BED (engl. Binge eating disorder) on ahmimishäiriöiden joukkoon kuuluva tavallisin epätyypillinen syömishäiriö. Sitä sairastava ei pysty aina kontrolloimaan syömistään vaan saa silloin tällöin ahmimiskohtauksia ja syö suuret määrät ruokaa. Tyypillisesti hän myös salailee syömisiään, tuntee häpeän tunnetta eikä kykene lopettamaan.
Ahmimishäiriö – kuten kaikki muutkin syömishäiriöt – ovat vakavia sairauksia ja hoito tulisi aloittaa mahdollisimman pian hyvän parantumisen saamiseksi. Pahimmillaan syömishäiriöt voivat aiheuttaa jopa kuoleman tai muita vakavia sivuvaikutuksia.
Ahmimiskohtaukset ovat toistuvia ja hallitsemattomia. Syötyä ruokaa ei oksenneta, mutta joskus ahmimista yritetään hallita jättämällä ateria väliin aamulla tai aamupäivällä, joka taas johtaa helposti ahmimiskohtaukseen iltapäivällä tai illalla. Laihdutusyritykset usein laukaisevat ahmimisen, joten ne olisi syytä lopettaa.
Ahmimishäiriö on yleisempää naisilla, ja se alkaa usein jo nuorella iällä.
Ahmimishäiriön oireita
1. Toistuvat ahmimiskohtaukset
2. Kohtaukset ovat hallitsemattomia
3. Ruokaa ei oksenneta, mutta joskus ahmimista yritetään hallita jättämällä ateria väliin aamulla tai iltapäivällä -> johtaa helposti uuteen ahmimiskohtaukseen iltapäivällä tai illalla
4. Syömisen salailu ja häpeän tunne
Tässä BED:stä tietoa
7
1530
Vastaukset
- onneton.......
olen jo vuosikausia kärsinyt tästä mutta en ole parannusta keksinyt enkä saanut .
painoni suht pysyy kunnossa mutta kaytän konsteja että se ei nouse (en oksenna) tosin epäterveellisiä .tiedän että elimistöni kärsii ja olen suolistoni pilannut vatsa ei enää normaalisti toimi lainkaan, maksa kärsii lääkäri tutkii mikä maksaa vaivaa kun arvot koholla/ en käytä lainkaan alkoholia) mutta tätä syömis häiriötäni en uskalla kertoa.
ahmin siis varsinkin makeaa ja paljon ruokailu jää vähiin.
olen kohta viiskymmentä ja tämä pitäisi saada pian aisoihin tiedän , jos meinaan elävien kirjoissa pysyä.
mutta mutta....?en löydä ulos pääsyä tästä on kuin kirous sisälläni jota muut ei saa tietää..!- nainen 85
itsekkin kärsin tuosta. en ole kertonut kenellekkään :S en osaa sanoa kauanko olen kärsinyt tästä, kyse on kuitenkin vuosista :/
- nainen 85
nainen 85 kirjoitti:
itsekkin kärsin tuosta. en ole kertonut kenellekkään :S en osaa sanoa kauanko olen kärsinyt tästä, kyse on kuitenkin vuosista :/
joskus mun mies sanoo mulle: "jokos sä söit ne kaikki?" ja ihmettelee kun olen syönyt kaikki karkit, sipsit tms..
- riippuvainen..
Olen 18-vuotias ja olen kärsinyt tätä kyseisestä sairaudesta jo kuusi vuotta. Minulla meni monta vuotta ennen kuin sain kuulla että se on sairaus ja sillä on kunnon nimikin. En ole kertonut tästä kenellekkään vaikka mieli tekisi kuinka. Miten voisin siitä kertoa ja kenelle..?
Nyt kaikki muu ei enää masenna niin kuin sillon kun sairastuin. Aloin lohduttamaan itseäni ruoalla. Nyt minua masentaa ylipainoni, tämä sairaus, se kun en pysty puhumaan tästä kenellekkään, kulutan rahat ruokaan, tunnen epäonnistuneen itseni kanssa ja lohdutan itseäni syömällä. Ja kun koen iloa tai haluan palkita itseni syön.. Olen joutunut pahaan kierteeseen itseäni vastaan..
Toisaalta haluaisin puhu jollekkin ja toisaalta en. En haluaisi puhua äidilleni, kun hän aina jaksaa muistuttaa minua ylipainostani. Tekisi mieli vain huutaa hänelle: "anteeksi, että olen heikko ja sairas". Ja melkein sama juttu pätee kouluni terveydenhoitajaan. Tuntuu, että he eivät ota tosissaan sitä, että ylipainoni voi johtua psyykkisestä sairaudesta. Minusta on silti vaikea uskoa, että asiat masentaa ja menisi huonosti, koska ei ole ketään kenelle puhuisin pahasta olostani, joten kätken sen kovan kuoren alle.
