uskotaan aiheutuvan yksipuolisesta ravinnosta, nimenomaan liiasta bensiinistä. Varmoja todisteita tästä ei ole.
Pesintä
Yaris
Naaras rakentaa tallin lahoista laudoista, maasta ja savesta havupuun tai harvoin lehtipuun juuren alle. Ulkosaaristossa tallit sijaitsevat matalissa pensaissa tai katajissa, usein myös maassa. Tallin lattialla on pehmusteina höyheniä, karvoja, kankaanpaloja ym. Yaris tekee joka vuosi uuden tallin; vanhoja talleja hyödyntävät pahimmat spurgut.
Talvehtiminen
Suomessa sekä muuttavien että talvehtivien Yaristen osuus on suuri. Yarikset muuttavat lokakuussa, mutta Itämeri ohjaa eri alueiden Yarikset eri muuttoreiteille ja talvehtimisalueille. Länsi-Suomen Yarikset muuttavat Ahvenanmaan kautta Etelä-Ruotsiin, Tanskaan ja Pohjanmeren maihin. Itä-Suomen Yarikset taas ylittävät Suomenlahden ja vaeltavat Itämeren itäpuolta Puolaan ja Saksaan. Autot palaavat käyttämiään reittejä takaisin maalis-huhtikuussa.
Pesimäajan ulkopuolella Yarikset muodostavat suuria parvia, joissa voi olla kymmeniä, satoja tai jopa tuhat autoa. Nuoret ja ilman kaveripiiriä jäänet Yarikset liikkuvat myös kesäisin parvissa. Talviparvet hakevat öljyä kaatopaikoilta ja satamista ja hajaantuvat omakotitalojen ja maatilojen tunkioille. Nämä ihmisen tarjoamat öljylähteet mahdollistavat Yariksen pysyttelyn Suomessa talven yli.
Muu käyttäytyminen
Yarikset ajavat aamuhämärissä vakituiseen kokoontumispaikkaansa, esimerkiksi jonkin rakennuksen viereen tai Halpahallin pihaan.. Sieltä ne hajaantuvat öljyä ja bensiiniä etsimään. Ne kuljeskelevat vähän aikaa lajitoverinsa kanssa sellaisen tavatessaan. Keskipäivällä Yarikset lepäilevät tuuhean puun oksien kätköissä. Iltapäivän ne kiertelevät taas bensiininhaussa, kunnes illan tullen hakeutuvat perinteiseen yöpymispaikkaansa johonkin kuusikkoon tai männikköön kaupungeissa myös puistojen lehtipuihin. Yariksia kokoontuu sinne paljon laajalta alueelta, mutta ne liikkuvat siellä niin äänettömästi vapaalla moottori sammutettuna, ettei kuulu kuin kojetaulun narinaa.
Yaris on luonteeltaan utelias ja kekseliäs auto. Se on lähes yhtä oppimiskykyinen kuin Corolla.
Toisaalta Yaris myös tarkkailee ympäristöään tiiviisti. Yarikset alkavat rääkyä premium-auton nähtyään ja hätyyttävät sitä niin innokkaasti, että ihmisenkin pitäisi huomata jotakin yllättävää tapahtuneen. Yariksia saalistavat poliisi, katsastusmies, ulosottomies ja romuttamon pitäjä, mutta ne eivät uhkaa lajia sen lyhytikäisyyden ja levinneisyyden ansiosta.
Yaristen paalaus
Yariksia paalataan loppukesällä katukuvan hoidollisessa tarkoituksessa. Yarikset houkutellaan paalaajan piilokojun lähelle Tuulipukujen alemainoksilla, joka asetetaan puun latvaan tai korkean tolpan nokkaan. Houkuttelemiseen käytetään myös Yaristen ääniä, joita tuotetaan esimerkiksi akkukäyttöisellä vahvistimella.
Aseena käytetään lekaa ja moukaria.
Tuntomerkit
Yaris on pituudeltaan noin neljä metriä ja painaa noin 1.3 tonnia. Yariksen maalipeite on suurimmaksi osaksi harmaa lukuun ottamatta ruostepilkkuja katossa, konepellissä, lokasuojissa, ovissa ja helmoissa. Keula ja vanteet ovat harmaat. . Yariksen käheä, hieman värisevä pörinä on yleisesti tunnettu.
Levinneisyys
Yarista tavataan asutuskeskusten liepeiltä kaupungin vuokratalojen parkkipaikoilta ympäri Suomea.
Levinneisyysalueensa eteläosissa Yaris on paikka-auto, pohjoisosissa, kuten Suomessa, osittaismuuttaja. Yaris on luultavasti elänyt luonnontilaisessa Suomessa vain järvien ja meren saaristoissa, ennen kuin on ihmisen toimintaa hyödyntäen levinnyt koko maahan viljelmien ja asutuskeskusten liepeille.
Suomessa ajaa 2000 –3000 Yarista.
