Hei,
Eli minulla bipolaarihäiriön (2-tyyppi) hoidossa käytössä lääkitys:
Efexor 75mg (lopetetaan vähitellen), Deprakine 1000mg ja Lamictal 25mg (nostetaan vähitellen 100mg:aan) ja kysymykseni koskee yhdistelmää Deprakine ja Lamictal, molempiahan käytetään mielialantasaajina. Eli onko kenelläkään näiden kahden lääkkeen yhdistelmä aiheuttanut ns. tunne-elämän latistumista/köyhyyttä? Ja auttaisiko siinä tapauksessa Deprakinen lopettaminen?
Itselläni Deprakine on auttanut hieman, muttei sanottavasti ja haluaisin säilyttää tunne-elämäni lääkityksestä huolimatta.
Kiitos vastauksista!
Eli minulla bipolaarihäiriön (2-tyyppi) hoidossa käytössä lääkitys:
Efexor 75mg (lopetetaan vähitellen), Deprakine 1000mg ja Lamictal 25mg (nostetaan vähitellen 100mg:aan) ja kysymykseni koskee yhdistelmää Deprakine ja Lamictal, molempiahan käytetään mielialantasaajina. Eli onko kenelläkään näiden kahden lääkkeen yhdistelmä aiheuttanut ns. tunne-elämän latistumista/köyhyyttä? Ja auttaisiko siinä tapauksessa Deprakinen lopettaminen?
Itselläni Deprakine on auttanut hieman, muttei sanottavasti ja haluaisin säilyttää tunne-elämäni lääkityksestä huolimatta.
Kiitos vastauksista!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minulla Deprakine 1000 mg/pv latisti tunteet ja teki zombiksi. Lääkäri kanssa sovittiin pienemmästä annostuksesta ja siitä, että oman harkintani mukaan söisin 600 mg annoksia tai niitäkin pienempiä päivässä. Toimii! Jokaisella annostus vaikuttaa tietenkin yksilöllisesti. Joskus olen ihmetellyt, että miksi epilepsiaa sairastavat kykenevät ottamaan suuria annoksia valittamatta tunne-elämän latistumista. Olisiko niin, että bipolariseen tunnekuohuiluun tottuneen on vaikea asettua normaaliin raamiin. eihän kävelykään tunnu miltään vuoristoradan jälkeen?
Kiitos vastauksestasi! Täytyy ottaa asia puheeksi psykiatrin kanssa, ehkä minäkin selviäisin pienemmälllä annoksella tai jopa ilman Deprakinea romahtamatta. Tekee Deprakine minullekin hieman tuota ns. zombieoloa.
Olen itsekin ihmetellyt juuri tuota samaa epileptikkojen käyttämää suurta annostusta tämän tyyppisissä lääkkeissä ilman haitallista tunne-elämän rajoittumista. Voi olla, että vuoristoratateoria pitääkin paikkansa tai sitten epilepsiakohtaukset ovatkin erittäin vahvoja ja yhtäkkisiä mielen (aivojen) kuohuja, vähän kuin pikainen Bipolaarihäiriö. Tämä on täysin omaa pohdintaani, enkä tiedä epilepsiasta paljoakaan, mutta onhan kaikki mahdollista neurologian tässä tutkimusvaiheessa. Käytetäänhän sähköshokkiterapiaa masennuksen hoidossa ja käsittääkseni epilepsiakohtauksessa aivojen sähkötoiminta on hetkellisesti yliaktiivinen. Korjatkaa ja kommentoikaa!
vielä siitä vuoristoratateoriasta sen verran, että olen itse miettinyt aivan samaa, mutta päätynyt siihen tulokseen että normaali tunne-elämä ja lääkkeiden aiheuttama zombieolo ovat eri asioita ja tuntuvat erilaisilta. Vuoristoradasta tultaessa kävely ei tunne miltään mutta hetken kuluttua taas tuntuu ja tuntui ennen vuoristorataan menemistä, kun taas lääkkeiden vaikutuksessa olo on kokoajan kuin olisi juuri ollut vuoristoradassa.
Jos sinulla ei ole ollut selvää maniajaksoa, niin hyvä vaihtoehto voisi olla pelkkä Lamictal lääkitys. Voisit keskustella lääkärisi kanssa siitä, olisiko sinun mahdollista käyttää pelkästään Lamicat lääkitystä, mutta 200mg annostuksella? Lamictal 200mg ei köyhdytä millään tavalla tunne-elämää, mutta poistaa voimakkaimmat mielialanvaihtelut. Ja jos pelkkä Lamictal ei auta, niin sitten voisitte pohtia lääkärisi kanssa esim. Deprakinea tai jotain muuta lääkettä Lamictalin rinnalle. Järkevintä olisi kuitenkin yrittää pärjätä vain yhdellä lääkkeellä, mikäli onnistuu.