Jos täällä voi kirjoittaa kvanttifysiikasta, niin miksei sitten älykkyydestäkin?
OPPIMISTUTKIMUKSEN PROFESSORI (H:gin Yliopisto) KARI HAKKARAISEN TEESEJÄ ÄLYKKYYDESTÄ
- Nopeat hoksottimet ovat eittämättä hyödyksi. Älykkyysosamäärä korreloi selvästi koulu- ja opintomenestyksen kanssa. Työelämään siirryttyä yhteys heikkenee, ja Hakkaraisen mukaan tieteen, taiteen ja muiden aivotyötä vaativien alojen huippusuorituksia testiäly ei selitä lainkaan.
- Arkiajattelussa huippusaavutuksia selitetään usein synnynnäisellä älykkyydellä ja lahjakkuudella, mutta vakuuttavaa tieteellistä todistusaineistoa tällaisesta yhteydestä ei ole. Huippututkijoitakaan ei yhdistä huippukorkea älykkyysosamäärä. Shakin mestareilla äo on keskimäärin 100 eli sama kuin väestön keskiarvo.
HUIPULLE PÄÄSY KESTÄÄ 10 VUOTTA
- Kognitiotieteessä on tutkittu n. 30 vuotta, mikä erottaa huippuosaajat keskinkertaisuuksista. Huippuyksilöiltä ei ole sadoissa vertailuissa löydetty muista poikkeavia yleisiä ajattelu- ja päättelyominaisuuksia. Asiantuntijat ovat poikkeuksellisen hyviä vain oman alansa ongelmien ratkaisemisessa.
- Tutkimusten valossa lahjakkuutta tärkeämpi on harjoitus. Minkä tahansa alan huipulle pääseminen vaatii pitkäkestoista ja intensiivistä työtä. Asiansa alkaa todella hallita, kun on paneutunut siihen keskimäärin 4 tuntia päivässä 10 vuoden ajan.
- Sellaisia synnynnäisiä neroja ei ole, jotka pystyisivät suoraan hyppäämään huippuosaajaksi.
- Vastoin yleisiä uskomuksia ”lahjakkailta” ja ”älykkäiltä” ihmisiltä asiantuntijuuden saavuttamiseen suunnilleen yhtä kauan kuin muiltakin.
MEILLÄ ON KAIKILLA SUPERMUOVAUTUVAT AIVOT
- Harjoittelu kehittää päätä vähintään yhtä paljon kuin lihaksia ja hapenottokykyä. Ihmislajin erityisominaisuus on supermuovautuvat aivot, ja ne harjaantuvat juuri siihen mihin niitä käytetään. Aivokuvauksissa on havaittu, että harjoittelu vaikuttaa aivojen aineenvaihduntaan, toimintaan ja rakenteeseen.
- Jokaisella ihmisellä on geenejä, jotka aktivoituvat vasta pitkitetyssä ja sinnikkäässä henkisessä ja fyysisessä harjoittelussa. Aivokuoressa voi hiljalleen paksuuntua ne alueet, joilla on paljon käyttöä. Pistekirjoitusta lukevilla sokeilla peukalon edustus aivokuoressa on suurempi kuin näkevillä. Lontoon kokeneilla taksikuskeilla on poikkeuksellisen suuri hippokampus. Siellä ihminen käsittelee paikkatietoa.
KÄSITYS OMASTA ÄLYKKYYDESTÄ VAIKUTTAA OPPIMISEEN
- Käsitys omasta älykkyydestä vaikuttaa suoraan koetuloksiin, älykkyystesteissäkin. Testejä ei ole alun perin suunniteltukaan, jotta saataisiin selville, ketkä ovat fiksuimpia ja ketkä vähemmän fiksuja. Niillä oli tarkoitus tunnistaa erityisen tuen tarpeessa olevia yksilöitä.
Siinä ne ovat edelleenkin parhaassa käytössä. Testien avulla voidaan saada selville, missä lapsella on vahvuuksia ja missä heikkouksia, joita voidaan kuntouttaa.
