Vaan kuolema niittää satoaan huumeidenkäyttäjien piireissää.
Huumausainetilanne pahenee Suomessa
Kaikki huumausaineilmiötä kuvaavat mittarit (käyttö, sairastavuus, rikollisuus ja kuolleisuus) ovat nousseet Suomessa koko 1990-luvun ajan.
Rajojen avautuminen EU-maihin ja tullitarkastusten poistaminen näiden maiden kansalaisten osalta on lisännyt huumausaineiden salakuljetusta juuri niistä maista, joiden kautta Suomeen on perinteisestikin tuotu huumausaineita. Samansuuntaisesti on vaikuttanut viisumivapaus Viron suhteen.
Huumausaineiden kokeiluja ja käyttöä kuvaavat väestökyselyt osoittavat kokeilumäärien kaksinkertaistuneen 1990-luvulla, etenkin nuorten ja nuorten aikuisten osalta. Määrät lisääntyvät vielä enemmän kun on kysytty viimeisen vuoden aikaisia kokeiluja. Vuonna 1998 vajaa 10 % suomalaisesta aikuisväestöstä oli joskus kokeillut kannabista. On esitetty arvio, jonka mukaan kokeilut olisivat lisääntyneet 10 % vuosittain koko 1990-luvun ajan.
Huumausaineiden ongelmakäyttöä epäsuorasti kuvaavien mittarien (sairastavuus, rikollisuus, tuomiot, huumaantuneena ajaminen liikenteessä tai kuolemat) arvot, huumausaine ehtoisia kuolemia lukuun ottamatta, ovat systemaattisesti yli nelinkertaistuneet 1990-luvulla. Huumausaineiden käyttö liittyy etenkin Suomessa aktiiviseen muiden päihteiden käyttöön. Suomessa entistä vapaampi suhtautuminen alkoholinkäyttöön on alentanut myös nuorten alkoholin kokeilu- ja käyttöikää 1990-luvulla, samalla kun alkoholia viikoittain juovien 14-18 -vuotiaiden määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Tämä päihdekäyttäytymisen suuntaus heijastuu tilastoissa myös nuorten lisääntyvänä huumausainekokeiluina.
Kannabiksen käyttö on yleistynyt nuorten keskuudessa. Vuonna 1999 oli 15 - 16 -vuotiaista nuorista 10 prosenttia kokeillut kannabista, kun vastaava osuus vuonna 1995 oli 5 prosenttia. Säännöllisiä käyttäjiä on edelleen vähän; noin 1 prosenttia nuorista oli käyttänyt kannabista yli 20 kertaa. Kannabiskokeilut olivat yleisimpiä pääkaupunkiseudulla (17 prosenttia). Muualla Etelä-Suomessa kokeilut ovat taas yleisempiä (11 prosenttia) kuin muualla maassa (5 - 6 prosenttia). Muiden laittomien huumeiden käyttö oli edelleen vähäistä. Vuonna 1995 heroiinin käyttöä ei havaittu juuri ollenkaan, mutta vuonna 1999 noin 1 prosenttia nuorista oli kokeillut poltettavaa heroiinia.
Alkoholin ja pillereiden yhteiskäyttö on ollut tyttöjen suosima päihde. Vuonna 1995 Suomessa, Ruotsissa ja Britanniassa neljännes tytöistä ja runsas kymmenesosa pojista oli kokeillut alkoholia ja pillereitä yhdessä. Suomessa nämä kokeilut olivat vähentyneet vuonna 1999 tytöillä 19 prosenttiin, pojilla 7 prosenttiin.
Suonensisäinen huumeiden käyttö on lisääntynyt erityisesti pääkaupunkiseudulla. Siihen viittaavat koko 90-luvun kasvaneet hepatiittiluvut sekä suonensisäisestä huumeidenkäytöstä aiheutunut HIV-epidemia Helsingissä ja osin jo muuallakin Suomessa.
