Täällä on niin paljon negatiivista kirjoitusta, että ajattelin pistää yhden positiivisenkin. Olen kahden lapsen kummi (1-vuotiaan ja 16-vuotiaan) ja hyvin ylpeä kummi. Olin todella otettu kun minua näihin kunniatehtäviin on pyydetty.
Minulle ei ole saneltu mitä minulta odotetaan. Olen katsonut etuoikeudekseni kuitenkin muistaa lahjalla näitä kummilapsia niin syntymäpäivinä ja joulunakin. En koe olevani lahjalinko vaan haluan ilostuttaa näitä ihania lapsia lahjoillani.
Olen molempien elämässä mukana vahvasti. En päivittäin, mutta viikottain. Tarpeen vaatiessa hoidan tätä pienempää...toki tarve on ollut vain kerran, mutta hyvin meni joten eiköhän toinenkin kerta vielä tule. En tunne, että kummilapsen vanhemmat olisivat hyväksikäyttäneet statustani kummina, vaan tarjouduin itse. Koen, että kummina olen tukena ja turvana myös lapsen vanhemmille.
Teini-ikäinen kummilapseni asuu kaukana (500 km), joten hänelle soittelen ja s-postailen. Eihän yhteydenpidon tarvitse olla vaativaa. Siinä samalla kun laitan spammina vitsejä menemään työkavereille niin laitan myös kummilapselle. Soittelen hänelle turhan päiväisiä asioita ja hän soittelee minulle. Kertoo asioita, joihin tarvitsee aikuisen näkökulmaa mutta ei sitä omilta vanhemmiltaan uskalla pyytää. Olen myös tämän luottamuksen arvoinen.
Kummina olo on palkitsevaa. Olen saanut luotua erityislaatuisen suhteen (toinen sukua toinen ystävien lapsi) molempiin kummilapsistani. Myös ystävieni lapsen kummina olo on lähentänyt välejä entisestään ystäviini. Meillä kun on nyt yhteinen ilo ja murhe!
Kummilapsi pääsi ripiltä viime kesänä...voi sitä onnea ja ylpeyttä. Kyyneleitä oli niin kovin paljon ja alttarille siunaamaan meneminen oli hienoa...onneksi en silloin itkenyt.
Olen ylpeä kummilapsistani. Toivottavasti he ovat ylpeitä myös minusta.
Minulle ei ole saneltu mitä minulta odotetaan. Olen katsonut etuoikeudekseni kuitenkin muistaa lahjalla näitä kummilapsia niin syntymäpäivinä ja joulunakin. En koe olevani lahjalinko vaan haluan ilostuttaa näitä ihania lapsia lahjoillani.
Olen molempien elämässä mukana vahvasti. En päivittäin, mutta viikottain. Tarpeen vaatiessa hoidan tätä pienempää...toki tarve on ollut vain kerran, mutta hyvin meni joten eiköhän toinenkin kerta vielä tule. En tunne, että kummilapsen vanhemmat olisivat hyväksikäyttäneet statustani kummina, vaan tarjouduin itse. Koen, että kummina olen tukena ja turvana myös lapsen vanhemmille.
Teini-ikäinen kummilapseni asuu kaukana (500 km), joten hänelle soittelen ja s-postailen. Eihän yhteydenpidon tarvitse olla vaativaa. Siinä samalla kun laitan spammina vitsejä menemään työkavereille niin laitan myös kummilapselle. Soittelen hänelle turhan päiväisiä asioita ja hän soittelee minulle. Kertoo asioita, joihin tarvitsee aikuisen näkökulmaa mutta ei sitä omilta vanhemmiltaan uskalla pyytää. Olen myös tämän luottamuksen arvoinen.
Kummina olo on palkitsevaa. Olen saanut luotua erityislaatuisen suhteen (toinen sukua toinen ystävien lapsi) molempiin kummilapsistani. Myös ystävieni lapsen kummina olo on lähentänyt välejä entisestään ystäviini. Meillä kun on nyt yhteinen ilo ja murhe!
Kummilapsi pääsi ripiltä viime kesänä...voi sitä onnea ja ylpeyttä. Kyyneleitä oli niin kovin paljon ja alttarille siunaamaan meneminen oli hienoa...onneksi en silloin itkenyt.
Olen ylpeä kummilapsistani. Toivottavasti he ovat ylpeitä myös minusta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mukava lukea täältä välillä myös tällaista :)
Kummilapsemme on nyt vasta muutaman kuukauden, mutta toivon että saisimme luotua häneen samankaltaisen suhteen kun sinulla tuon isomman kanssa on jo :)
Uskon todella että kummilapsesi voivat olla ylpeitä kaltaisestasi kummista :)
Itse olin nuorena jopa kateellinen kaverilleni joka teki kumminsa kanssa kaikenlaisia juttuja ja oli yhteysissä muulloinkin kun juhlapäivinä..
Minulla on yksi kummipoika (6kk) ja olen hyvin ylpeä pojasta! Olen nähnyt hänet vain kerran ja se johtuu siitä että poika asuu USAssa ja itse täällä Suomessa.. Mutta silti hän on minulle hyvin tärkeä, ja myös hänen sisaruksensa, jotka ovat myös serkkujani... Oli suuri kunnia saada kutsu kummiksi!