Ihmettelen suuresti joidenkin ihmisten asennoitumista laihduttamiseen. Mielestäni: jos haluaa laihduttaa, niin se kannattaa tehdä kunnolla eikä jatkuvasti pettää itseään.
En halua saada kyttääjän mainetta, mutta kun olen joskus kaupassa seurannut lihavien ostoksia, niin lähes poikkeuksetta kärryssä on sinistä maitoa, keksipaketti, munkkipussi, suklaapatukka, perunasalaattia tjs. Yleensä näkee kyllä myös salaattia ja tomaatteja, mutta kun ei sen salaatin rouskuttelu tee ruokavaliosta sen terveellisempää, jos siihen kuuluu pullakahveja, keksejä,juustoja, munkkeja, makeisia jne.
Laihduttajan ensimmäinen ase ongelmaansa vastaan on tiukka itsekuri. Suosittelen siis niille, jotka kaupasta herkkuja kantavat, tekemään kauppalistan, jossa ei ole noita elintarvikkeita. Tällöin kaupasta voi haalia kärryynsä juuri ne listan tavarat, eikä mitään muuta pientä herkkupalaa. Kannattaa siis unohtaa virvoitusjuomat, jäätelöt , perunalastut yms. sinne kauppaan. Ne eivät pilaa ajoittain nautittuna laihduttamista, mutta kun se vähän näyttää siltä, että jotkut nauttivat niitä hieman useammin kuin silloin tällöin juhlapyhinä.
Toinen tärkeä asia on ruoka-annosten pienentäminen. Ei lautasta ole pakko lappaa niin täyteen, että tulee kylläinen olo. Usein se riittää, että on syönyt kohtuullisesti. Pieni nälkä on vain hyväksi.
Viimeiseksi kannattaa unohtaa asenne, jonka mukaan lihavat ovat aivan yhtä tyytyväisiä elämäänsä kuin hoikat. Tietysti lihavakin voi olla onnellinen, mutta normaalipainoisilla henkilöillä esiintyy yleensä harvemmin terveysongelmia jne. Olette varmasti hyviä ihmisiä ylipainoisina, mutta vielä parempia laihempina. Aina kun kuulen jonkun sanovan jotain tälläista kuin "Oon luonnostaan lihava, se on keeneissä, syön joka päivä salaattia ja kevyttuotteita ja vieläpä tosi vähän..", niin tekisi mieli sanoa päin naamaa, että lopettakaa hyvänen aika tuo itsenne pettäminen.
En halua saada kyttääjän mainetta, mutta kun olen joskus kaupassa seurannut lihavien ostoksia, niin lähes poikkeuksetta kärryssä on sinistä maitoa, keksipaketti, munkkipussi, suklaapatukka, perunasalaattia tjs. Yleensä näkee kyllä myös salaattia ja tomaatteja, mutta kun ei sen salaatin rouskuttelu tee ruokavaliosta sen terveellisempää, jos siihen kuuluu pullakahveja, keksejä,juustoja, munkkeja, makeisia jne.
Laihduttajan ensimmäinen ase ongelmaansa vastaan on tiukka itsekuri. Suosittelen siis niille, jotka kaupasta herkkuja kantavat, tekemään kauppalistan, jossa ei ole noita elintarvikkeita. Tällöin kaupasta voi haalia kärryynsä juuri ne listan tavarat, eikä mitään muuta pientä herkkupalaa. Kannattaa siis unohtaa virvoitusjuomat, jäätelöt , perunalastut yms. sinne kauppaan. Ne eivät pilaa ajoittain nautittuna laihduttamista, mutta kun se vähän näyttää siltä, että jotkut nauttivat niitä hieman useammin kuin silloin tällöin juhlapyhinä.
Toinen tärkeä asia on ruoka-annosten pienentäminen. Ei lautasta ole pakko lappaa niin täyteen, että tulee kylläinen olo. Usein se riittää, että on syönyt kohtuullisesti. Pieni nälkä on vain hyväksi.