On väitetty huumausaineiden levinneen pääkaupunkiseudulta ja suurista kaupungeista koko maahan. Käytännössä säännöllisemmän huumausaineiden käytön leviäminen koskee lähinnä yli 20 000 asukkaan kaupunkeja, mikä viittaa siihen, että huumausaineiden tarjontaa on siellä, missä on myös riittävän laaja huu mausaineiden kysyntäpohja. Varsinkin kannabiksen käyttö näyttää tulleen myös entistä tavanomaiseksi ilmiöksi, jossa ei ole suuria eroja sosiaalisten ryhmien välillä.
Kovien huumausaineiden ja Suomen olossa varsinkin amfetamiinin käyttö on liitetty sosiaaliseen huonoosaisuuteen ja syrjäytymiseen. Erityisesti amfetamiinin aiheuttamien tapausten lisääntyvä osuus rikos- ja hoitotilastoissa sekä uudet heroiinin aiheuttamat yliannostuskuolemantapaukset viittaavat yhteiskunnan syrjäytymisprosessin kiihtymiseen.
Heroiinikuolemat rajussa kasvussa.
Kuolemansyynselvitysten yhteydessä tehdyissä tutkimuksissa on löydetty vuoden 1995 jälkeen huumausainejäämiä rajusti kasvavassa määrin.
Heroiinikauppa iski Suomen markkinoille voimakkaasti 1990-luvun lopulla. Yhä nuorempia saatiin heroiinin käyttäjiksi murheellisin seurauksin. Vuonna 1999 kirjattiin jo 46 heroiinikuolemaa.
Huumausainekuolemat Suomessa v. 1990-99.
Heroiinilöytöjä oli 1990-luvulla vain 2-3 vuodessa, kun sitä vuonna 1999 löytyi yhteensä 46 vainajan näytteistä. Heroiininkäyttöön kuolleet ovat Suomessa nuorempia kuin muissa Pohjoismaissa. Vuonna 1997 suurin ikäryhmä oli 20-24 -vuotiaat (30 % tapauksista), seuraavaksi suurin 15-19 vuotta (15 %). Muissa Pohjoismaissa suurimmat kuolleisuusluvut olivat ikäryhmässä 30-39 -vuotiaat.
Huumausainetilanne pahenee Suomessa
Kaikki huumausaineilmiötä kuvaavat mittarit (käyttö, sairastavuus, rikollisuus ja kuolleisuus) ovat nousseet Suomessa koko 1990-luvun ajan.
Rajojen avautuminen EU-maihin ja tullitarkastusten poistaminen näiden maiden kansalaisten osalta on lisännyt huumausaineiden salakuljetusta juuri niistä maista, joiden kautta Suomeen on perinteisestikin tuotu huumausaineita. Samansuuntaisesti on vaikuttanut viisumivapaus Viron suhteen.
Huumausaineiden kokeiluja ja käyttöä kuvaavat väestökyselyt osoittavat kokeilumäärien kaksinkertaistuneen 1990-luvulla, etenkin nuorten ja nuorten aikuisten osalta. Määrät lisääntyvät vielä enemmän kun on kysytty viimeisen vuoden aikaisia kokeiluja. Vuonna 1998 vajaa 10 % suomalaisesta aikuisväestöstä oli joskus kokeillut kannabista. On esitetty arvio, jonka mukaan kokeilut olisivat lisääntyneet 10 % vuosittain koko 1990-luvun ajan.
Huumausaineiden ongelmakäyttöä epäsuorasti kuvaavien mittarien (sairastavuus, rikollisuus, tuomiot, huumaantuneena ajaminen liikenteessä tai kuolemat) arvot, huumausaine ehtoisia kuolemia lukuun ottamatta, ovat systemaattisesti yli nelinkertaistuneet 1990-luvulla. Huumausaineiden käyttö liittyy etenkin Suomessa aktiiviseen muiden päihteiden käyttöön. Suomessa entistä vapaampi suhtautuminen alkoholinkäyttöön on alentanut myös nuorten alkoholin kokeilu- ja käyttöikää 1990-luvulla, samalla kun alkoholia viikoittain juovien 14-18 -vuotiaiden määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Tämä päihdekäyttäytymisen suuntaus heijastuu tilastoissa myös nuorten lisääntyvänä huumausainekokeiluina.
