Mina kirjoitin tuossa aiemmin joskus tuon "auttakaapas aloittelija alkuun"-Jutun.
Kiitokset vastanneille-vastauksistanne oli todella paljon apua.
No vene tuli,Guy 22.Ajattelin,etta se on hyva ensimmainen harjoitusvene.Sain ostettua sen napparasti halvalla tuollaisilta saman kylan puolitutuilta,joilla se oli seisonut vuosia autohallissa.Kunto on todella hyva,ei oikeastaan koskaan kovassa kaytossa ollut.Jotain pienta uusittavaa tietenkin-no katsotaan kevaalla.
Kavin Suomessa leikkimassa,nyt talla talviteloillaan seisovalla veneella parisen viikkoa sitten-pitaahan se osata saada koottua paikalleen.Militanttiluontoiset harjoitukset ovat nain suoritettuna.Tosin se yksin vesille lahtemisen ajatus saa hampaat kalisemaan...
-Eli ensi kesana olisi tarkoitus purjehtia koko loma 2kk kaikkein hiljaisimmissa paikoissa,mita tuossa Hesan edustalla ja lahettyvilta nyt voi loytya.Eli tumpelovaroitus!Nainen ratissa...
Mutta aiemmin kyselin niista kirjoista.Jospa tasta vinkista olisi teille muillekkin pimeydessa harhaileville apua;
Loysin www.amazon.com purjehduskirjasektorin.Tilasin kaytettyna kirjat nimelta;The sailors handbook ja handbook of sailing.Yhteishinnaksi tuli vain 18 euroa postikulut sisaltaen.
-On siella niita muitakin kiinostavia purjehdusoppaita.Itsella kavi tilauksessa hyva tuuri:nama kuvitetut kirjat ovat ainakin taysin idiootille tarkoitettuja ja jos jaksaa opiskella englanniksi niin kannattaa tilata.
Katselin juuri www.staf.fi Helenan kurssirurjehduksia ja toisaalta alkoi kiinostamaan.Olisi tuossa helmikuussa lomaa ja sattuisin olemaan Meksikossa,silloin kun se aloittaa purjehduksensa Kuubaan...Voisi olla hauska kokeilla.Ehka.Hinnatkaan eivat ole mitaan kauheita...
-Voihan olla etta tulee veneessa niin kipeaksi ja inhoaa koko touhua,niinkuin hemuli muumilaakson marraskuussa;tarve purjehtia katoaa kokonaisuudessaan...Tulee lahjoitettua koko pressun alla seisova vene pois...
Tuota kysymys:onko koulupurjehduksilla olleita?Oliko siita hyotya?
Kiitokset vastanneille-vastauksistanne oli todella paljon apua.
No vene tuli,Guy 22.Ajattelin,etta se on hyva ensimmainen harjoitusvene.Sain ostettua sen napparasti halvalla tuollaisilta saman kylan puolitutuilta,joilla se oli seisonut vuosia autohallissa.Kunto on todella hyva,ei oikeastaan koskaan kovassa kaytossa ollut.Jotain pienta uusittavaa tietenkin-no katsotaan kevaalla.
Kavin Suomessa leikkimassa,nyt talla talviteloillaan seisovalla veneella parisen viikkoa sitten-pitaahan se osata saada koottua paikalleen.Militanttiluontoiset harjoitukset ovat nain suoritettuna.Tosin se yksin vesille lahtemisen ajatus saa hampaat kalisemaan...
-Eli ensi kesana olisi tarkoitus purjehtia koko loma 2kk kaikkein hiljaisimmissa paikoissa,mita tuossa Hesan edustalla ja lahettyvilta nyt voi loytya.Eli tumpelovaroitus!Nainen ratissa...
Mutta aiemmin kyselin niista kirjoista.Jospa tasta vinkista olisi teille muillekkin pimeydessa harhaileville apua;
Loysin www.amazon.com purjehduskirjasektorin.Tilasin kaytettyna kirjat nimelta;The sailors handbook ja handbook of sailing.Yhteishinnaksi tuli vain 18 euroa postikulut sisaltaen.
