On tuossa tullut parikertaa mieleen että mitenköhän toimisi semmoinen jäähdytys systeemi että kun veneen pilssi on jaettu "lokeroihin niin ottaisi yhden "lokeron" noin 50cmx130cm ja vaikka korkeutta noin 10cm
ja värkkäisi siitä umpinaisen ja tietty hitsais laipioita ja huoltoluukun. ja laittais koneen jäähdytysveden kuleksimaan tuon lootan kautta riittäisiköhän tuo pitämään vulvapenta md 17 :sen lämmöt kurissa. sit tulee mieleen että onkohan vaikia tehä md17:seen kuiva pakoputki. systeemi kiinnostaa sen huoltovapauden ja talviajelun kannalta.
Niin siis tietysti tuo venehän on rautapaatti.
ja värkkäisi siitä umpinaisen ja tietty hitsais laipioita ja huoltoluukun. ja laittais koneen jäähdytysveden kuleksimaan tuon lootan kautta riittäisiköhän tuo pitämään vulvapenta md 17 :sen lämmöt kurissa. sit tulee mieleen että onkohan vaikia tehä md17:seen kuiva pakoputki. systeemi kiinnostaa sen huoltovapauden ja talviajelun kannalta.
Niin siis tietysti tuo venehän on rautapaatti.
Vastaukset 14
Vanhimmat
50*130 vaikuttaa vähältä, se on vain 0,65 neliötä. On olemassa sääntö miten lasketaan tarvittava pintaala tiettyyn tehoon, en muista sitä nyt. 10 sm korkeus ei auta, saa mielummin olla matala ja sokkeloinen niin että vesi varmasti kiertää joka kolkkaa eikä pääse oikaisemaan suoraan "laatikon nurkasta toiseen". On kuitenkin huomioitava että ei saa jäädä ilmataskuja koska ne heikentävät jäähdytystä.
Minun veneessä on nousulistojen näköisiä kulmarautoja hitsattu pohjan alle 4 kpl 6 m pitkiä koneena on 117hv kutosdieseli.
http://books.google.com/books?id=euQZ16elT5kC&pg=RA1-PA136&lpg=RA1-PA136&dq=keel cooler calculation&source=bl&ots=dmUAAQwmMk&sig=uNHvxbVSu1iSzmbhTZNt2lAbwtE&hl=en&ei=-UhHSrCiMoSqsAbRgpTXCQ&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=2
Tasta loytyy hyva laskelma kolihjaahdytykseen.
Kai se tilavuus vaikuttaa myös, nimittäin mitä pidempään se jäähdytysneste on siellä kylmässä tilassa, sitä enemmän se ehtii jäähtyä. Eikös siitä jäähdytysnestepumpun tuotosta ole helppo laskea, kun tietää kölijäähdytyksen tilavuuden, että kuinka kauan kestää kunnes koko määrä on kertaalleen kiertänyt koneen läpi.Toki se pinta-ala on merkityksellisempi asia, sillä totta kai se vesi jäähdytysneste jäähtyy sem paremmin mitä enemmän on kylmää pintaa sitä jäähdyttämässä. Ehkä sinne kölin sisäpuolelle voisi hitsata vähän jotain jäähdytysripoja jäähdytysnesteen joukkoon. Ulkopuolelle ny ei kai parane laittaa mitään, ettei kulku kärsi ja kulutus kasva kun sulava runkolinja pilataan.
> Kai se tilavuus vaikuttaa myös, nimittäin mitä pidempään se jäähdytysneste on siellä kylmässä tilassa, sitä enemmän se ehtii jäähtyä.
Tuo tilavuus ei taida vaikuttaa. Muulla tavalla kuin että sillä on hidastava efekti kun järjestelmä vielä hakee lämpötasapainoa (= moottori vielä lämpenee).
Mutta sitten kun järjestelmä on tasapainossa, eli säiliössä olevan veden lämpötila on esim. 88 astetta, kyse on yksinkertaisesti siitä että:
a) järjestelmään tuodaan energia johon et voi vaikuttaa (= moottorin vakiolämpöhukka vedenkiertoon).
b) vaihtimen än siirrettävä täsmälleen yhtä paljon ulkopuolelle.
Ihan sama kuinka paljon vettä tuossa järjestelmässä sitten on.
Ajatteleppa toisin päin. Ota lämminvesivaraaja mökillä. Olet ollut 1/2 tuntia suihkussa, ja hanasta tulee nyt 20 asteista vettä, mutta se ei enää kylmene tuosta. Varaajan teho on 1 kW, ja suihkusta on tullut ja tulee koko ajan vakiomäärä vettä. Siinä vaiheessa ei ole yhtään väliä onko varaaja 10 litraa vai 1 kuutiometri, niin kauan kun sulla on suihkuhana auki ja samassa asennossa. Se kilowatti tulee joka tapauksessa suihkuhanasta. Ei enempää eikä vähempää.
(Toinen asia on sitten että kaivo alkaa jo olla tyhjä :-) ).
Jäähdytyksen teho ei riitä, niin siinä kiertävän nesteen lämpötila jatkaa nousua, eli mainittua tasapainotilaa ei koskaan saavuteta.
