Olen epävirallisesti tehnyt meidän isolla eteläsuomalaisella rauhanyhdistyksellä ehdotuksen että järjetetään keskusteluilta. Sellainen jossa jokinen voi jättää ennalta nimettömänä paperilla kysymyksen tai mielipiteen. Nyt kun näitä asioita puidaan valtakunnallisesti Hesarin sivuilla, meillä on syytä puhua keskenämmekin täysin avoimesti!
Eikö kannattaisi järjestää tällainen useammallkin ry:llä?
Eikö kannattaisi järjestää tällainen useammallkin ry:llä?
Vastaukset 33
Vanhimmat
Mutta on se kyllä kumma, että tapajutuista pitää todellakin käydä keskustelua Hesarin palstoilla kun se ei rauhanyhdistyksellä onnistu! Ompa joo vapaata.
Kyllä on tarve ja Hesarin toimittajat mukaan.
Toimittajat voisivat nauhoittaa keskustelut ja tehdä niistä uusia lehtijuttuja?
Ja sitten kootuista paloista voisi laatia hupiotsikkoja iltapäivälehtiin. Esimerkiksi sellaisia, että "Mitä haluamme olla yhdessä ajattelemassa Muumi-videoista"?
Loistava idea, kertakaikkiaan. Asiassa ontunee vai toteutus, miten saisimme seurakuntavanhimmat suostumaan tähän?
"Seurakuntavanhimmat"? Sinä et liene vl?
Tarkoitatko, että seurakuntavanhimpia ei ole vl-liikkeessä.
Luen juuri kirjaa:
Muutoksen keskellä, vuosikirja 2007, ja siinä on Voitto Savelan alustus puhujien ja seurakuntavanhinten kokouksessa Ranualla 30.6.1989.
En ole koskaan kuullut että johtokunnan poikia käytännössä kutsuttaisiin seurakuntavanhimmiksi. Täytyy sanoa että eksoottiselta kuullostaa.
Oletko siis vl?
ja luen uusinta tämän vuoden vuosikirjaa 2007, ja siinä mainitaan seurakuntavanhimmat.
En minäkään ole kuullut puhuttavan, mutta painetussa tekstissä on.
vuosikirjoja ei näytä olevan SRK:n sivuilla myytävänä, onkohan painos loppunut?
Anteeksi siis epäilyni, sisar/veli Herrassa.
että SRK:n sivuilla ei enää ole myytävänä vuosikirjoja, minkään vuoden, ei edes tämänvuoden.
Olisin halunnut ostaa uuden vuosikirjan, 2007. Siinähän on kuulemma hoitokokouksistakin.
Kaukolainaksikin. Nimimerkki Kokemuksella
Kyllä joka rauhanyhdistyksessä on joku nimetty seurakuntavanhimmaksi.
Hän on ymmärtääkseni se joka edustaa rauhanyhdistystä SRK:n vuosikokouksessa ja puhujien ja seurakuntavanhinten kokouksessa. Puhujien ja seurakuntavanhinten kokous taas on 2 kertaa vuodessa kokoontuva elin, joka tekee opilliset tulkinnat ja ratkaisut. Vuosikokous panee Raamatun tulkinnat sitten käytännön tasolla toimeen, eli esimerkiksi on tehnyt päätöksen että jokainen uskovainen joka hankkii kotiinsa televisiovastaanottimen, erotetaan ry:n johtokunnan päätöksellä välittömästi rauhanyhdistyksen jäsenyydestä (jos sattuu olemaan ry:n jäsen) sekä hänet katsotaan uskostaan luopuneeksi.
Vuosikokouksessa päätetään tietysti SRK:n toimintasuunnitelmasta ja budjetista sekä hyväksytään tilit.
SRK:n johtokuntaan ei ole vielä koskaan valittu yhtään naista, järjestön 100-vuotisen historian aikana.
että siinä tilaisuudessa huudettaisiin toistensa ohi. V-laisilla on oma sisäpiirin fraseologiansa ja sanoilla sisäpiirin merkitykset. Siinä piirissä ei ole tapana kuunnella toisenlaista kokemusta tai ajatusta, ei edes kysymyksiä. Uskovaisen käsketään uskoa anteeksi jo kysymyksetkin! Luulen että vastapuolet demonisoituisivat hetkessä kahdeksi leiriksi.
Tunnelmat olisivat kamalat, epäilen.
Avointa keskustelu tuskin tulee olemaan. Puhuja puhuu tilaisuuden lopuksi ja julistaa ainoan oikean totuuden asioista. Pyhän Hengen töitä eli puhetta ei sovi arvostella. Eriävistä mielipiteistä parannusta tehdään päätteeksi.
Sekö on avointa keskustelua?