Viimeiseksi kannattaa unohtaa asenne, jonka mukaan lihavat ovat aivan yhtä tyytyväisiä elämäänsä kuin hoikat. Tietysti lihavakin voi olla onnellinen, mutta normaalipainoisilla henkilöillä esiintyy yleensä harvemmin terveysongelmia jne. Olette varmasti hyviä ihmisiä ylipainoisina, mutta vielä parempia laihempina. Aina kun kuulen jonkun sanovan jotain tälläista kuin "Oon luonnostaan lihava, se on keeneissä, syön joka päivä salaattia ja kevyttuotteita ja vieläpä tosi vähän..", niin tekisi mieli sanoa päin naamaa, että lopettakaa hyvänen aika tuo itsenne pettäminen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Kuule, yksikään lihava ei tekisi juuri ohjeittesi mukaan, jos asia olisi niin yksinkertainen, vaan kun ei ole. Esim. minun kärryssäni et näe sinistä maitoa, keksipaketti, munkkipussi, suklaapatukka, perunasalaattia tjs, silti olen lihava.
Kaikille meistä, niin lihaville kuin laihoille, on erittäin vaikeaa järkevistäkään syistä muuttaa tottuneita tapojamme, taistella aivoihin ohjelmoituja ajatuksia vastaan. Aivan samoin kuin tupakoitsijan on vaikea luopua tupakasta, anorektikon alkaa syömään, juopon lopettaa juominen, työhullun ottaa rauhallisemmin, nipottajan alkaa ottamaan rennosti, niin myös lihaviin tapoihin tottuneen on vaikea yhtäkkiä alkaa elämään kuten laihat tekee.
Kyllä me haluamme ja yritämme, mutta asia on oikeasti paljon syvemmällä, kuin vain pelkässä tahdossa. Meillä jokaisella on omat heikkoutemme, joista meidän on vaikeaa päästä erilleen.
Jos olet sairas, otatko lääkärin määräämän lääkkeen? Entä jos olet vakavasti ylipainoinen....
Tottakai ottaisin, mutta en ole niin paljon ylipainoinen, että saisin. Menisin vaikka vatsalaukkuleikkaukseen tai mihin tahansa.
Koko ikäni on painoni sahannut ylös-alas. Välillä saan aivopestyä itseni laihduttamaan, mutta sitten taas sorrun. Hoidan stressiäni syömällä, teidän sen, mutta aivot eivät aina tottele järkeä.
Olen joskus tupakoinut, useaan otteeseen ja välillä ollut ilman vuosia. Tiedän, että jos nyt poltan yhdenkin tupakan, niin poltan heti taas jatkuvasti. En siis ota sitä ensimmäistä tupakkaa, vaikka vielä 10 vuoden jälkeen joskus tekee mieli.
Ryyppäisinkin mielelläni, mutta sitäkin voin välttää. Työtäkin teen välillä älyttömiä putkia. Missään en pysy kohtuudessa. Kaikki on joko liikaa tai ei mitään. Mutta syömättä en voi olla, siksi se on niin vaikeaa.
Tämä on siis riippuvuussairaus, joka esiintyy jollain tavoin, jos en syö, niin juon, poltan tai jotain muuta. Tarvitsisin varmaan terapiaa tuosta riippuvuudesta pääsemiseksi, mutta omaa rahaa ei ole tarpeeksi, eikä lääkärit tai Kela katso minun olevan tarpeeksi sairas. Tiedän, että on paljon sairaampia ihmisiä, jotka tuon avun tarvitsevat kipeämmin, muttei se tosiaankaan pahaa tekisi minullekaan.
Minulla on ihan samat kokemukset. Syön kevyesti. Rasvaton maito ja muut rasvattomat maitotuotteet, kevyetleikkeleet, ruisleipä, salaatti, vihannekset, juurekset, kaurapuuro ym. kuuluvat jokaiseen päivään. Juomisen ja tupakoinnin olen lopettanut. Paino on sahannut edestakaisin koko ikäni. Tai siis, alaspäin se menee vain epäinhimillisin ponnistuksin mutta ylöspäin hujahtaa huomaamatta. Ylärajaa ei ole olemassakaan. Nyt olen kitunut nälässä Nutrilet-kuurilla viikon. Ei oikeasti voi olla tarkoitus että painon vuoksi pitää kärsiä koko loppuikänsä.
On ihan kuin minun elämääni.
Ei tarvitse lisätä eikä poistaa mitään.
..että oletko itse joskus laihduttanut ja jos olet, niin kuinka paljon?