Kannabiksen käyttö on yleistynyt nuorten keskuudessa. Vuonna 1999 oli 15 - 16 -vuotiaista nuorista 10 prosenttia kokeillut kannabista, kun vastaava osuus vuonna 1995 oli 5 prosenttia. Säännöllisiä käyttäjiä on edelleen vähän; noin 1 prosenttia nuorista oli käyttänyt kannabista yli 20 kertaa. Kannabiskokeilut olivat yleisimpiä pääkaupunkiseudulla (17 prosenttia). Muualla Etelä-Suomessa kokeilut ovat taas yleisempiä (11 prosenttia) kuin muualla maassa (5 - 6 prosenttia). Muiden laittomien huumeiden käyttö oli edelleen vähäistä. Vuonna 1995 heroiinin käyttöä ei havaittu juuri ollenkaan, mutta vuonna 1999 noin 1 prosenttia nuorista oli kokeillut poltettavaa heroiinia.
Alkoholin ja pillereiden yhteiskäyttö on ollut tyttöjen suosima päihde. Vuonna 1995 Suomessa, Ruotsissa ja Britanniassa neljännes tytöistä ja runsas kymmenesosa pojista oli kokeillut alkoholia ja pillereitä yhdessä. Suomessa nämä kokeilut olivat vähentyneet vuonna 1999 tytöillä 19 prosenttiin, pojilla 7 prosenttiin.
Suonensisäinen huumeiden käyttö on lisääntynyt erityisesti pääkaupunkiseudulla. Siihen viittaavat koko 90-luvun kasvaneet hepatiittiluvut sekä suonensisäisestä huumeidenkäytöstä aiheutunut HIV-epidemia Helsingissä ja osin jo muuallakin Suomessa.
On väitetty huumausaineiden levinneen pääkaupunkiseudulta ja suurista kaupungeista koko maahan. Käytännössä säännöllisemmän huumausaineiden käytön leviäminen koskee lähinnä yli 20 000 asukkaan kaupunkeja, mikä viittaa siihen, että huumausaineiden tarjontaa on siellä, missä on myös riittävän laaja huu mausaineiden kysyntäpohja. Varsinkin kannabiksen käyttö näyttää tulleen myös entistä tavanomaiseksi ilmiöksi, jossa ei ole suuria eroja sosiaalisten ryhmien välillä.
Kovien huumausaineiden ja Suomen olossa varsinkin amfetamiinin käyttö on liitetty sosiaaliseen huonoosaisuuteen ja syrjäytymiseen. Erityisesti amfetamiinin aiheuttamien tapausten lisääntyvä osuus rikos- ja hoitotilastoissa sekä uudet heroiinin aiheuttamat yliannostuskuolemantapaukset viittaavat yhteiskunnan syrjäytymisprosessin kiihtymiseen.
Heroiinikuolemat rajussa kasvussa.
Kuolemansyynselvitysten yhteydessä tehdyissä tutkimuksissa on löydetty vuoden 1995 jälkeen huumausainejäämiä rajusti kasvavassa määrin.
Heroiinikauppa iski Suomen markkinoille voimakkaasti 1990-luvun lopulla. Yhä nuorempia saatiin heroiinin käyttäjiksi murheellisin seurauksin. Vuonna 1999 kirjattiin jo 46 heroiinikuolemaa.
Huumausainekuolemat Suomessa v. 1990-99.
Heroiinilöytöjä oli 1990-luvulla vain 2-3 vuodessa, kun sitä vuonna 1999 löytyi yhteensä 46 vainajan näytteistä. Heroiininkäyttöön kuolleet ovat Suomessa nuorempia kuin muissa Pohjoismaissa. Vuonna 1997 suurin ikäryhmä oli 20-24 -vuotiaat (30 % tapauksista), seuraavaksi suurin 15-19 vuotta (15 %). Muissa Pohjoismaissa suurimmat kuolleisuusluvut olivat ikäryhmässä 30-39 -vuotiaat.
Vastaukset 1
Vanhimmat
kovaa asiaa. päättelisin tuosta että synteettiset huumeet eli kemikaalit ovatkin pääpiru. nyt kun poliisi jahtaa pilivee vaan kokoajan ei piriä ja pollea saada kaduilta pois :(