-On siella niita muitakin kiinostavia purjehdusoppaita.Itsella kavi tilauksessa hyva tuuri:nama kuvitetut kirjat ovat ainakin taysin idiootille tarkoitettuja ja jos jaksaa opiskella englanniksi niin kannattaa tilata.
Katselin juuri www.staf.fi Helenan kurssirurjehduksia ja toisaalta alkoi kiinostamaan.Olisi tuossa helmikuussa lomaa ja sattuisin olemaan Meksikossa,silloin kun se aloittaa purjehduksensa Kuubaan...Voisi olla hauska kokeilla.Ehka.Hinnatkaan eivat ole mitaan kauheita...
-Voihan olla etta tulee veneessa niin kipeaksi ja inhoaa koko touhua,niinkuin hemuli muumilaakson marraskuussa;tarve purjehtia katoaa kokonaisuudessaan...Tulee lahjoitettua koko pressun alla seisova vene pois...
Tuota kysymys:onko koulupurjehduksilla olleita?Oliko siita hyotya?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kuunari Helena on jo laiva ennemmin kuin vene ja Meksikosta Kuubaan on avomerta. Jos haluat kokemuksen "purjelaivalla Kuubaan" niin siitä vaan, mutta jos haluat oppia purjehtimaan omaa venettäsi Suomen saaristossa, niin parempi vaihtoehto on kotimainen purjehduskoulu. Siellä harjoitellaan itsenäistä veneenkäsittelyä saaristossa, mikä on aika eri asia kuin miehistötehtävät avomerilaivassa. Katso www.purjehduksenopettajat.fi ja etsi sieltä mieleinen koulu. Ei Helenan reissuissa siis mitään vikaa ole, mutta vahvasti epäilen että hyöty omalla veneellä purjehtimisen näkökulmasta on melko vähäinen.
Aloittelija parpattaa...
Joo,eikun kirjoittajalla oli mielessa nama tutkinnot,mita saa suorittaa jos hyppaa messiin...Helenalla?
Taalla netissa saa lukea sankaritarinoita,miten joku oli opetellut purjehtimaan ihan itse-ilman mitaan kouluja."Viimekesana silla ja silla purtelolla opettelin ihan itse,hyvin meni ja tuli opittua..."
-Ajattelin,etta voisin kokeilla samaa tyyliin hihat ylos ja:"Kylla mina niille..."
Aion lukea oppikirjani niin hyvin,etta osaan antaa jopa sivunumeroiltaankin tyylipuhtaan tentin.Sivu 324:Etupurjeen valitseminen...ja ota se sakki kateen...Sivu 467...purjehtiminen navakassa tuulessa...Robocop tyylista itseohjelmointia.
Mutta kylla aion tietenkin kurssejakin suorittaa.Oma henkikulta on kuitenkin suhteelisen kallis.Lupakirja pitaa muutenkin hankkia.Nehan ovat valttamattomia,jos joskus tulee poistuttua Suomen vesilta vaikkapa muihin Baltian maihin...
Nyt suurin ongelmani on lahinna naisena ollut riittavan hyvan suomenkielisen purjehduskirjallisuuden puuttuminen.Etta ihan kadestapitaen kuvineen selitettaisiin miten se paatti toimii.Miten vaikkapa vaihtaa purje navakassa tuulessa niin ettei kalauta itseaan tajuttomaksi...
-Sitten nuo miehiset satamien Rosvo-Roopet suhtautuvat vahan vahatellen neitoon jolle on iskenyt valtava cruisailukuume.Nayttaapahan vielakin olevan,etta kipparin pitaa olla se mies.
Syy on toisaalta sama,kuin miksi naiset eivat pelaa miestenliigassa jalkapalloa.
Mut joo...sit taas tsemppina tulee mieleen se ranskalainen mimmi,joka paineli veneellaan maailman ympari ja ihan yksin.Jean d'Arc.
