http://www.uusisuomi.fi/blogit/jukkarelander/saako-nokia-huippuyliopistonsa#comment-2863
Tero Turkulainen: Vaika en tunnekaan Tekesin toimintaa kokonaisuutena, rohkenisin silti esittää kysymyksen L.Gröhnille. Siitä huolimatta, että sinä olet luonut urasi suuryrityksissä, pitänee sinunkin myöntää, että Tekesin toiminta on vaikuttanut positiivisesti pk-yritysten t&k-toiminnan aktivoinnissa? Pk-sarjan kansainvälistyvissä kasvuyrityksissä lienee kuitenkin tulevaisuutemme toivo?
* Jospa kommentoisin tuota. Suomessa kun maata teollistettiin voimaperäisesti bilateraalikaupan(kin) tilauksin eli luotiin metalliteollisuutta (laivatilaukset) perustui yritysten kehittäminen etupainoisiin poistoihin ja inflaatioon. Kehittäminen oli myös alueellisesti saman aikaan laajaperäistä.
* 1993 tuli jonkinlainen laatu-, EMU- ja sisämarkkina-ajattelu mukaan. Kun todettiin, että maa on ohjauskyvytön, otettiin 1992 tähtäimeksi EMU-kuri ja ERM.
* Kun kaikki vanhanaikainen yritystuki oli ideologisesti väärää maakuntapuuhastelua seiniin ja toimitiloihin, piti yritystuen KASVU nimittää investointi- ja kehittämisavustusten asemesta jonkinlaiseksi hienommaksi tueksi, jotta pystyttäisiin muodostamaan Competitive advantage of nations by Michael Porter :n edellyttämiä toimialaryppäitä, klustereita.
* Ajan oloon huomattiin, että koska "teknologiaraha" on hankalampaa hakea kuin perinteinen investointiavustus johonkin, jäi TEKES-raha esikaupunkeihin. Tämän vuoksi TEKES piti alueellistaa elinkeinokeskuksiin, koska te-keskuksen yritysosastojen perinteisen yritystuen tarjoajat ikään kuin eivät olleet riittävän päteviä kannustamaan maakuntien yrityksiä TEKES:n ja VTT:n äärelle.
* Näin muodostui tilanne, jossa TEKES-raha itse asiassa ei ollutkaan enää vanhan suppean käsitteen mukaista teknologiarahaa "tutkimuksen ytimeen", vaan sen toimiala inflatoitui.
* Lauri Gröhn on ihmetellyt jo vuosia tätä teknologiarahan käyttöä jo lopulta aivan kaikenlaisiin tarkoituksiin, mutta se ei ole ihme, vaan seuraus siitä, että vanhanaikainen yritystuki tuomittiin ideologisesti vääränä puuhasteluna ja aluepolitiikkana, kun taas rahamäärien kasvaessa TEKES:n sektorilla vanha TEKES-tuki oli liian suppeaa vain tutkimukseen myönnettyä rahaa, jotta sitä olisi voitu jakaa.
* Se, miksi perinteinen yritystuki jäi paikoilleen tuomittavana seinien rakentamisen tukena ja miksi TEKES-rahasta tuli kalliiden rakennushankkeiden ja toimintaympäristöjen tukia, jotka ajoittain palvelevat kansantaloutta vähemmän kuin pk-sektorin tuotantotilojen laajennukset ei ole mikään sattuma, vaan johtuu siitä, että jotkut valtiovarainministeriön valtiotieteiden maisterit päättivät, että Suomi ankkuroidaan EMU:un ja Suomessa yritystuista tulee laatutukia.
* Pätevä te-keskuksen yritysosaston yritysneuvoja tai yritystutkija ei varmasti enää pysähdy siihen, mikä on oikeaa kehittämistä tai oikeaa teknologiaa, vaan pyrkii neuvomaan rahoitusmuotoja sillaksi, jotta omalla alueella oleva edes jollain lailla lupaava yritys pääsee jatkokierroksille.
* Hyvää TEKES:n rappioitumisessa, inflatoituessa ja popularisoitumisessa sekä maakunnallistumisessa on se, että järkevä yritysneuvoja, yritystutkija tai kunnallisn yrityasiamies katsoo ensiksi patenttiteitokannan ja Internetin ennen kuin yrittäjä panee patentoitavaan ideaansa kotinsa ja perheensä pantiksi sekä hukkaa 200 000 euroa huomatakseen, että samaa ideaa tehdään Kiinassa jo paljon halvemmalla.