Auttakaa. En haluaisi pilata vielä loppu elämääni näin nuorena, mutta ruoasta on tullut paras ystäväni näiden vuosien aikana. Olen heikko muillekkin riipuvuuksille, sillä olen jo neljä vuotta polttanut.. - megustastu
riippuvainen.. kirjoitti:
Olen 18-vuotias ja olen kärsinyt tätä kyseisestä sairaudesta jo kuusi vuotta. Minulla meni monta vuotta ennen kuin sain kuulla että se on sairaus ja sillä on kunnon nimikin. En ole kertonut tästä kenellekkään vaikka mieli tekisi kuinka. Miten voisin siitä kertoa ja kenelle..?
Nyt kaikki muu ei enää masenna niin kuin sillon kun sairastuin. Aloin lohduttamaan itseäni ruoalla. Nyt minua masentaa ylipainoni, tämä sairaus, se kun en pysty puhumaan tästä kenellekkään, kulutan rahat ruokaan, tunnen epäonnistuneen itseni kanssa ja lohdutan itseäni syömällä. Ja kun koen iloa tai haluan palkita itseni syön.. Olen joutunut pahaan kierteeseen itseäni vastaan..
Toisaalta haluaisin puhu jollekkin ja toisaalta en. En haluaisi puhua äidilleni, kun hän aina jaksaa muistuttaa minua ylipainostani. Tekisi mieli vain huutaa hänelle: "anteeksi, että olen heikko ja sairas". Ja melkein sama juttu pätee kouluni terveydenhoitajaan. Tuntuu, että he eivät ota tosissaan sitä, että ylipainoni voi johtua psyykkisestä sairaudesta. Minusta on silti vaikea uskoa, että asiat masentaa ja menisi huonosti, koska ei ole ketään kenelle puhuisin pahasta olostani, joten kätken sen kovan kuoren alle.
Auttakaa. En haluaisi pilata vielä loppu elämääni näin nuorena, mutta ruoasta on tullut paras ystäväni näiden vuosien aikana. Olen heikko muillekkin riipuvuuksille, sillä olen jo neljä vuotta polttanut..Itselläni on vuosikausia jatkunut bulimia/ahmimisongelma. Häpeän itseäni ja ahmimistani, en halua puhua siitä kenenkään kanssa. Syön itseni lähes joka päivä niin täyteen, että maha on todella kipeä, enkä voi nukkuakaan kunnolla kivun takia. Välillä oksennan tai käytän laksatiiveja, jonka tiedän olevan ihan väärä tapa toimia.
Olen tehnyt parantumispäätöksen ehkä tuhat kertaa. Ja sitten kuitenkin jatkanut ahmintaa. Koulutehtävät jäävät tekemättä, pyykit pesemättä, koti siivoamatta, ja itsestänikään en kerkeä huolehtia, kun täytyy vain jatkuvasti olla syömässä. Ja siitä tulee huono omatunto. Enkä enää arvosta itseäni. En näe syytä miksi minun pitäisi välittää itsestäni. Ja se tekee todella kipeää.
Mutta! Tänään kävin lääkärissä. Kun en kerran itse kykene hoitamaan tätä, täytyy hakea apua. Ja kyllä, nyt on jo henkisesti parempi olo :) Olen kyllä ahminut tänäänkin, mutta huomattavasti vähemmän. Asian jakaminen lääkärin kanssa helpotti oloa selvästi. Ja uutta uskoa tuo se, että olen ottanut ensimmäisen askeleen itsestäni huolehtimesessa - itsestäni VÄLITTÄMISESSÄ.
Ja olen varma, että pääsen tästä eroon. Se tulee vaatimaan aikaa ja itkuja, mutta vielä onnistun. Te, jotka olette voimattomia taistelussa itseänne vastaan: HANKKIKAA APUA! Kertokaa jollekulle, itkekää, näyttäkää, että voitte pahoin ja että haluatte hyvää itsellenne. - Älä ahmi
riippuvainen.. kirjoitti:
Olen 18-vuotias ja olen kärsinyt tätä kyseisestä sairaudesta jo kuusi vuotta. Minulla meni monta vuotta ennen kuin sain kuulla että se on sairaus ja sillä on kunnon nimikin. En ole kertonut tästä kenellekkään vaikka mieli tekisi kuinka. Miten voisin siitä kertoa ja kenelle..?