Mina en ainakaan aio kumipallona pomppia veneessa,kun joku muu antaa kaskyja ja sadattelee mten tallukka olen.Mitenkas siina mitaan oppisi...Haluan tehda omat virheeni,saada kylmettymia ja mustelmia,lihaskipuja,ajaa karille,seka kayttaa ala-arvoista suomenkielta tunteitteni ilmaisussa ihan itse.
En usko etta ensimmaisesta kesastani veneessa tulee mitenkaan hauska-mutta muilla saattaa olla kylla hauskaa.
Veneeni on vahan tallainen riisuttu malli,juuri ja juuri maaraykset tayttava,sahkolaittetkin ikivanhoja mutta toimivia.Toisaalta on hyva,ettei eka vene ole mikaan hitec niin tulee keskityttya siihen itseasialliseen opetteluun kartanlukuineen.Eipahan tule heti riippuvaiseksi mistaan labtab-sateliitti ohjelmasta.
"Mutta kylla aion tietenkin kurssejakin suorittaa.Oma henkikulta on kuitenkin suhteelisen kallis. Lupakirja pitaa muutenkin hankkia.Nehan ovat valttamattomia,jos joskus tulee poistuttua Suomen vesilta vaikkapa muihin Baltian maihin... "
Mitä lupakirjoja baltiaan muka tarvitaan. Kohtahan virokin on shengen maa, eikä passiakaan sitten tarvita. VHF- puhelimeen tarvitaan kyllä lupa, mutta se ei ole pakollinen baltian matkalla. Ja kursseja kannattaa kyllä suorittaa, ainakin se navigaatioliiton saaristolaivurikurssi, niin tunnet sitten ne vesiliikenteen säännöt. Ne käytännön kurssit on sitten jo kaksipiippuisempi juttu, niissä esitetään tosiasioina ihan mutu-luulojakin... Olisi kuitenkin parempi, jos pysyttelisit ihan ensimmäisen veneilykautesi suomen saaristossa, niin opit kunnolla tuntemaan sekä veneesi että omat kykysi ennen avomerelle / ulkomaille lähtöä. Kurssit ei todellakaan vastaa kauden käytännön kokemusta omalla veneelläsi.
"Ne käytännön kurssit on sitten jo kaksipiippuisempi juttu, niissä esitetään tosiasioina ihan mutu-luulojakin..."
Voitko tarkentaa, että minkä kurssin olet käynyt ja mikä mutu-luulo siellä on esitetty?
Saaristolaivurikurssissa sen sijaan on paljon sellaista teoriaa, jolla ei käytännössä ole suomen oloissa mitään käyttöä. Vai kuinka moni oikeasti piirtää merikortteihinsa rasteja paikkoihin, joissa on tehty paikanmääritys?
Käytännön kursseissa (ml helena) on se etu, että niissä asioita opetellaan käytännössä. Se on käytäntö kuitenkin aina vähän (tai välillä paljon) eri asia kuin teoria.
Kirjoittanut;
Onko Suomen saaristomerenkulku sitten niin erillaista kuin vaikkapa purjehdus Valimerella,jossa muuten asun?Muutoin kuin lampotilan ja tuulen voimakkuuden osalta?Onhan taallakin kallioita a niita saaria-mika on se suuri ero?Miksi niita kasitellaan purjehduskirjoissa omina atmosfereinaan?
-Pointti oli meikalaisella tahan Suomessa purjehtimisen aloittamiseen oli se,etta takalaisista kursseista ja opin naytteista en tallahetkella ymmartaisi paljoakaan.Ja sitten tietenkin se Suomessa lomailu.Saapahan olla ainakin naurettavana omalla kielellaan aluksi.