En saa kirjoituksestasi selvää, että oletko todella asiantuntija laihduttamisessa eli entinen reippaasti ylipainoinen vai oletko pikkunäppäriä niksejä heittävä hoikka. Osaisin asennoitua kirjoitukseesi paremmin, jos tietäisin taustan. Kiitos. :)
.. ihan sama kenen suusta ne tulevat.
.. rankasta ylipainosta tolla ketjun alottajalla, onpahan taas joku provo, jolla ei oo elämässä hoikkuudestaan huolimatta kauheen kivaa kun pitää leikkii jotain tietäjää vaikka teksti on naiivia ja tökeröä:)
olen ollut aina sitä mieltä et psykologia pitäisi olla pakollinen oppiaine jo kehdosta alkaen!:)
Ihan hyviä käytännön neuvoja. Neuvot ovat yksinkertaisia, koska laihtuminen on yksinkertaista kun turhan härdellin (eli lihottavan idioottimaisuuden) yli on päästy.
Jos sinä olisit lukenut psykologiaa niin tietäisit että ihmisen ei tarvitse kokea kaikkia itse, jotta voi omata tiedon josta on apua muille. Tosin tuon asian ymmärtämiseen ei tarvitse psykologian opintoja kuin poikkeuksellisen typerät ihmiset.
..minkä vuoksi laihdutus, alkoholin jättäminen, tupakoinnin lopettaminen,anoreksia, ortoreksia, peliaddiktio, seksiriippuvuus, bulimia y.m. eivät katoa tästä maailmasta pelkillä vinkkioppailla ja ylimielisillä kommenteilla. Ihmismieli ei valitettavasti toimi pelkästään syy-seuraus-logiikan mukaan. Jos toimisi,ei näitäkään keskustelusaitteja tarvittaisi eikä myöskään terapiaa, parantoloita, klinikoita, päihdeterveydenhuoltoa..jne..
Neuvoissa ei ole oikeastaan mitään vikaa, mutta minua kiinnostaa vaan tietää, että millaisella kokemuspohjalla joku neuvojaan antaa! Minunkin olisi raittiina ihmisenä helppo mennä jakelemaan fiksuilta kuullostavia neuvoja tupakoiville ja alkoholiriippuvaisille, mutta en pääse niin syvälle ongelman ytimeen, joten jätän kommenttini omaan tietooni.
Nyt kun olen joten kuten selättänyt oman sairauteni (kilpirauhasen vajaatoiminta) ja sen aiheuttamat oireet (mm. turvotus ja lihominen) ja olen vihdoin pääsemässä perille oman kroppani toimivuudesta ja aineenvaihduntani saloista, niin tiedän, että laihduttamisessa on kova työ. Kun on jo valmiiksi hyvät elämäntavat ja paino ei niistäkään huolimatta laske "yksinkertaisesti" tai helposti, niin oikeista, hyvistä neuvoista on huutava pula!
Voit ihan vapaasti haukkua minua poikkeuksellisen typeräksi ihmiseksi, ei haittaa. Haukkujat jätän aina omaan arvoonsa. Pääasia on, että tiedän itse oman ongelmani ja sen, että ratkaisu ei aina ole yksinkertainen, vaan lopputulos on monien juttujen summa.
Etkö usko että hella on kuuma, kuin sellaisen ihmisen neuvomana jolla on palovamma sormessa ?
kai tajuat että lihavilla on aivan samanlainen oikeus herkutella kuin hoikilla. mitä pitäisi kahvin kanssa ottaa, tomaattiako? elät maailmassa jossa lihavat eivät saisi syödä yhtään mitään. herkuttelu oikeus se on lihavallakin.
Oletko usein vilkaissut hoikkien ostoskärryihin?
Itse olen niin tehnyt ja yllätys, yllätys samoja tuotteita ne hoikatkin ostaa kuin lihavat.
Mitä lihavan mielestäsi tulisi syödä, salaattia ja kurkkua?
Kyllä se on niin, että kaikessa ruuassa kohtuus niin paino pysyy normaalina, eli kaikkea saa syödä kunhan muistaa sen kohtuuden.
Lihavilla ainakin minulla on masennus suurena syynä siihen, että olen lihonut, olen hakenut hetkellistä lohtua ruuasta.