TÄRKEINTÄ ON EPÄONNISTUMISEN SIETO
- Kovia tekijöitä tulee niistä, jotka investoivat vapautuvan aivokapasiteettinsa aina uuden oppimiseen ja uusien vaikeuksien voittamiseen. Niistä, jotka haluavat jatkuvasti työskennellä oman osaamisensa ylärajoilla.
- Heille on yhteistä sellainen temperamentti, sisu ja sitkeys, joka mahdollistaa pitkäaikaisen, hellittämättömän, jopa härkäpäisen ponnistelun. Sillä rakennetaan maksimaalinen, kristallisoitunut äly.
- Lopulta tärkeimpiä ominaisuuksia matkalla suuriin saavutuksiin ovat intohimo ja epäonnistumisen sieto. Kun kurkottaa korkealle, mätkähtää väistämättä usein maahan, Ratkaisevaa on, miten toipuu ja kuinka mielekkäästi suuntaa turhautumisen.
KETKÄ RATKAISEVAT MUILLE KÄSITTÄMÄTTÖMIÄ ONGELMIA JA MUUTTAVAT MAAILMAA?
- Korkealle vievä kunnianhimo syntyy harvoin oman älyn ihastelusta. Huiput eivät hehkuta omaa nerokkuuttaan, vaan heidän huomionsa keskittyy täysin työn kohteeseen.
- Asiat syttyvät heille ja he asioille.
- Kun mieli on tällaisessa virtauksen tilassa, unohtuu kokonaan huolehtia, onko tarpeeksi kaunis ja älykäs tekemään sitä, mitä on juuri tekemässä.
Lähteet:
Koottu ja rankasti lyhennetty Tiede-lehdessä, 8/2007, julkaistusta Annikka Mutasen kirjoituksesta ”Intohimo kasvattaa älyn jättiläisen”. Valitettavasti artikkelia kokonaisuudessaan (6 sivua) ei ole saatavilla lehden nettiversiossa, mutta joka haluaa siihen tutustua, voi ostaa lehden tai käydä lukemassa kirjastossa.
OPPIMISTUTKIMUKSEN PROFESSORI (H:gin Yliopisto) KARI HAKKARAISEN TEESEJÄ ÄLYKKYYDESTÄ
- Nopeat hoksottimet ovat eittämättä hyödyksi. Älykkyysosamäärä korreloi selvästi koulu- ja opintomenestyksen kanssa. Työelämään siirryttyä yhteys heikkenee, ja Hakkaraisen mukaan tieteen, taiteen ja muiden aivotyötä vaativien alojen huippusuorituksia testiäly ei selitä lainkaan.
- Arkiajattelussa huippusaavutuksia selitetään usein synnynnäisellä älykkyydellä ja lahjakkuudella, mutta vakuuttavaa tieteellistä todistusaineistoa tällaisesta yhteydestä ei ole. Huippututkijoitakaan ei yhdistä huippukorkea älykkyysosamäärä. Shakin mestareilla äo on keskimäärin 100 eli sama kuin väestön keskiarvo.
HUIPULLE PÄÄSY KESTÄÄ 10 VUOTTA
- Kognitiotieteessä on tutkittu n. 30 vuotta, mikä erottaa huippuosaajat keskinkertaisuuksista. Huippuyksilöiltä ei ole sadoissa vertailuissa löydetty muista poikkeavia yleisiä ajattelu- ja päättelyominaisuuksia. Asiantuntijat ovat poikkeuksellisen hyviä vain oman alansa ongelmien ratkaisemisessa.
- Tutkimusten valossa lahjakkuutta tärkeämpi on harjoitus. Minkä tahansa alan huipulle pääseminen vaatii pitkäkestoista ja intensiivistä työtä. Asiansa alkaa todella hallita, kun on paneutunut siihen keskimäärin 4 tuntia päivässä 10 vuoden ajan.
- Sellaisia synnynnäisiä neroja ei ole, jotka pystyisivät suoraan hyppäämään huippuosaajaksi.