Miksi ihmiset tyytyy tällaiseen saneluun? Onhan teitä siellä iso joukko, miksi ette puhu kumoon tätä "yhtä ainoaa oikeaa mielipidettä" esittävää tyyppiä? Ei Jumala ole tarkoittanut että uskovaisia saa joku ihminen hallita mielivallalla.
vaikka tv-kanaville, niin saadaan näkyvyyttä ja kuuluvuutta ja samalla koko lahko hajalleen
Vl-keskustelun voisi siirtää maikkarin iltauutisten yhteyteen. Jokohan alkaisivat konttorillakin huomata, että ehkä jonkinlaista tarvetta keskustelulle on olemassa?
siitä, että avoin ja laaja keskustelu hajottaisi vl-liikkeen. Ei todellakaan, vaikka keskustelua käytäisiin kaikilla kanavilla, tv:t ja radiot mukaan lukien.
Silloin uskon väärät hedelmät (tekousko) saisivat kyytiä ja ilma puhdistuisi. Valtava hoitokokoustaakka lähtisi vl-uskovaisten harteilta, usko muuttuisi iloiseksi asiaksi.
Myös vl-uskon ulkopuoliset näkisivät ja kokisivat avoimuttaa, ja oikeaa Jumalan puhdistamista ihmisissä, kun väärät teot laitettaisiin pois.
Ei avoimuus ole pahasta koskaan vaan salailu.
Tämä salaperäinen hääräily vaan pahentaa tilannetta, ei muuta.
on minullakin, että sais vaikka seurakunta
pävillä nimettömänä laittaa lapun laatikkoon ja kirjoittaa mitä on sydämellä. Koska sitä tuntee arkuutta mennä seurakunnan eteen puhumaan.
Kerran ehdotinkin tätä ja omalla Ry:llä olikin kerran tai kaksi tällainen tilaisuus.
Mutta näitä tilaisuuksia sais olla useammin, ainakin kerran tai kaksi vuodessa kai joka
Ry:llä.
Ja ainakin vähintään silloin, jos tulee näin paljon epäselvyyksiä, mitä tällä palstallakin on puhunut.
Ja sitä meinaa tavallisella maallikolla mennä pää ihan pyörälle, että mistä oikein on kysymys.
Näin ne nuoretkin uskaltais paremmin kysyä jos on kysyttävää ja monet vanhemmatkin. Jos vois nimettömänä kysyä.
Ei ole helppoa mennä kaikkien näkösälle seurakunnan eteen puhumaan ja ajatella jälestä päin, että nolasinkohan nyt itseni.
Ja puhuinkohan nyt ihan varmasti kaikki niin oikein, että ei tule takana päin puhumisia.
Kova on yhteisön paine, jos ei uskalla omaa mielipidettään asiasta sanoa. Samahan se mitä sanoo, puhujasetä kuitenkin sanoo mitä mieltä jokaisen vl:n pitää olla.
kyllä se vaan valitettavasti on näin.
Vain pari vuotta sitten näin Oulussa seurakuntaillassa kun nuori poika kävi puhumassa jotakin, taisi jopa kysyä jotakin. Sen jälkeen meni kaksi puhujaa ja tuomitsivat pojan koko seurakunnan edessä, sanoivat suoraan, että poika ei puhunut oikein.
Näihän sitä uskaltaa mennä sanomaan omia mielipiteitä seurakunnan eteen.
Kävikö se Oulussa kuvaamasi tapahtuman nuori poika sitten puhujien jälkeen perustelemassa vielä lisää omaa kantaansa? Tokihan hänellä oli oikeus jatkaa keskustleua halutessaan?
Puhujilla oli yhtäläinen oikeus tuoda esiin mieleipiteenä kuin tällä pojalla. Eikö ole ihan normaalia, että esiintyy erilaisia mielipiteitä? Puhujien mielestä poika oli väärässä. Kaipa he perustelivat näkemyksenä?
Erilaisten mielipiteiden esiin tuleminen on kaiken keskutelun tarkoitus! Ei kai ole mitään mieltä "keskustella" jos kaikkien tiedetään tai on pakko olla ihan samaa mieltä??
keskustelun idea on tuoda esiin ERILAISIA näkökohtia ja kantoja.
Tässä kyseisessä tapauksessa kaksi puhujaa pitivät tiukat puheet, miten "väärässä hengessä" poika on.
Minusta poika aivan viattomasti kertoi omia näkemyksiä. Kyllä hänelle olisi voitu vastata varovasti ja lempeästi, kyselevästi. Eikä mennä tuomitsemaan tuhatpäisen yleisön edessä.
Keskustella voi rakentavasti niinkin, ettei tuomite heti toista, olisi voinut esittää vaikka lisäkysymyksiä.
Mutta tuo tuomitseminen valitettavasti on niin sisäistetty asia hoitokokous-opin takia, että sillä tuhotaan monta hyvää keskustelun alkua.
Tiedät varmaan,että puhuja on vl-piireissä sellainen "patu" joka Pyhän Hengen avaamana ja siksi arvostelun ulkopuolella olevana sanoo se "viimeisen sanan."
