Man vet inte om man ska skratta eller gråta när man läser dessa finnars kommentarer. De som undertecknat denna s.k. protestlista tycks alla vara en hög av omogna tonåringar. Att de inte vill lära sig svenska pga att de inte orkar samt att deras protester grundar sig på missförstånd och fördomar genemot svenskheten i Finland, säger något om nivån på denna s.k. aktion. Tycker Reino Sumilainen faktiskt att detta är något att skicka till ministeriet? Du kommer ju att bli utskrattad, förstår du inte det, stackars sate? Och du menar även att svenskan är "överrepresenterad" när det gäller förhållandet mellan de nordiska länderna?! Om du nu inte förstått det ännu så talas det faktiskt en form att svenska i alla Nordens länder, men det kan väl du inte tåla? Nej stackaren, håll dig kvar nu du bara i de finska urskogarna där du hör hemma och låt oss alla andra tala svenska bäst vi vill.
Listan om sk tvångssvenska
Bjarne
6255
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Du får ju tala svenska on du vill.
Men det menar inter att alla andra är TVUNGNA att tala svenska. Ellär hur?
Man får mycket lätt felaktig information på svenska om vad tvångsvenskan egentligen betyder, om man inte förstår finska.
Svenskan är obligatorisk på ALLA skolnivåer (grundskolan, gymnasiet, högskolorna och alla andra också), så om bu vill bli till ex. en kock eller städare eller vad som helst, blir du inte färdig med studierna innan du härskar svenska tillräckligt bra. Det kallas tvångsvenska.
När det är bara 5% svenskspråkiga i Finland och de nästan alla talar också finska mycket bra, så det har blivit mycket konstigt att man skulle lära sig svenska i varje skolnivå som obligatoriskt ämne. Många säger att de behöver svenska inte als, eftersom vi kan tala engelska med nästan vem som helst i världen, med riksvenskarna också.
Jag tror att om det hade varit obligatorisk bara på grundskolan, skulle det inte ha blivit ett sånt här jättestor problem. Det här laget är från 1970 talet så det är ganska ny idé i alla fall. Tidigare var det mycket vanligt att lära sig svenska, men inte obligatorisk liksom nu.
Det är också viktigt att förstå, att om svenskan inte längre skulle vara obligatorisk, skulle en mycket stor del av finska eleverna gärna lära sig svenska även då. Det är bara att tvången motiverar mycket dåligt att lära sig ett främmande språk, eller använda det senare.
Vi också tycker att allt slags "service" även kan ordnas på svenska utan att det behövs tvångsvenska (eller tvångfinska heller) för alla i varje skolnivå.
Har du varit i vaarinhousut tai jotain...mitä saa olla,vad ska du vara,variksen packa.
Naura, Sinä, vaan Bjarne tykönäsi. Katsotaanpa vähän aikaa eteenpäin ja tuumataan sitten kumpi paremmin nauraa. Yleensähän se, joka viimeksi nauraa, myös parhaiten nauraa.
Olisi hyvä huomata, että pakollinen ammatillisten koulujen ja yliopiston ruotsi pitkittää opintoja ja aiheuttaa keskeytyksiä varmasti hyvin monille vuosittain. Yliopistotaholta on tätä ilmoitettu virallisestikin. Jos niitä läpäistään, se tapahtuu useimmiten rimaa hipoen, tarkoituksella.
Nyt kun halutaan pitkittää työuria ja lyhentää opiskeluaikoja, olisi syytä poistaa pakollinen ruotsi (ja ruotsinkielisiltä suomi) ja mahdollistaa sen opiskelu erikseen esim. yliopistojen tai työväenopistojen kursseilla, jolloin kuka tahansa voisi aikuisena opiskella virkamiesruotsin tai -suomen, kun sille huomaa olevan tarvetta. Vapaaehtoisuus antaa paljon paremman motivaation kielen oppimiseen.
Jos kielitaito ei ole riittävällä tasolla esim. yliopistoon mennessä, tuo virkamiesruotsi on vaikea saada läpi, ja kielitaidon kohottamiseen menee paljon kalenteriaikaa, varsinkin kun on muutakin tentittävää.
Nopeutetaan siis opintoja muuttamalla kielivalinta vapaaksi (1 kieli riittää!), ja virkamiesruotsin suorittaminen erilliseksi kurssiksi, jonka kuka tahansa voi suorittaa sitten jos aikaa, tarvetta tai halua siihen löytyy.
Aftonbladet ym. puhuvat pakkoruotsista vain peruskoulun ongelmana, kukahan voisi valistaa Ruotsin puolella että pakko haittaa myös sen jälkeisten opintojen valmistumista. Se jos mikä voi aiheuttaa masennusta ja syrjäytymistä.