-Mista niita veneiden tyyppieroa saa selvitettya sillatavalla kansantajuisesti muuten.Mista saisin selville mika on tama traaginen ero vaikkapa oman veneeni Guy 22 ja vaikkapa muiden veneiden osalta?Pointti?Miul on tarkoitus pitaa tata venetta vain taman tulevan kesan,koska sain sen vaihdossa asuntovaunuun kaytannollisesti katsoen ilmaiseksi.
Jos taa vene juttu irtoaa tasta,niin olisi tassa taas vene etsinnassa.
Tama koko purjehdusjuttu on kuin joku salaseura...Da Vincin koodi-pitaa reissata ja kiristaa ihmisia,ennen kuin loytaa totuuden...
By the way,joka kritisoi tuota lupa asiaa ja Baltian juttua-Venajalle lupa?Jos ei niin missa niita kuljettajalupia tarvitaan?Meilla Valimerella ainakin...
-Kun kayn navigaatioliiton sivuilla...tai jossain asiaan liittyvilla...niin pitaa olla kuulema pinkka papereita ja lupia joka satamapaikassa...Nayttaa et niita papereita pitaa olla aina veneessa enemman kuin tarvitsee.Kauhean byrokraattista juttua...veneen vessankin naemma koluavat ylosalaisin...
johan on vaikea harrastus aloittaa...huoh
Purjehtiminen on tietysti samaa meren nimestä riippumatta. Aivan samalla tavalla purjeet toimivat. Mutta on niitä erojakin. Hiukan hymyilytti, kun ensimmäistä kertaa avasin Amiraliteetin Välimeren pilottikirjan. Siinä alkulehdillä varoiteltiin Välimeren karikkoisuudesta ja sitten parilla sivulla lueteltiin kaikki vaaranpaikat. Saariakin siellä on. Muutamat selvästi alle päivänmatkan päässä toisistaan, tiheimmillään jopa näköetäisyydellä.
Suomen vesillä vastaavat etäisyydet ovat metrejä siinä kun Välimerellä meripenikulmia. Ei liene vaikea kuvitella minkälaisen eron se tuottaa navigointiin. Jos Välimerellä lähtiessä katsotaan suunta ja etäisyys kartalta, tarvitaan karttaa seuraavan kerran hiukan ennen perilletuloa, siis tiukimmillaan parin tunnin päästä, yleensä seuraavana päivänä tai myöhemmin. Suomen saaristossa kartan joutuu ottamaan käteen parin minuutin tai oikein väljässä paikassa vasta parin tunnin päästä. Maailman merimerkeistäkin suurin osa on Suomessa. Ei se silti purjehtimisesta täällä mahdotonta tee, erilaista vain. Tuhannet ihmisethän sitä tekevät.
Ei veneiden tyyppieroista kannata numeroa tehdä. Guy 22 on toppirikinen ja sillä on joitain ominaispiirteitä. Vivahde-eroja ne kuitenkin vain ovat, ei mitään dramaattista, saati traagista.
En tiedä mistä ovat tiedot peräisin vaadittavista lippusista ja lappusista. Muutamia maailman eksoottisia paikkoja lukuunottamatta tarvitaan ulkomaille mennessä passi ja veneen alustodistus, jonka yleensä kirjoittaa pursiseura, ei salaseura. Vessaan saakka muistan ainoastaan entisen Neuvostoliiton virkailijan vaivautuneen ensimmäistä kertaa Tallinnassa käydessä. Muutoin viranomaisen astuminen edes kannelle saakka on poikkeus.
Harrastuksen aloittamisesta on se ylivoimaisesti vaikein osa jo tehty, vene on hankittu. Lopun oppii tekemällä ja hiukan muistelemalla kirjojen oppeja. Purjehdus kuunari Helenalla on kuulemma hauskaa, mutta laivakokoisen aluksen käsittely yhtenä ison miehistön jäsenenä ei oman veneen käsittelystä opeta paljoakaan. Kokeile toki silti, kuten sanottua, hauskaa se on. Ja toimithan ne purjeetkin lopulta samalla tavalla...