Tämä on mulla ollut lapsesta asti, suklaapatukka vain suuhun niin murheet helpottaa.
Kyllä ensin pitää selvittää miksi syö liikaa ennen kuin laihduttaminen pysyvästi onnistuu.
Olen itse laihtunut 40 kg vuodessa ja vieläkin on vaikeaa surun ja murheen keskellä, kun tekisi mieli repsahtaa, mutta koitan niissä tilanteissa keksiä jotain muuta mukavaa, esim. uimista, vaate/sisustus shoppailua, elokuvien katselu, juttelu ystävien kanssa.
Älä sinä syyllistä lihavia ilman parempaa tietoa.
Tuosta se siis johtuu. Lihava katsoo, mitä ja kuinka paljon muut ostavat. Lataa sitten samat kamat kärryyn ja syö pois. Äly ei kuitenkaan riitä ymmärtämään, että joku muu saattaa ostaa samalla käynnillä ruokaa monellekin ihmiselle. Lihavallahan ei ole muita syömäkavereita kotona olekaan kuin se palloksi paisutettu puudeli. Jälkiruuaksi kieritään vielä lähipubiin paikalliseen valaiden jamboreehen.
Jo on hulluja ihmisiä maailmassa, luulevat lihavien asuvan yksin ja ostavansa kaupassa aina vain itselleen ruokaa...
Meillä on viisi henkinen perhe ja kyllä minä 140 kiloisena myös perheelleni ruokaa kannan kaupasta!
Välillä kärryistä löytyy herkkuja, mutta pääasiallisesti terveellistä kotiruokaa.
En tajua ihmisiä jotka kyttäävät toisten ostoskärryjä ja vielä äimistelee niitä julkisesti, menisivät kysymään kaupassa lihavalta suoraan kenelle ruuat kantaa!!!
Onko se tosiaan niin, että mitä hoikempi niin sitä vähemmän on myös päässä tavaraa (järkeä)....
no, siinäpähän ihmettelet ihan vapaasti, jos ei muutakaan elämässäsi ole...........pyhä yksinkertaisuus!
Minulla on lähes joka kerta ostoskärryssä punaista maitoa (en tosin juo sitä, menee vain kahviin), kuohukermaa, rasvaista juustoa. Voita silloin, kun edellinen paketti pääsee loppumaan. Lihaa. On myös muutama salaattinippu, iso kasa tomaatteja, pari kolme kurkkua, parsakaalia, kukkakaalia...kasvista kasviksen perään.
Katsos kun paino alkoi pudota sillä hetkellä, kun jätettiin ne rasvattomat maidot, jugurtit ja kumijuustot hyllyyn. Reilu 10 kiloa pudotettu, toinen mokoma vielä edessä.
Kärryistäni et kyllä löydä sipsejä, jäätelöä tai karkkeja. Tai eineksiä. Oikeata, kunnon ruokaa vain, jota syömällä kyllä laihtuu. Eikä tarvitse häpeillä ostoskärryään. Varmaan minunkin kuohukermapurkkeja äimistellään, mutta siinähän ihmettelevät..
Älä turhaan pelkää kyttääjän mainetta.
mistäs helvettii sä voit tietää jos vaikka sattuu olee herkuttelu ilta--- kai niitäkin saa olla. vittuko itte kannat kaikkee paskaa kotiis... kato peiliin
Kaikki kummastelevat minun ostoksia kaupassa, (ainakin siltä tuntuu), ostokseni terveellisiä.
Kasviksia pääasiassa.. Joo kyllä näilläkin elää, en tarvitse lihaa, en ole tarvinnut vuosikausiin, lopetin lihansyönin jo ala-asteella.Pähkinät ja soijaproteiini korvaa lihan. Se mikä pahinta olen kuullut kaupasa kun kuiskivat: "aivan selvästi anorektikko", yms.. Tulee paha mieli niistä ilkeistä kommenteista, joista suuri osa tulee lihavien suusta. Ei terveellinen elämäntyyli tarkoita että on anoreksia. Voin toki näyttää siltä, mutta totuuden tiedän vain minä itse ja vanhempani jotka tietävät mitä syön. Ei toista pidä moittia ostoksiensa perusteella! Kytätkää omiin ostoskoreihinne niin johan alkaa tapahtua. Oikeesti.
