Soini on tuhonnut jo kokonaan Veikko Vennamon perinnön
Perussuomalaiset puolue on taittopisteessä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos ei suuria muutoksia puolueen toiminnassa tule tapahtumaan aivan lähiaikoina, niin koittaa lopun alku.
Tämä tarkoittaa käytännössä taas sitä, että taru on loppu ja lopullisesti.
Timo Soini on tämän hetkisestä suosiostaan huolimatta toiminut niin, että puolueen tulevaisuus alkaa olla mennyttä. Sama mies on syönyt ja tuhonnut myös puolueen menneisyyden. Puolueen runko ja pohja on rakentunut entiseen SMP puolueeseen ja ennen kaikkea Veikko Vennamoon.
Vennamon perintö oli suuri ja merkittävä, jota olisi pitänyt vaalia aivan toisella tavalla, kuin mitä Soini teki. Mitä Soini sitten teki? Soini veti ensitöikseen tultuaan puolueen puheenjohtajaksi Vennamon maton alle. Maton alle piiloon ikään, kuin häpeäisi koko miestä ja aatetta.
Perussuomalaisten alkutaival oli melkein pelkästään Vennamon perinnön kieltämistä. Toimittiin, kuten Veikkoa ei olisi ollut koskaan olemassakaan. Toimittiin suorastaan Juudaan tavoin. Tämä on häpeä koko puolueelle ja ennen kaikkea anteeksi antamatonta Veikko Vennamoa kohtaan. Häpeä! Vain Vistbackan ansiosta puolue pysyi jotenkin hengissä.
Juuri siksi ja siitä syystä minä henkilökohtaisesti olin puolueen aktiivisesta toiminnasta poissa aina eduskuntavaaleihin 2007 saakka. Lähdin mukaan avustamaan ystäväni Urpo Leppäsen kamppailua.
Epäilin jatkoa politiikkaan paluulle suuresti, juuri Timo Soinin tuntien. Mietin pitkään ja päätin lopulta jatkaa kohti kunnallisvaaleja. Jospa se kuitenkin onnistuisi, vaikka helppoa se ei Timon kanssa tule olemaan. Helppoa se ei todellakaan ollut.
Leppäsen valinnasta eduskuntavaaliehdokkaaksi tuli jo mahtava show. Soini vastusti asiaa kaikella sillä voimalla mitä puheenjohtajuus antaa, mutta sen taistelun minä (me voitimme) voitin. Vastustuksesta huolimatta Urpo Leppänen valittiin ehdokkaaksi.
Ja siitä se vihanpito Pekka Sivosta kohtaan alkoi. Seuraavia taisteluja ei Timo halunnut enää Sivosta vastaan hävitä. Käytössä on nyt kaikki konstit ja niitä myös käytetään.
Miten käy, kun omat mielipiteet reilusti omistava Pekka Sivonen koettaa tulla toimeen sellaisen ihmisen kanssa, joka pärjää taas vain nyökkyukkojen kanssa. Mikäli ihminen meinaa pärjätä Soinin kanssa, on hänen jätettävä omat ajatukset ja mielipiteet ”narikkaan”.
On kaksi vaihtoehtoa, olet hiljaa ja jatkat puolueessa, tai pidät mielipiteesi ja lopulta katsot parhaammaksi lähteä.
Koko tämän suhteellisen lyhyen ajan olen saanut taistella Timo Soinin kanssa joka ainoassa asiassa.
Tein niin, tai näin, niin se ei varmasti ole Soinin mieleen.
Jopa puoluesihteeri Ossi Sandvik sanoi minulle muutama viikko sitten, että asiat taitaa olla niin, ettei Pekka tee mitään niin hyvin, jotta se kelpaisi. Oikeassa Ossi olikin. Toivottavasti Ossi ei saa nyt vihoja niskaansa tästä lausahduksestaan minulle.