- Vastoin yleisiä uskomuksia ”lahjakkailta” ja ”älykkäiltä” ihmisiltä asiantuntijuuden saavuttamiseen suunnilleen yhtä kauan kuin muiltakin.
MEILLÄ ON KAIKILLA SUPERMUOVAUTUVAT AIVOT
- Harjoittelu kehittää päätä vähintään yhtä paljon kuin lihaksia ja hapenottokykyä. Ihmislajin erityisominaisuus on supermuovautuvat aivot, ja ne harjaantuvat juuri siihen mihin niitä käytetään. Aivokuvauksissa on havaittu, että harjoittelu vaikuttaa aivojen aineenvaihduntaan, toimintaan ja rakenteeseen.
- Jokaisella ihmisellä on geenejä, jotka aktivoituvat vasta pitkitetyssä ja sinnikkäässä henkisessä ja fyysisessä harjoittelussa. Aivokuoressa voi hiljalleen paksuuntua ne alueet, joilla on paljon käyttöä. Pistekirjoitusta lukevilla sokeilla peukalon edustus aivokuoressa on suurempi kuin näkevillä. Lontoon kokeneilla taksikuskeilla on poikkeuksellisen suuri hippokampus. Siellä ihminen käsittelee paikkatietoa.
KÄSITYS OMASTA ÄLYKKYYDESTÄ VAIKUTTAA OPPIMISEEN
- Käsitys omasta älykkyydestä vaikuttaa suoraan koetuloksiin, älykkyystesteissäkin. Testejä ei ole alun perin suunniteltukaan, jotta saataisiin selville, ketkä ovat fiksuimpia ja ketkä vähemmän fiksuja. Niillä oli tarkoitus tunnistaa erityisen tuen tarpeessa olevia yksilöitä.
Siinä ne ovat edelleenkin parhaassa käytössä. Testien avulla voidaan saada selville, missä lapsella on vahvuuksia ja missä heikkouksia, joita voidaan kuntouttaa.
TÄRKEINTÄ ON EPÄONNISTUMISEN SIETO
- Kovia tekijöitä tulee niistä, jotka investoivat vapautuvan aivokapasiteettinsa aina uuden oppimiseen ja uusien vaikeuksien voittamiseen. Niistä, jotka haluavat jatkuvasti työskennellä oman osaamisensa ylärajoilla.
- Heille on yhteistä sellainen temperamentti, sisu ja sitkeys, joka mahdollistaa pitkäaikaisen, hellittämättömän, jopa härkäpäisen ponnistelun. Sillä rakennetaan maksimaalinen, kristallisoitunut äly.
- Lopulta tärkeimpiä ominaisuuksia matkalla suuriin saavutuksiin ovat intohimo ja epäonnistumisen sieto. Kun kurkottaa korkealle, mätkähtää väistämättä usein maahan, Ratkaisevaa on, miten toipuu ja kuinka mielekkäästi suuntaa turhautumisen.
KETKÄ RATKAISEVAT MUILLE KÄSITTÄMÄTTÖMIÄ ONGELMIA JA MUUTTAVAT MAAILMAA?
- Korkealle vievä kunnianhimo syntyy harvoin oman älyn ihastelusta. Huiput eivät hehkuta omaa nerokkuuttaan, vaan heidän huomionsa keskittyy täysin työn kohteeseen.
- Asiat syttyvät heille ja he asioille.
- Kun mieli on tällaisessa virtauksen tilassa, unohtuu kokonaan huolehtia, onko tarpeeksi kaunis ja älykäs tekemään sitä, mitä on juuri tekemässä.
Lähteet:
Koottu ja rankasti lyhennetty Tiede-lehdessä, 8/2007, julkaistusta Annikka Mutasen kirjoituksesta ”Intohimo kasvattaa älyn jättiläisen”. Valitettavasti artikkelia kokonaisuudessaan (6 sivua) ei ole saatavilla lehden nettiversiossa, mutta joka haluaa siihen tutustua, voi ostaa lehden tai käydä lukemassa kirjastossa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.