Oli vaan pakko vastata tähän sun viestiin!Kyllä teitä kyttääjiä on muutenkin paljon vaikka kauppakärryissä ei oliskaan muuta kun terveellisiä tuotteita.Ja jos lihavalla ihmisellä on suuri perhe niinkuin mulla niin enkö sitten saa ostaa herkkuja muille perheen jäsenille? (jotka on normaalipainosia!) Ja mistä et voitte tietää ihmisen elämäntilannetta vaan tutkimalla ja kyttäämällä toisten ostoksia?On lihavia jotka ovat jo laihtunut ja jatkaa sitä mutta kas kun sitä ei aina laihu viikossa,kahdessa,tai kolmessakaan vaan siinä voi mennä monta vuottakin.Sehän riippuu aivan lähtöpainosta.Ja sehän on pysyvämpää kun se paino tippuu pikkuhiljaa eikä nopeeta! Ja vaikka laihuttaa niin on oikeus siihen herkkupäivään pari kertaa kuukaudessa.Otse olen laihtunut 20 kg vaikka herkuttelenkin silloin tällöin.Ja se mikä mua kans ottaa päähän on se kun laihtuu suht nopeeta vauhtia ja neljän lapsen äitinä mulla ei ainakaan ole aikaa juosta lenkillä, niin maha jää ikävästi roikkumaan tai pikemminkin nahka...Se ei ole minustakaan kivan näköinen ja yritän kovasti saada sitä pois mutta SE on helpommin sanottu kun tehty...Ja ihan siitäkin että vois toiset äidit opettaa lapsia haukkumasta ihmisiä kaupassa....kaikki ihmiset eivät oo kauniita luonnostaan ja jotkut tosissaan yrittävät parantaa ulkonäköään mutta se ei tosissaan ole helppoa! Ja totuus on semmonen että jos ei itse oo ikinä ollut kunnolla lihava niin ei voi tulla antamaan neuvoja ja sanomaan että kun se on NIIN helppoa laihuttaa..Sitä ei voi tietää ennenkun on itse sen joutunut kokemaan!!
Melkein jokaisessa vastauksessa esiintyy seuraavanlainen sanoma: "Jättäkää lihavat rauhaan, ette voi tietää, kenelle ne ostaa ruokaa, voihan se olla, että kaikki sipsit ja munkkipossut on niiden perheelle, mut ne ite syö kuitenkin vaan salaattia, kukaan ei voi antaa laihduttamiseen neuvoja, jos ei ole itse koskaan painanut vähintään 200 kiloa...".
Ylös, ulos ja lenkille. Ensimmäinen askel on lopettaa voivottelu laihtumisen vaikeudesta. Yksinkertainen niksi: muuttakaa elämäntapanne. Aina se ei ole niin helppoa, mutta kun niitä ei tule kukaan muuttamaan puolestanne. Kaikki on kiinni teistä itsestä ja teidän tottumuksistanne. Aloittakaa jo huomenna. Onnea matkaan.
joopaa joo ja niinpä niin! Olet vahvasti esimerkki inhottavaan ihmiseen! Eikös normaalipainoiset herkuttele? Lihooko ne yhden herkuttelun jälkeen?..Antakaa jo olla.Ehkä kaikki lihavat eivät halua laihtua mutta on lihavia jotka koko ajan on yrityksen alla..Mistä sinäkään mitään tiedät? Oletko tietonen että esim.painonvartijoitten pistetaulukoissa on KAIKKIIN tuotteisiin pisteet laitettu? elikkä jos minä lihavana saa syödä esim.29 pistettä päivässä ja haluan kuluttaa siitä yli puolet herkkuihin niin voin sen tehdä ilman lihomista! Fakta homma PÄSSI!! jos et usko tätä läskiä voit tietenkin tsekata totuuden vaikka painonvartioilta! Hitto kun vaikutat yksinkertaiselta pölkyltä!
Vai eihän vieläkään kaikki lihavat ole kuulleet: Ylös ulos ja lenkille.
Mene itse lenkille jos selkä on sökönä.
Jo muutaman sadan metrin kävely tuottaa tuskaa.
Kysyn nyt ties monennenko kerran: Oletko edes ollut lihava?
Minä olen ollut lihava ja varmaan lihon taas kun en pysty harrastamaan liikuntaa.