* Jos halutaan TEKES-keskusteluun syvyyttä niin kannattaa katsoa sanomalehtien artikkelitietokanta sekä hakea artikkeleita esimerkiksi Pohjanmaan te-keskuksen osalta. Alue on hajanainen käsittäen Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan eikä perustuotantoalueella ole luonnostaan suurta määrää teollisia innovaatioita Vaasan seudun ulkopuolella.
* Se, että TEKES:n raha menee ohjelmien pyörittämiseen, ei ole harvinaista esimerkiksi alueellisen EU-rahankaan suhteen. Ohjelmia on vain pyöritettävä, koska alue on rahalle osoitettu. Kun ideoita ei ole, menevät rahat vaikkapa ammattikorkeakoululle johonkin ohjelmaan, jolla ei ole tarkoituskaan saada paljoa aikaaiseksi. Tuloksena on toimintaympäristö, muutama uusi rakennus ja koneet, jotka voi myydä pois tai vuokrata jollekin toimivalle yritykselle.
* Suomi on harvaanasuttu, miltei Saksan liittotasavallan kokoinen (95%) suurkaupunki (Pietari). Sen väkiluku on Hampurin ja Berliinin kokoinen. Näillä edellytyksillä ehkä aikoa keino kehittää olisi muodostaa valitakunnallisia porukoita ja raportoida kehittämistoimista verkossa, jotta mukaan tulisi alalla väljästi toimivia kiinnostuneita.
* Moni kauppa- ja teollisuusministeri on antanut hallinnonalansa sisäisen rakenteen olla ennallaan, mutta hyvänä työnantajana pyrkinyt suojaamaan työntekijänsä valtiovarainministeriön kirveeltä. EMU:un liittyvä kehysbudjetointi ei tuota keskustelua siitä, mitä kehityksen sisällä pitäisi olla. Näin ministeriöt eivät toimi yhteistyössä, vaan deparmantalisoituvat. Tätä yritetään paikata politiikkaohjelmilla.
* TEKES:n rappio ja paisuminen ei ole TEKES:n itsensä syy, vaan lähinnä Suomen EMU-linjauksen seuraus. Kun kehittämisen piti olla laadukkaampaa kuin perinteinen yritystuki- ja aluepolitiikka, perinteisten tuettujen seinien sijaan saatiin vielä kalliimpia toimitaympäristöjä, joiden takaisinkytkentä kansantalouteen on melko epämääräinen.
* Vaikka TEKES ei tuottaisi enää teknologiaa niin silti siitä, että TEKES ja Keksintösäätiö kentällä ovat melko hyviä apuja niille yrityksille, joilla ei ole kokemusta suuremmasta markkinasta tai siitä, miten jokin idea pitäisi esitarkastaa ennen jatkokehittämistä, jotta ei tulisi kehiteltyä kaupallisesti kannattamatonta. Tulisi toki halvemmaksi, mikäli kunnallisilla elinkeinoasiamiehillä olisi parempi tuntuma liikekiinteistötoiminnan lisäksi myös siihen, miten ja mihin ohjelmiin pieni, vakuudeton mutta innovatiivinen yritys voisi päästä.
* TEKES:n toiminta voi taktisella tasolla olla parempaa kuin perinteinen yritystuki te-keskuksissa, vaikka se strategisella tasolla olisi lähinnä valtion budjetin tasolla ohjelmoitu sille itselleen vääriin asioihin.
* Kuriositeettina keskustelusta käynee kysymys siitä, pitäisikö opetusministeriön luovuttaa omat immateriaalioikeutensa kauppa- ja teollisuusministeriölle. Nythän on niin, että esimerkiksi TEKES on joutunut - yleisön pyynnöstä - tukemaan myös kulttuuriteknologian vientiä ja markkinointia EU:n sisämarkkinoille siksi, ettei opetusministeriö ole kehittänyt omalle toimialalleen kauppapolitiikkaa eikä oikeastaan teknologiapolitiikkaakaan.