Eli tein minä jonkun asian vaikka maailman parhaimmalla tavalla, niin Timo tuomitsi ja heitti roskiin suoralta kädeltä. Timo oli päättänyt lyödä Pekkaa joka asiassa. Koetin ymmärtää hänen luonnettaan ja luoviakin välillä, mutta mikään ei auttanut. Puukkoa tuli.
Timo oli nyt päättänyt ristiin naulita miehen nimeltä Pekka Sivonen.
Yllätys sen sijaan oli Timo Soinin todella osaamaton taito todelliseen puolueen johtamiseen.
Esiintyä osataan ja omaa kuvaa kiillottaa ja tietenkin puolueen rahoilla, mutta kentän tilanne olikin täisi nolla. Organisaatiota ei juuri ollenkaan ja piireissä ollaan täysin tyhjän päällä. Puoluejohtajan kyvyt eivät siis ole riittäneet kentälle saakka. Vain puhumaan televisioon gebardi hattuisista miehistä ja sileekätisistä. Se ei valitettavasti riitä, kun puhutaan puolueesta kokonaisuutena.
Jo 70-luvulla Veikon ja Einon aikaan ymmärrettiin kentän tärkeys ja sen rakentaminen huomattavasti paremmin, kuin Timo Soini ymmärtää 2000-luvulla.
Tätäkin puutetta organisaation parantamiseksi koetin tehdä parhaalla mahdollisella tavalla ja osittain siihen sain mahdollisuudenkin P-Karjalassa omalla työlläni ollessani vaalipäällikkönä. Ehdotukseni koko maan kattavaan organisaation kuntoon laittamiseen kaikui kuitenkin kuuroille korville. Eihän Sivosta pidä kuunnella, ettei arvostus mene väärälle henkilölle. Näin toimii Timo Soini.
Kentällä vain taistellaan keskenään ja arvostellaan johtoa, johon on kyllä aihettakin. Myös äärioikeistolaiset ryhmät annetaan hillua puolueessa. Ei näytä hyvältä. Mihin olette menossa perussuomalaiset?
Perussuomalaiset puolueen tila on arvaamattoman huonossa tilassa. Sen minä itse omin silmin näin.
Koska en suostunut Soinin talutusnuoraan, eikä yhteistyölle näyttänyt olevan edellytyksiä, niin päätin erota koko puolueesta. Sääli, sillä uskoin saavani olla vennamolainen ja tavallaan samassa puolueessa loppuun saakka.
Soini on tuhonnut Vennamon perinnön, mutta minua ei. Minä jatkan politiikkaa.
Onneksi voin jatkaa valitsemallani linjalla ilman minkäänlaista yhteistyötä Timo Soinin kanssa.
Kanavia on ja myös yhteistyökykyisiä ihmisiä. Politiikan tekemiseen en tarvitse Timo Soinia.
Rehellinen pienen ihmisen puolustaminen voi siis jatkua.
Hyvät ystäväni perussuomalaisissa, kaikkea hyvää teille jatkossa ja muistakaa: "Jos pappi tekee kirkossa huorin, ei pidä koko kirkkoa polttaa, vaan vaihtaa pappia".
Perussuomalaiset puolue on taittopisteessä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos ei suuria muutoksia puolueen toiminnassa tule tapahtumaan aivan lähiaikoina, niin koittaa lopun alku.
Tämä tarkoittaa käytännössä taas sitä, että taru on loppu ja lopullisesti.
Timo Soini on tämän hetkisestä suosiostaan huolimatta toiminut niin, että puolueen tulevaisuus alkaa olla mennyttä. Sama mies on syönyt ja tuhonnut myös puolueen menneisyyden. Puolueen runko ja pohja on rakentunut entiseen SMP puolueeseen ja ennen kaikkea Veikko Vennamoon.