En voi syödä kuin vähän yli 1000 kcal vrk jos aion pysyä edes tässä painossani.
Tuollainen omahyväisyys on ärsyttävää.
Tiedän varsin hyvin, millaiset painonvartijoiden menettelytavat ovat. Kun sanot, että voisit käyttää kaikki pisteesi herkkuihin, niin se kertoo paljon siitä, että pysyviä tuloksia on varmasti ollut vaikea saada aikaan.
Voisinhan minä tietysti yrittää hyssytellä asiaa, mutta kun sellainen ei auta. Tiedän sen varsin hyvin itse. Asenteen on oltava kohdillaan, ja on oltava valmis tekemään uhrauksia. Toisilla nyt vain on erilainen aineenvaihdunta, ja he voivat syödä todella paljon lihomatta. Niin ei ole kaikkien kohdalla, joten turha pitää herkuttelua jonain erityisoikeutena, joka kuuluu kaikille. Nämä ovat valintoja.
Valista yksinkertaisuudesta vasta sen jälkeen, kun olet opetellut kirjoittamaan.
Olen ollut lievästi ylipainoinen, mutten lihava. Olisin varmasti vuoden päästä ollut jo hyvin lihava, jos olisin päästänyt itseni repsahtamaan.
Ilmaisulla "ylös, ulos ja lenkille* tarkoitin lähinnä, että asialle on itse tehtävä jotain. Usko pois, alku voi olla tuskallinen. Ja voi tuntua ylivoimaiselta luopua jostain, mikä ennen oli niin jokapäiväistä. Ruoka on kuitenkin vain ruokaa, ja sitä saa kaupasta myöhemminkin. Omassa vaakakupissani terveys painoi huomattavasti enemmän kuin vakiintuneet ruokailutavat ja makuelämykset.
Jos lenkkeily ei onnistu, voit harrastaa esim. uintia. Jos se ei onnistu, niin täytyy varmasti yrittää kontrolloida syömistä: syödä täyttävää kuitupitoista ruokaa satunnaisten herkkujen sijaan. En minäkään voi syödä 1300 enempää/vrk.
eli et voi tietää,kuinka vaikeaa laihdutus on lihavalle.muutama kilo lähtee helposti,mutta lihava voi joutua laihduttamaan vuosia.
miten kirjotan! Voi herra jumala sentään! Täytyykö mun muka pyydellä sulta anteeks jos mun suomenkielen kirjoitus ei oiken toimi? Olen asunut ruotsissa koko elämän ja vasta nytopettelen Suomea...Ja eikö sitä muka saa kirjotella omia mielipiteitä jos ei aina kirjoita oikein?SINÄ olet inhottava ja tyly ihminen..Mene hakemaan apua ennenkuin sairastut niin pahasti että joudut hullujen huoneelle!
on haukkua muita huonosta kirjoiutuksesta?SINÄ täällä haukut muita ihmisiä jo lihavuudesta ja nyt sitten hyökkäät kimppuun huonon kirjoituksen takia? OLET sairas ihminen joka tarvitsee apua! MENE HOITOON!!
Ai lähtee muutama kilo helposti! Joo jos kaikki ylipainoset nyt väittää, että laihat ei voi tietää, että kuinka rankkaa on laihuttaa tms. Niin miten sinä voit sillon sanoa normaali painoisen rajalla olevalle, et kyllä ne muutama kilo lähtee helposti. Kyllä tässä aika kauan itekkin saanu tuskastella, kun on tota ylimäärästä 5kg yrittänyt saada pois ja ei olekkaan enää kuin onneks 2 kiloo jäljellä. Tuskaa tää on ollu, mutta loppu häämöttää ja ihan vaan päätin, et nyt tää muuttuu. Jätin kaikki herkut pois. En herkuttele koskaan enää! Koska on aivan totta, niin kuin edellä mainittiin. Herkuttelu ei ole kaikkien etuoikeus! Ja rupesin tietenkin liikkumaan. Et toi ylös ulos ja lenkille sopi kyllä tähän hyvin. Ei oo ollu helppoo, ku täyty muutta kaikki elämän tavat, mut tuloksia on tullu. Ja nyt sinä sanot, että se on ihan helppo juttu.. Just joo. Miettisit vähän mitä kirjotat ennen kuin kirjotat! Se on sitä paisi ihan fakta, et jos on massaa enemmän niin sitä myös lähtee enemmän, et tuuu sitte kommentoimaan tollasii, kun sulla on itelläs enää vain toi muutama kilo ylipainoo!