Ruotsi ei ole oma kielemme. Mielellämme olemme mukana Pohjoismaiden yhteistyössä, kunhan meidät hyväksytään mukaan suomenkielisinä, myös.
heti
28.8.2013 06:56
0
Sulje
Sen toisen muka kansalliskielen 8 murretta mantereella voimuuttaa vaikka huomenna vähemmistö kieleksi jos vain hallituksella haluariittää.
Rähisevän Kähmivän Poppoon mielipiteestä huolimatta. Koska ei ole kansantaloudelle suotavaa opetella mikrokielen murteita.
Sikäli mikäli joku haluaa optella ruotsia sen on oltava ruotsin ruotsia.
Ei muumi jokellusta.
Suomen ruotsalaismurteet
Suomen ruotsalaismurteet kuuluvat itäruotsalaisten murteiden ryhmään. Suomenruotsin murteet juontavat juurensa muinaisruotsiin, joka levisi Suomeen Keski-Ruotsista maahanmuuttajien mukana 1300-luvulta alkaen. Ruotsin murteita puhutaan Suomessa neljällä alueella: Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla, Turunmaalla ja Uudellamaalla.
Ruotsinkielinen Pohjanmaa käsittää Länsi-Suomen rannikkokaistaleen Kokkolasta Kristiinankaupungin eteläpuolelle Siipyyhyn. Aiemmin ruotsin murteita on puhuttu myös osissa Pohjois-Satakuntaa. Pohjanmaa jakautuu kolmeen pienempään murrealueeseen: pohjoiseen, keskiseen ja eteläiseen Pohjanmaahan. Ahvenanmaa koostuu Manner-Ahvenanmaasta sekä saaristokunnista ja on tavattu jakaa läntiseen ja itäiseen Ahvenanmaan murrealueeseen. Turunmaa puolestaan kattaa Turun lounaispuolisen saariston ja jaetaan läntiseen ja itäiseen Turunmaahan. Uudellamaalla ruotsin murteita puhutaan Hangon ja Pyhtään välisellä etelärannikon kaistaleella. Uusimaa jaetaan läntiseen, keskiseen ja itäiseen Uudenmaan murrealueeseen.
Suomenruotsi on syrjässä muusta ruotsin kielen puhuma-alueesta, joten suomenruotsin murteissa on monia arkaismeja, mutta samalla on tapahtunut myös lukuisia uudennoksia – joko itsenäisesti tai kytköksissä Ruotsissa puhuttaviin murteisiin. Ahvenanmaa muodostaa linkin Suomen ruotsalaismurteista Uplannin ja Sörmlannin murteisiin. Merenkurkun yli on kytköksiä Norlannin murteisiin. Kielikontaktien kautta ruotsin ja suomen naapurimurteet ovat vaikuttaneet toisiinsa, erityisesti lainasanojen muodossa.
Suomen ruotsalaismurteita voidaan luonnehtia konservatiivisiksi. Ne ovat säilyttäneet monia piirteitä, joita Ruotsissa tavataan vain perifeerisissä, erityisesti pohjoisissa murteissa. Muinaisruotsin diftongeista monet ovat säilyneet: stein ’sten; kivi’, höi ’hö; heinä’, bröut ’bröt; mursi, raivasi’, ks. karttaa. Monissa murteissa g, k, sk ääntyvät ”kovina” etisen vokaalin edellä, kuten sanoissa gära tai göra ’göra; tehdä’, kärrå ’kärra; kärryt’, skära ’leikata’, mutta toisinaan sanat äännetään djära, tjärrå, stjära tai kirjakielen mukaisesti pehmennettyinä. Muinaisruotsin tavukesto on säilynyt useissa suomenruotsalaisissa murteissa, esimerkiksi sanoissa fara ’mennä, lähteä’ ja viku tai viko ’vecka; viikko’ ensimmäinen vokaali ääntyy lyhyenä, sanoissa drööm ’dröm; unelma’ ja toom ’tom; tyhjä’ vokaali on puolestaan pitkä ja sanoissa blåått ’blått; sininen’ ja föödd ’född; syntynyt’ pitkinä ääntyvät sekä vokaalit että jälkimmäiset konsonantit.
Merkittävin suomenruotsin uudennoksista on aksenttijärjestelmän yksinkertaistuminen. Vain Länsi-Uudellamaalla on säilynyt graviksen ja akuutin ero. Muuten akuutti aksentti on yleistynyt. Monilla uudennoksilla on vastaavuuksia Ruotsissa puhuttavissa murteissa, esim. ”norlantilainen pehmennys” (diitje ’diket; oja’, bättjin ’bäcken; puro’, väddjen ’väggen; seinä’). Myös loppuheitolla on ollut suuri vaikutus murteisiin (int ’inte; ei’, kast ’kasta; heittää’, tåm tär stoor gåålan ’de där stora gårdarna; nuo suuret tilat’). Loppuheitto on johtanut sanojen taivutuksen yksinkertaistumiseen.