Tuskin moni aikuinenkaan uskaltaa asettua puhujaa vastaan.
Äänestys tuskin tulee kysymykseen lopullista "oikeaa" etsittäessä.
Minusta tuo on inhimillistä. Väittäisin ettei keskivertosuomalainen hingu minkään huomion ja puheenpidon keskipisteeksi. Valtaosa meistä ei luontaisesti pidä esiintymisestä, vaan joutuu esmerkiksi työelämän pakottamana opettelemaan esiintymistä ja ajatuksiensa formuloimista suuren yleisön edessä. Ei se se kummmempaa ole ison joukon edessä seuroissakaan. Inhimilliset apineet ovat sieläkin. Aika hyvähermoinen saa olla, jos vaikka viisisataapäinen yleisö ei tunnu missään, vaikka huutaisivat kannustavasti aamenta ennen kuin eteen ehtisi. On eri asiaa kompastella sanojensa kanssa kahdenkymmenen ihmisen edessä vaikka vanhempainillassa kuin kahdensadan hengen tilaisuudessa, vaikka aihe pysyisikin samana.
kuppiloita,
ja kerhoja,
jos monkinmoista,
vaan onko sitä toista?
Ajatus kuulostaa yksinkertaisen hyvältä, mutta mietipä onko sillä minkäänlaisia mahdollisuuksia onnistua. Jos yhteisössä on vaiettu vuosikymmeniä tietyistä asioista tai opetettu niin että "näihän me asiat käsitämme", ei yksi kysymyslappukierros simsalabim aukaise sanasia arkkuja ja luo ihmisille turvallisuuden ilmapiiriä todelliseen keskusteluun. Väittäisin että osa jopa ahdistuisi tilanteessa eikä tietäisi miten päin pitäisi olla.
Luottamusta on hirveän vaikea rakentaa tilanteessa, jossa voi kuka tahansa tökkäistä henkisellä lyömäaselle uskon oikeellisuudesta. Vai mitä mieltä itse olet?
Mikäli illan haluttaisiin onnistuvan, sen valmisteluissa pitäisi olla perusteellinen. Asiasta pitäisi antaa ennakkoinfoa ja kaikkien puhujien mukanaolosta pitäisi varmistua. Jokaisen puhujan olisi oman suun kautta annettava avoimelle ja rehelliselle keskustelulle hyväksymisensä. Ja iltaa pitäisi pistää johtamaan joku selväjärkinen ja maltillinen tapaus, joka puuttuisi napakasti ylilyönteihin. Ylilyönneillä tarkoitan ihmisiä, jotka alkavat höyryämään omia epistoloitaan edessä niin että penkissä olija liimaantyy häpestä penkkiin. Esimerkiksi toistaviin säestyspuheenvuoroihin voisi puuttua heti alkukurvissa, kiitos kuulimmekin aiheesta jo. Onko sinulla jotakin uutta, mitä ei aikaisemmat puheenvuorot ole käsitelleet jne.
Hirmuinen haaste. Luulenpa että yksi ilta ei mihinkään riittäisi. Tarvittaisiin varmasti keskusteluiltojen sarja. Jokaiseen iltaan voisi valmistella oman teemansa. Huh huh. Puheenvalmistelijoiksi voisi myös pyytää nuoria. Joskus tekisi terää kuulla jotain uutta. Joskus tuntuu tosi kummaliselta että nuoria koskevia aiheita pistetään alustamaan pappaikäinen mies. Ymmärtääkö 50-vuotias oikeasti alle 20-vuotiaan todellisuutta tai toisin päin? Kuinka paljon käytännön uskomisessa on todellisuudessa yhteistä? Ydin on varmaan sama, mutta viestit voivat mennä aivan ohi.
Tosi hyviä ajatuksia! Nuorten ja naisten ääni pitää saada enemmän esiin. Avoimuus ei varmaan synny yhdellä eikä kahdellatilaisuudella. Mutta jokus on vaan jostakin aloitettava! Avaajan ehdotuksen vahvuus on konkreettinen käytännöllinen ehdotus miten voitais edetä.
oman kurkihirren alla, ja ehkä myös kutsua, ottaa mukaan se naapuriystävä tai tuttava, tai se "vielä tuntematon" muukalainen kulkija. Siitä se keskustelu alkaa, jos on alkaakseen.
Mutta pikkuporukoissa hiljaa supisten ei saada aikaan ry:llä muutosta. Meidän pitäisi saada aikaan muutoksia syntilistalla. Musiikkirajoitukset, ehkäisy- ja televisiokielto ovat epäraamatullisia. Pikkuporukalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa näihin asioihin joista pitäisi saada aikaan uusi päätös SRK:n vuosikokouksessa.
ei mitää,
totta töriset!
Lähetäänpäs nukukkumaan.