Vennamon perintö oli suuri ja merkittävä, jota olisi pitänyt vaalia aivan toisella tavalla, kuin mitä Soini teki. Mitä Soini sitten teki? Soini veti ensitöikseen tultuaan puolueen puheenjohtajaksi Vennamon maton alle. Maton alle piiloon ikään, kuin häpeäisi koko miestä ja aatetta.
Perussuomalaisten alkutaival oli melkein pelkästään Vennamon perinnön kieltämistä. Toimittiin, kuten Veikkoa ei olisi ollut koskaan olemassakaan. Toimittiin suorastaan Juudaan tavoin. Tämä on häpeä koko puolueelle ja ennen kaikkea anteeksi antamatonta Veikko Vennamoa kohtaan. Häpeä! Vain Vistbackan ansiosta puolue pysyi jotenkin hengissä.
Juuri siksi ja siitä syystä minä henkilökohtaisesti olin puolueen aktiivisesta toiminnasta poissa aina eduskuntavaaleihin 2007 saakka. Lähdin mukaan avustamaan ystäväni Urpo Leppäsen kamppailua.
Epäilin jatkoa politiikkaan paluulle suuresti, juuri Timo Soinin tuntien. Mietin pitkään ja päätin lopulta jatkaa kohti kunnallisvaaleja. Jospa se kuitenkin onnistuisi, vaikka helppoa se ei Timon kanssa tule olemaan. Helppoa se ei todellakaan ollut.
Leppäsen valinnasta eduskuntavaaliehdokkaaksi tuli jo mahtava show. Soini vastusti asiaa kaikella sillä voimalla mitä puheenjohtajuus antaa, mutta sen taistelun minä (me voitimme) voitin. Vastustuksesta huolimatta Urpo Leppänen valittiin ehdokkaaksi.
Ja siitä se vihanpito Pekka Sivosta kohtaan alkoi. Seuraavia taisteluja ei Timo halunnut enää Sivosta vastaan hävitä. Käytössä on nyt kaikki konstit ja niitä myös käytetään.
Miten käy, kun omat mielipiteet reilusti omistava Pekka Sivonen koettaa tulla toimeen sellaisen ihmisen kanssa, joka pärjää taas vain nyökkyukkojen kanssa. Mikäli ihminen meinaa pärjätä Soinin kanssa, on hänen jätettävä omat ajatukset ja mielipiteet ”narikkaan”.
On kaksi vaihtoehtoa, olet hiljaa ja jatkat puolueessa, tai pidät mielipiteesi ja lopulta katsot parhaammaksi lähteä.
Koko tämän suhteellisen lyhyen ajan olen saanut taistella Timo Soinin kanssa joka ainoassa asiassa.
Tein niin, tai näin, niin se ei varmasti ole Soinin mieleen.
Jopa puoluesihteeri Ossi Sandvik sanoi minulle muutama viikko sitten, että asiat taitaa olla niin, ettei Pekka tee mitään niin hyvin, jotta se kelpaisi. Oikeassa Ossi olikin. Toivottavasti Ossi ei saa nyt vihoja niskaansa tästä lausahduksestaan minulle.
Eli tein minä jonkun asian vaikka maailman parhaimmalla tavalla, niin Timo tuomitsi ja heitti roskiin suoralta kädeltä. Timo oli päättänyt lyödä Pekkaa joka asiassa. Koetin ymmärtää hänen luonnettaan ja luoviakin välillä, mutta mikään ei auttanut. Puukkoa tuli.
Timo oli nyt päättänyt ristiin naulita miehen nimeltä Pekka Sivonen.
Yllätys sen sijaan oli Timo Soinin todella osaamaton taito todelliseen puolueen johtamiseen.
Esiintyä osataan ja omaa kuvaa kiillottaa ja tietenkin puolueen rahoilla, mutta kentän tilanne olikin täisi nolla. Organisaatiota ei juuri ollenkaan ja piireissä ollaan täysin tyhjän päällä. Puoluejohtajan kyvyt eivät siis ole riittäneet kentälle saakka. Vain puhumaan televisioon gebardi hattuisista miehistä ja sileekätisistä. Se ei valitettavasti riitä, kun puhutaan puolueesta kokonaisuutena.