Kaupassa käydessäni ostoskärrystäni jää uupumaan mainitsemistasi: sininen maito, keksipaketti, munkkipussi, suklaapatukka, perunasalaatti, juusto, makeiset ja jäätelö.
Voisitko hieman vielä valottaa mitä sieltä ei saa löytyä että laihdun? Ainakin tuon viestisi perusteella tästä kropasta onkin tosi helppo tiputtaa kiloja...
Kyllä sitä sitten kehuskellaan miten herkut tai rasvat eivät kuulu ostoslistallesi, mutta mutta! Pienimmistäkin ruokakaupoista löytyy sata muuta turhaa tavaraa suuhun tungettavaksi, ja vaikka söisit pelkkää "tavallista kotiruokaa", niin syöt vaan yksinkertaisesti hemmetin paljon liikaa. Ei siinä auta selitellä vaikka suklaa tai munkki ei eksyisikään ostoskoriisi.
Laihdutuspalstalla löytyy ohjeita laihtumiseen, tällä palstalla on niitä jotka antavat ymmärtää kuinka normaalia ja ihanaa on olla lihava... Tai epänormaalia ja yököttävää ja ahdistavaa. Ihan kuinka vaan.
Katsopas joskus kun sattuu kauppaan nelihenkinen LÄSKIPERHE, siinä vasta on kärryssä komiasti tavaraa! Sipsipusseja yksi jättipussi per naama.. kokista, ei tietenkään mitään nynnyä light-versiota vaan oikein ehtaa.. Ja sitten suklaata! Levykaupalla.. jokaiselle varmaan ainakin kolmea erilaista.. Nykyisin levyjen koossa piisaa, kun 200 grammaa taitaapi olla ihan normaalipaino.
Pullerot penskat inkuttavat vikisevällä cartman-äänellä pakastepizzaa ja mahtavat mammat käsiläskit hytkyen nostelevat rasvapommit ostoskärryyn! Hei hulinaa! Ihraiset isäpapat ottavat vähän ööliä matkaan, mutta ei kärryyn edes tahdo ööli mahtua, kun munkit vie niin paljon tilaa.
Kaikkein oksettavin näky on LÄSKINEN lapsi, joka inkuttaa kaupassa namin perään. Hyi helvetti sentään. Sellaisia on viime aikoina ollut liikkeellä monia! Sitten joskus ne talipalleroiset eksyvät vaateosastolle. Yksikin läski pikkulikka (7-10 v.) oli lasten vaateosastolla ja katseli kovasti siellä jotain lyhkäisiä housuja. Olisinpa halunnut sanoa, että voi sua pikku possu, mene aikuisten puolelle vaan, ei nuo sinun päällesi mahdu ainakaan. Niin oli läskiä lapsen lanteilla ja vatsakin kuin joku taikinapallo..
Sitä minäkin ihmettelen että et sanonut. Kirjoituksesi perusteella olet juuri sellainen jolla se taikinapallo on aivojen tilalla. Sellainen joka ei saa luisessa naamassa olevaa rumaa aukkoa pysymään kiinni millään vaan sieltä valuu sanoja ja kuolaa jatkuvasti. Sinun mielestäsi oksettavin näky on läskinen lapsi joka "inkuttaa" kaupassa namin perään. Minusta ehdottomasti inhottavin näky on ollut kun laiha lapsi "inkutti" namin perään ja laiha ryppynahkainen äiti kiljui lapselle - et saa mitään karkkia! En halua että sinust tulee läski! Se oli niin sairasta. Tuli oikeasti sääli sitä lasta.
Niin se vain on, että rajat ovat rakkautta. Mielestäni tuo äiti teki aivan oikein. Lisääkö sympatiaasi se, että äiti oli hoikka, eikä mummomaiseen tyyliin hieman äidillisen ylipainoinen. Laihat ihmiset saavat harvoin sympatiaa. Usein ylipainoisista sen sijaan ajatellaan, että tuo on tuollainen ressukka, vaikka sellainen ajattelu olisi aivan yhtä väärin.