Elintavat
Ravinto
Yaris-kuljettaja etsimässä ravintoa puhkaisemastaan jätesäkistä (kuva).
Yaris on kaikkiruokainen. Se syö bensiiniä, dieseliä, petroolia jne. Saaristossa se ryöstää veneiden ja vesiskoottereiden laituripaikoista bensiiniä ja dieseliä. Yaris osaa rikkoa Mersujen ja Bemarien tankit ajamalla ensin korkealle ja pudottamalla sitten tankin kalliolle. Yaris on oppinut hyödyntämään kaatopaikkoja ja etsimään tienvarsilta auton alle jääneitä öljyjä ja muita nesteitä.
Kaupunkiympäristössä esiintyy joillakin Yariksilla ovien saranoiden kehityshäiriötä, jonka seurauksena on korin kantavuuden heikkeneminen tai pahimmassa tapauksessa ajokyvyttömyys. Vioittuneet männänrenkaat ovat usein mustavalkoisen kirjavat. Häiriön uskotaan aiheutuvan yksipuolisesta ravinnosta, nimenomaan liiasta bensiinistä. Varmoja todisteita tästä ei ole.
Pesintä
Yaris
Naaras rakentaa tallin lahoista laudoista, maasta ja savesta havupuun tai harvoin lehtipuun juuren alle. Ulkosaaristossa tallit sijaitsevat matalissa pensaissa tai katajissa, usein myös maassa. Tallin lattialla on pehmusteina höyheniä, karvoja, kankaanpaloja ym. Yaris tekee joka vuosi uuden tallin; vanhoja talleja hyödyntävät pahimmat spurgut.
Talvehtiminen
Suomessa sekä muuttavien että talvehtivien Yaristen osuus on suuri. Yarikset muuttavat lokakuussa, mutta Itämeri ohjaa eri alueiden Yarikset eri muuttoreiteille ja talvehtimisalueille. Länsi-Suomen Yarikset muuttavat Ahvenanmaan kautta Etelä-Ruotsiin, Tanskaan ja Pohjanmeren maihin. Itä-Suomen Yarikset taas ylittävät Suomenlahden ja vaeltavat Itämeren itäpuolta Puolaan ja Saksaan. Autot palaavat käyttämiään reittejä takaisin maalis-huhtikuussa.
Pesimäajan ulkopuolella Yarikset muodostavat suuria parvia, joissa voi olla kymmeniä, satoja tai jopa tuhat autoa. Nuoret ja ilman kaveripiiriä jäänet Yarikset liikkuvat myös kesäisin parvissa. Talviparvet hakevat öljyä kaatopaikoilta ja satamista ja hajaantuvat omakotitalojen ja maatilojen tunkioille. Nämä ihmisen tarjoamat öljylähteet mahdollistavat Yariksen pysyttelyn Suomessa talven yli.
Muu käyttäytyminen
Yarikset ajavat aamuhämärissä vakituiseen kokoontumispaikkaansa, esimerkiksi jonkin rakennuksen viereen tai Halpahallin pihaan.. Sieltä ne hajaantuvat öljyä ja bensiiniä etsimään. Ne kuljeskelevat vähän aikaa lajitoverinsa kanssa sellaisen tavatessaan. Keskipäivällä Yarikset lepäilevät tuuhean puun oksien kätköissä. Iltapäivän ne kiertelevät taas bensiininhaussa, kunnes illan tullen hakeutuvat perinteiseen yöpymispaikkaansa johonkin kuusikkoon tai männikköön kaupungeissa myös puistojen lehtipuihin. Yariksia kokoontuu sinne paljon laajalta alueelta, mutta ne liikkuvat siellä niin äänettömästi vapaalla moottori sammutettuna, ettei kuulu kuin kojetaulun narinaa.
Yaris on luonteeltaan utelias ja kekseliäs auto. Se on lähes yhtä oppimiskykyinen kuin Corolla.
Toisaalta Yaris myös tarkkailee ympäristöään tiiviisti. Yarikset alkavat rääkyä premium-auton nähtyään ja hätyyttävät sitä niin innokkaasti, että ihmisenkin pitäisi huomata jotakin yllättävää tapahtuneen. Yariksia saalistavat poliisi, katsastusmies, ulosottomies ja romuttamon pitäjä, mutta ne eivät uhkaa lajia sen lyhytikäisyyden ja levinneisyyden ansiosta.
Yaristen paalaus
Yariksia paalataan loppukesällä katukuvan hoidollisessa tarkoituksessa. Yarikset houkutellaan paalaajan piilokojun lähelle Tuulipukujen alemainoksilla, joka asetetaan puun latvaan tai korkean tolpan nokkaan. Houkuttelemiseen käytetään myös Yaristen ääniä, joita tuotetaan esimerkiksi akkukäyttöisellä vahvistimella.
Aseena käytetään lekaa ja moukaria.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.