* TEKES laajenee itsestään, koska muut eivät hoida hommiaan oman toimialansa osalta.
Tero Turkulainen: Vaika en tunnekaan Tekesin toimintaa kokonaisuutena, rohkenisin silti esittää kysymyksen L.Gröhnille. Siitä huolimatta, että sinä olet luonut urasi suuryrityksissä, pitänee sinunkin myöntää, että Tekesin toiminta on vaikuttanut positiivisesti pk-yritysten t&k-toiminnan aktivoinnissa? Pk-sarjan kansainvälistyvissä kasvuyrityksissä lienee kuitenkin tulevaisuutemme toivo?
* Jospa kommentoisin tuota. Suomessa kun maata teollistettiin voimaperäisesti bilateraalikaupan(kin) tilauksin eli luotiin metalliteollisuutta (laivatilaukset) perustui yritysten kehittäminen etupainoisiin poistoihin ja inflaatioon. Kehittäminen oli myös alueellisesti saman aikaan laajaperäistä.
* 1993 tuli jonkinlainen laatu-, EMU- ja sisämarkkina-ajattelu mukaan. Kun todettiin, että maa on ohjauskyvytön, otettiin 1992 tähtäimeksi EMU-kuri ja ERM.
* Kun kaikki vanhanaikainen yritystuki oli ideologisesti väärää maakuntapuuhastelua seiniin ja toimitiloihin, piti yritystuen KASVU nimittää investointi- ja kehittämisavustusten asemesta jonkinlaiseksi hienommaksi tueksi, jotta pystyttäisiin muodostamaan Competitive advantage of nations by Michael Porter :n edellyttämiä toimialaryppäitä, klustereita.
* Ajan oloon huomattiin, että koska "teknologiaraha" on hankalampaa hakea kuin perinteinen investointiavustus johonkin, jäi TEKES-raha esikaupunkeihin. Tämän vuoksi TEKES piti alueellistaa elinkeinokeskuksiin, koska te-keskuksen yritysosastojen perinteisen yritystuen tarjoajat ikään kuin eivät olleet riittävän päteviä kannustamaan maakuntien yrityksiä TEKES:n ja VTT:n äärelle.
* Näin muodostui tilanne, jossa TEKES-raha itse asiassa ei ollutkaan enää vanhan suppean käsitteen mukaista teknologiarahaa "tutkimuksen ytimeen", vaan sen toimiala inflatoitui.
* Lauri Gröhn on ihmetellyt jo vuosia tätä teknologiarahan käyttöä jo lopulta aivan kaikenlaisiin tarkoituksiin, mutta se ei ole ihme, vaan seuraus siitä, että vanhanaikainen yritystuki tuomittiin ideologisesti vääränä puuhasteluna ja aluepolitiikkana, kun taas rahamäärien kasvaessa TEKES:n sektorilla vanha TEKES-tuki oli liian suppeaa vain tutkimukseen myönnettyä rahaa, jotta sitä olisi voitu jakaa.
* Se, miksi perinteinen yritystuki jäi paikoilleen tuomittavana seinien rakentamisen tukena ja miksi TEKES-rahasta tuli kalliiden rakennushankkeiden ja toimintaympäristöjen tukia, jotka ajoittain palvelevat kansantaloutta vähemmän kuin pk-sektorin tuotantotilojen laajennukset ei ole mikään sattuma, vaan johtuu siitä, että jotkut valtiovarainministeriön valtiotieteiden maisterit päättivät, että Suomi ankkuroidaan EMU:un ja Suomessa yritystuista tulee laatutukia.
* Pätevä te-keskuksen yritysosaston yritysneuvoja tai yritystutkija ei varmasti enää pysähdy siihen, mikä on oikeaa kehittämistä tai oikeaa teknologiaa, vaan pyrkii neuvomaan rahoitusmuotoja sillaksi, jotta omalla alueella oleva edes jollain lailla lupaava yritys pääsee jatkokierroksille.
* Hyvää TEKES:n rappioitumisessa, inflatoituessa ja popularisoitumisessa sekä maakunnallistumisessa on se, että järkevä yritysneuvoja, yritystutkija tai kunnallisn yrityasiamies katsoo ensiksi patenttiteitokannan ja Internetin ennen kuin yrittäjä panee patentoitavaan ideaansa kotinsa ja perheensä pantiksi sekä hukkaa 200 000 euroa huomatakseen, että samaa ideaa tehdään Kiinassa jo paljon halvemmalla.