Olin itse kuunari Helenalla purjehtimassa Helsingistä Lissaboniin pari vuotta sitten. Voin suositella. Kyllä siellä opetetaan merenkulun perusasioita ja purjeiden säätöä. Jos itse haluaa niin reissusta saa paljon irti. Lisäksi kokemuksena tuollainen purjehdus on ikimuistettava. Itsellä Pohjanmeren ja Biskajan aallot saivat vain innon kasvamaan. Hankinkin sitten viime syksynä oman veneen.
Kävitpä sitten Helenalla tai et, voisit ensi keväänä käydä omalla paikkakunnallasi esimerkiksi jonkun pursiseuran järjestämän purjehduskurssin. Muutaman päivän kurssi on todella hyvää pohjaa kun lähtee itse harjoittelemaan. Innokas oppimisen mieli kyllä riittää sen jälkeen asioiden oppimiseen.
Purjehtimisessa ei ole mitään vaikeaa ylivoimaisesta puhumattakaan. Siksi rajoittunut ja vähätaitoinen mieskin lajin oppii. Neuvoa ja opastusta tulet saamaan aivan laidasta laitaan. Vaikka asia olisi kuin yö ja päivä, on kaikilla neuvoilla yhteinen nimittäjä; niin on neuvoja tehnyt ja niin on muidenkin tehtävä. Jos englantilaiselle yrität neuvoa, että ensin pitäisi pyöriä kivien ja saarien seassa ja vasta sitten merelle, niin pitävät sinua pähkähulluna, eihän siinä mitään järkeä ole, ja englantilaiset eivät kovin fiksuja ole. Saksalaiset alkavat veneilyn kurssien kautta, kun on pakko. Ranskalainen hyppää veneeseen, seilaa avomerelle ja oppii purjehtimaan siinä missä muutkin. Saaristolaivurikurssi kannattaa käydä. Merenkulkuun liittyy muutamia lakisääteisyyksiä ja vastuita, joista et vahingon sattuessa pääse eroon sillä, ettet tiennyt. Pursiseura on jo toinen juttu. Jos löydät mieleisesi, niin liity ihmeessä. Seuroissa on isojakin eroja riippuen sisäpiirin seilaustavoista, tottumuksista, sekä seuran päämääristä.
Neuvojista opit hetkessä sen, että purjehdustyylejä on laidasta laitaan ja niin on neuvojakin. Älä hämmenny, vaan valitset ne, jotka sinusta tuntuu sinulle sopivan. Ainoaa oikeaa totuutta ei ole, on vain hieno harrastus, jota kukin saa lain puitteissa harrastaa juuri haluamallaan tavalla.
Suomenkielistä purjehduskirjallisuutta on, mutta noilla mainitsemillasi pärjäät kyllä. Nämä kotimaiset vaikuttaa paikkapaikoin käännöksiltä niistä.
Jos sinulla on halua, aikaa ja rahaa, niin mielestäni ilman muuta kannattaa mennä Helenalle. Siellä kaikki on soppakauhasta lähtien muutamaa pykälää järeänmpää kaliberia, kuin omassa veneessäsi, mutta tuuli ja meri on sama. Aluksessa on pätevä runkomiehistö, joka osaa taatusti purjehtia. Opit ollessasi itse aktiivinen paljon sellaista, mistä on hyötyä missä tahansa veneessä millä tahansa merialueella. Porukkaa Hellulla on paljon, joten takariviin on sangen helppo jäädä, jos ei huvita osallistua. Siispä tunge sekaan vaan ja opit taatusti ympäristössä, jossa ei luokkahuoneen ilmanvaihto huoleta.
Jos osaat leijaa lennättää niin osaat varmaan purjehtiakin, ei se vaikeaa ole vain hieman järkeilyä ja mietiskelyä sekä kokeilua.
Jos tarvit kokenutta kaveria mukaan niin ilmoittelepa osoitteesi, ainakin käytännön neuvoja saisit monesta asiasta veneessä vesillä ja navigoinnista.