Itselläni on lämmönvaihtimet teräsveneen pohjaa vasten (kaksi noin 60x100cm lokeroa pohjan sisäpuolelle hitsattuna).Merivettä ei käytetä missään. Moottori on 8litran scania ja hyvin on lämmönvaihto toiminut.
Hyvin mielenkiintoinen ratkaisu. Teräsveneen runko johtaa hyvin lämpöä ja jäähdytys voi noin toimia itse asiassa hyvinkin laajalla pinnalla. Toinen asia mikä tulee mieleen että lämmitetty runko voi osaltaan estää kylmän kulkeutumisen merivedestä sisätiloihin. Mikään jäähdytysjärjestelmän osa ei ole suoraan kosketuksessa meriveden kanssa. Mikseiköhän tuota ole käytetty enemmänkin, tavallisia kölijäähdytyksiä olen kyllä nähnyt jossa jäähdytysvesiputki kiertää kölin vieressä keulasta perään ja takaisin pohjan ulkopuolella.
kippari lehti numero 1 1997 sivulla 56 ohje kölijäähdytyksestä,1kw=0,043neliömetriä.
karkeasti riittää 100hv/neliömetri sääntö. Yhdellä tutulla oli alumiiniveneessä 1,7 m2 ja 250 hv, hyvin riitti. Paisunta-astia pitää rakentaa moottorin päälle siten, että nestepinta on ylempänä, kuin moottorin vesitila. Olen rakentanut sen termostaatin kannen yhteyteen. Jos on 50 l vesitila, riittää 3 litraa paisuntatilaksi. Mulla oli jossain paatissa merivesi pumppu pumppaamassa vettä pelkästään pakoputken jäähdytykseen, en pitänyt äänekkäästä, käryävästä ja kuumasta pakoputkesta, se oli helppo tyhjentää pakkasten ajaksi
Pakosarjan jäähdytyksestähän siinä on kysymys. Yksi ratkaisu on, että teet pellistä kotelon pakosarjan ympärille ja täytät sen sopivasti teräsvillalla. Sitten puhallat ilmaa siihen koteloon, ja ohjaat lämmeneen ilman pois. Oikein mitoitettuna toimii. Samalla saat paatin asuintilojen lämmityksen.
Teräsvilla on yllättävän palonarkaa tavaraa. Pakosarja saattaa sytyttää sen.
Tässä yhtenä päivänä hioin rälläkällä pajassa jotain rautamötikkää. Kipinäsuihku osui teräsvillarullaan ja rulla syttyi tuleen. Hitaastihan se paloi mutta paloi kuitenkin. Teräsvillaa voi käyttää sytyttimenä vaikka nuotiossa. Bensaa vähän paloaineeksi ja pikku tukku teräsvillaa johon tökkää vaikka 4,5 voltin pariston. Villa helahtaa punahehkuun ja palaa.... Kokeiltiin villanpalamista akkukaapeleilla ja 12V akulla. Villa humahti heti tuleen ja silloin oli n. nyrkinkokoinen tuppo kyseessä.
pinta ala, ei tilavuus on se pointti. Tiedän tapauksen jossa sen kummemin laskematta kierätettiin vesi isossa( itse asiassa se oli valtava) runkotankissa, ei toiminut, vesi pikkuhiljaa lämpeni liian kuumaksi. Noitahan on myös toteutettu siten että tehty yksinkertainen putki(pohjan ulkopuolella) jossa se vesi jähtyy. Turvallisempi on tietenkin tuo rungon sisäpuolinen versio.
Tuo ulkopuolinen putki (tai putkipari) on vallan mainio ratkaisu jäähdytyksen kannalta. Koska vesi on "käsissä" - ei mitään hämminkiä siitä miten se kulkee.
Juuri kuulin tänään tapauksesta jossa vähän isommassa aluksessa oli tehty liian iso tankki, noin 1/2 m korkea ja pinta-ala kai yli 10 neliömetriä. Ei kuulemma toimi kovinkaan hyvin, koska tankkiin muodostuu ilmataskuja, seurauksena kuuma vesi sitten liikkuu pitkin veden (kuplivaa) pintaa ja kylmä vesi piileskelee jossain muualla, eikä ole halukas liittymään kiertoon.
Veden kulkumatkasta olisi huolehdittava tarkkoin, mutta jos on liian paljon mutkaa matkalla niin se aiheuttaa vastusta. Siinä mielessä putki on hyvä.
Kuuma vesihan nousee, ihan samalla tavalla kuin kuuma ilma, joten kuuman pakottaminen alaspäin saattaa viedä pumppuenergiaa. Voi olla että se panee hanttiin kun ei tykkää kiertovesimatkasuunnitelmasta, jos on helpompiakin reittejä mennä. :-)
Eiköhän se nyt kuitenkin pitäisi olla ihan itsestään selvyys, että imu pitää olla tankin pohjalta. Paluu voi olla sitten ihan mihin vaan, ellei ole tarkoitus tehdä suljettua järjestelmää. Suljetussa kierrossa paluukin sitten (tankin) vedenpinnan alapuolelle.