Jo 70-luvulla Veikon ja Einon aikaan ymmärrettiin kentän tärkeys ja sen rakentaminen huomattavasti paremmin, kuin Timo Soini ymmärtää 2000-luvulla.
Tätäkin puutetta organisaation parantamiseksi koetin tehdä parhaalla mahdollisella tavalla ja osittain siihen sain mahdollisuudenkin P-Karjalassa omalla työlläni ollessani vaalipäällikkönä. Ehdotukseni koko maan kattavaan organisaation kuntoon laittamiseen kaikui kuitenkin kuuroille korville. Eihän Sivosta pidä kuunnella, ettei arvostus mene väärälle henkilölle. Näin toimii Timo Soini.
Kentällä vain taistellaan keskenään ja arvostellaan johtoa, johon on kyllä aihettakin. Myös äärioikeistolaiset ryhmät annetaan hillua puolueessa. Ei näytä hyvältä. Mihin olette menossa perussuomalaiset?
Perussuomalaiset puolueen tila on arvaamattoman huonossa tilassa. Sen minä itse omin silmin näin.
Koska en suostunut Soinin talutusnuoraan, eikä yhteistyölle näyttänyt olevan edellytyksiä, niin päätin erota koko puolueesta. Sääli, sillä uskoin saavani olla vennamolainen ja tavallaan samassa puolueessa loppuun saakka.
Soini on tuhonnut Vennamon perinnön, mutta minua ei. Minä jatkan politiikkaa.
Onneksi voin jatkaa valitsemallani linjalla ilman minkäänlaista yhteistyötä Timo Soinin kanssa.
Kanavia on ja myös yhteistyökykyisiä ihmisiä. Politiikan tekemiseen en tarvitse Timo Soinia.
Rehellinen pienen ihmisen puolustaminen voi siis jatkua.
Hyvät ystäväni perussuomalaisissa, kaikkea hyvää teille jatkossa ja muistakaa: "Jos pappi tekee kirkossa huorin, ei pidä koko kirkkoa polttaa, vaan vaihtaa pappia".
Vastaukset 5
Vanhimmat
Nyt on aika uusien, raikkaampien tuulien, jokunen jääköön, jos sopeutuvat. Perussuomalainen puolue on IHMISTÄ varten, ei kenenkään pikkupoliitikon etujen vuoksi perustettu puolue. Alkaa nyppii tämä riita, ettekö jo ymmärrä, että voimavarat voisi käyttää johonkin hyödyllisempäänkin. Perussuomalainen puolue on jokaisen, KOROSTAN, jokaisen Suomalaisen asialla, eritoten sen pienen ihmisen, joka joka päivä töihinsä taapertaa, pitääkseen rattaita pyörimässä. Kansan ääni ei vaikene kikkailemalla.
Kontulan poliittiset ihmelapset erehtyivät kirjoittelemaan Soinin pahimman vastustajan sivuilla?
ominaisuuksia.
Siis onneton puoluejohtaja.
Oma kuva tärkein, muuhun ei miehestä olekaan.
KPS:n Uimis mielistelee ja kielistelee kaikkia, tässä nährään toi Uimiksen uskottavuus tänään tätä ja huomenna tota. Rehti ja rehellinen mies kun on, että silleen.....
Ihmetyttää, että tällaista on sallittu maanpäällä olevan. Homma ei todellakaan etene niin kuin olisi haluttu. Onneksi tähän on tulossa muutos. Totuus on siinä, että puolueen etua täällä pitää ajatella. Tässä astun kuvaan minä ne muut hiljaiset äänet jotka eivät ole koskaan uskaltaneet uhmata kanssakävijöitään. Voin saman tien panna paremmaksi ja kertoa pari sanaa pillusta ja sen nuolemisesta.