* Jos halutaan TEKES-keskusteluun syvyyttä niin kannattaa katsoa sanomalehtien artikkelitietokanta sekä hakea artikkeleita esimerkiksi Pohjanmaan te-keskuksen osalta. Alue on hajanainen käsittäen Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan eikä perustuotantoalueella ole luonnostaan suurta määrää teollisia innovaatioita Vaasan seudun ulkopuolella.
* Se, että TEKES:n raha menee ohjelmien pyörittämiseen, ei ole harvinaista esimerkiksi alueellisen EU-rahankaan suhteen. Ohjelmia on vain pyöritettävä, koska alue on rahalle osoitettu. Kun ideoita ei ole, menevät rahat vaikkapa ammattikorkeakoululle johonkin ohjelmaan, jolla ei ole tarkoituskaan saada paljoa aikaaiseksi. Tuloksena on toimintaympäristö, muutama uusi rakennus ja koneet, jotka voi myydä pois tai vuokrata jollekin toimivalle yritykselle.
* Suomi on harvaanasuttu, miltei Saksan liittotasavallan kokoinen (95%) suurkaupunki (Pietari). Sen väkiluku on Hampurin ja Berliinin kokoinen. Näillä edellytyksillä ehkä aikoa keino kehittää olisi muodostaa valitakunnallisia porukoita ja raportoida kehittämistoimista verkossa, jotta mukaan tulisi alalla väljästi toimivia kiinnostuneita.
* Moni kauppa- ja teollisuusministeri on antanut hallinnonalansa sisäisen rakenteen olla ennallaan, mutta hyvänä työnantajana pyrkinyt suojaamaan työntekijänsä valtiovarainministeriön kirveeltä. EMU:un liittyvä kehysbudjetointi ei tuota keskustelua siitä, mitä kehityksen sisällä pitäisi olla. Näin ministeriöt eivät toimi yhteistyössä, vaan deparmantalisoituvat. Tätä yritetään paikata politiikkaohjelmilla.
* TEKES:n rappio ja paisuminen ei ole TEKES:n itsensä syy, vaan lähinnä Suomen EMU-linjauksen seuraus. Kun kehittämisen piti olla laadukkaampaa kuin perinteinen yritystuki- ja aluepolitiikka, perinteisten tuettujen seinien sijaan saatiin vielä kalliimpia toimitaympäristöjä, joiden takaisinkytkentä kansantalouteen on melko epämääräinen.
* Vaikka TEKES ei tuottaisi enää teknologiaa niin silti siitä, että TEKES ja Keksintösäätiö kentällä ovat melko hyviä apuja niille yrityksille, joilla ei ole kokemusta suuremmasta markkinasta tai siitä, miten jokin idea pitäisi esitarkastaa ennen jatkokehittämistä, jotta ei tulisi kehiteltyä kaupallisesti kannattamatonta. Tulisi toki halvemmaksi, mikäli kunnallisilla elinkeinoasiamiehillä olisi parempi tuntuma liikekiinteistötoiminnan lisäksi myös siihen, miten ja mihin ohjelmiin pieni, vakuudeton mutta innovatiivinen yritys voisi päästä.
* TEKES:n toiminta voi taktisella tasolla olla parempaa kuin perinteinen yritystuki te-keskuksissa, vaikka se strategisella tasolla olisi lähinnä valtion budjetin tasolla ohjelmoitu sille itselleen vääriin asioihin.
* Kuriositeettina keskustelusta käynee kysymys siitä, pitäisikö opetusministeriön luovuttaa omat immateriaalioikeutensa kauppa- ja teollisuusministeriölle. Nythän on niin, että esimerkiksi TEKES on joutunut - yleisön pyynnöstä - tukemaan myös kulttuuriteknologian vientiä ja markkinointia EU:n sisämarkkinoille siksi, ettei opetusministeriö ole kehittänyt omalle toimialalleen kauppapolitiikkaa eikä oikeastaan teknologiapolitiikkaakaan.
* TEKES laajenee itsestään, koska muut eivät hoida hommiaan oman toimialansa osalta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.