Nyt kaikki muu ei enää masenna niin kuin sillon kun sairastuin. Aloin lohduttamaan itseäni ruoalla. Nyt minua masentaa ylipainoni, tämä sairaus, se kun en pysty puhumaan tästä kenellekkään, kulutan rahat ruokaan, tunnen epäonnistuneen itseni kanssa ja lohdutan itseäni syömällä. Ja kun koen iloa tai haluan palkita itseni syön.. Olen joutunut pahaan kierteeseen itseäni vastaan..
Toisaalta haluaisin puhu jollekkin ja toisaalta en. En haluaisi puhua äidilleni, kun hän aina jaksaa muistuttaa minua ylipainostani. Tekisi mieli vain huutaa hänelle: "anteeksi, että olen heikko ja sairas". Ja melkein sama juttu pätee kouluni terveydenhoitajaan. Tuntuu, että he eivät ota tosissaan sitä, että ylipainoni voi johtua psyykkisestä sairaudesta. Minusta on silti vaikea uskoa, että asiat masentaa ja menisi huonosti, koska ei ole ketään kenelle puhuisin pahasta olostani, joten kätken sen kovan kuoren alle.
Auttakaa. En haluaisi pilata vielä loppu elämääni näin nuorena, mutta ruoasta on tullut paras ystäväni näiden vuosien aikana. Olen heikko muillekkin riipuvuuksille, sillä olen jo neljä vuotta polttanut..Suosittelen lääkärissä käyntiä, hän luultavasti laittaa lähetteen yliopistollisen sairaalan ravitsemustieteen poliklinikalle. Siellä on asiantuntijat hoitamaan syömishäiriöisiä ihmisiä. Jos ei laita, vaadi sitä. Olet vielä niin nuori ihminen, että toivoisin sinun saavan normaalin terveen elämän, kelkan voi vielä kääntää. Tunnen BED-ihmisiä, jotka ovat vuosikymmeniä taistelleet sairautensa ja häpeän kanssa hakeutumatta hoitoon. Tällä hetkellä heillä on jo diabetekset sun muut liikalihavuudesta syntyneet sairaudet, mitä ei voi enää parantaa. Toivon, että ihan oikeasti ilman häpeää, itseäsi ja tulevaa elämääsi ajatellen hakeudut lääkärin lähetteellä asiantuntijoiden hoitoon ja sitoudut siihen. Tsemppiä sinulle!
- hali_kissi_
Minullakin jotain tämän tapaista.
Olen aina ollut isokokoinen ja tuntenut ulkonäöstä häpeää. Olen mielestäni maailman lihavin ja rumin ihminen ja aina kun joku sanoo minua kauniiksi, väitän vastaan. en ole todellakaan kaunis...
Minulla on jaksoittain ahmimista ja jaksoittain syömättömyyttä.
En tohdi syödä mitään kenenkään nähden ja jos syön niin hyvin vähän.
Painoni on heitellyt 10-40 kiloa viimeisen neljän vuoden sisällä. Olen enimmilläni painanut 115 kiloa ja vähimmilläni 65. Ei se kyllä ole vähän se 65 kiloa.
Olen ollut nyt viikon syömättä ja tuntuu hyvältä. en aio lopettaa paastoamista, kun kerran pääsin vauhtiin... olen laihtunut 5 kiloa viikossa.
Jos laitan pienenkin ruoan murusen suuhuni tässävaiheessa, niin minä sorrun kuin alkoholisti viinaan...
ei tippaakaan ei murustakaan...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kelekkakisat
Mikä vakava onnettomuus sattunut kisoissa. On peruttu koko kisat. Pelastuskopteri näytti käyvän paikalla.104836- 772617
- 462562
Pitäis vaan lopettaa
Sinun kanssa yhteydenpito. Alkaa vaan haluamaan enemmän ja tuskin lopulta mikään kohtaisi. Ja ikävä vaan kasvaa ja lähei131950Ikävä uutinen uudesta Unelmia Italiassa -kaudesta
Unelmia Italiassa -sarja on ollut supersuosittu ja uutta kautta on odotettu. Nyt on tullut se aika, että TV-katsojat pää71683- 471640
Salatut elämät: Lola Odusoga -paljastus - Tämä suosii tiettyjä Salkkarit-faneja!
Salatut elämät vetää katsojia tv-ruudun äärelle jaksosta, kaudesta ja vuodesta toiseen. Tähän mennessä sarjaa on nähty j71601Lähtisitkö Erikoisjoukot-leirille? Yksi kokelas paljastaa karun totuuden kulissien takaa
Erikoisjoukot realityssä kokelaat kohtaavat omat henkiset ja fyysiset rajansa. Nyt yksi kokelas paljastaa karun totuuden171601- 221596
- 421595