Elävä Jumalan sana antaa toivonnäköaloja pimeyteen. Lukekaa Ystävät Raamattua,
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
Ja lukekaa myös Päivämiehen kirjoituksia ja Siionin lähetyslehteä, ilmaiseksi kun saatte.
http://www.srk-oulu.net/index.php?p=elava_jumalan_sana
Ottakaa ja syökää, kun ruokaa on vileä tarjolla.
Oma epäusko ja sen myötä väärät valinnat aiheuttavat surua ja myös hidastuttavat matkantekoa. Taivaaseen kaikki varmasti haluamme. Nyt pyhäinpäivän lähestyessä kehoitan: Lukekaa Raamattua. Ennen on kodeissa luettu päivittän Jumalan sanaa, ja myös rukoiltu. Jumalan sanaa on pidetty kunniassa. Nyt ei saisi siitä oikein puhua enää mitään.
Ja muistakaakin olla aina iloiset, älkää mistään murehtiko, kehoitti vanha Paavalikin meitä.
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
Ja lukekaa myös Päivämiehen kirjoituksia ja Siionin lähetyslehteä, ilmaiseksi kun saatte.
http://www.srk-oulu.net/index.php?p=elava_jumalan_sana
Ottakaa ja syökää, kun ruokaa on vileä tarjolla.
Oma epäusko ja sen myötä väärät valinnat aiheuttavat surua ja myös hidastuttavat matkantekoa. Taivaaseen kaikki varmasti haluamme. Nyt pyhäinpäivän lähestyessä kehoitan: Lukekaa Raamattua. Ennen on kodeissa luettu päivittän Jumalan sanaa, ja myös rukoiltu. Jumalan sanaa on pidetty kunniassa. Nyt ei saisi siitä oikein puhua enää mitään.
Ja muistakaakin olla aina iloiset, älkää mistään murehtiko, kehoitti vanha Paavalikin meitä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tuo ruoka ei maistu. :)
"Taivaaseen kaikki varmasti haluamme."
Olen samaa mieltä. Uskon, että kaikki olemme sinne matkalla.
Hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne.
Jumala puhuu sanassaan tänä päivänä.
Aam. 8:
"11 Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, Herra, jolloin minä lähetän nälän maahan: en leivän nälkää enkä veden janoa, vaan Herran sanojen kuulemisen nälän.
12 Silloin he hoippuvat merestä mereen, pohjoisesta itään; he samoavat etsien Herran sanaa, mutta eivät löydä. "
..."raamatun sanastosta irtikytkettyjä, sinänsä mieltä vailla olevia sitaatteja.
Etkö osannut tulkita Jumalan Sanaa muulla tavoin, kuin lainaamalla sitä netistä?
Terv Alpo.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000030322282
Tuntuu niinkuin jotkut vl:t eivät ollenkaan kuuntelisi meitä ei-vl:iä. Me uskomme ja haluamme olla matkalla taivaaseen aivan kuin varmasti vl:tkin. Siksi tuntuu perin kummalliselta, että he hokevat meille parannusta ja pelastusta aivan kuin olisimme uskosta osattomia. Herätkää rakkaat vl:tkin huomaamaan, että parannussaarna on ensisijaisesti paikallaan niille lähimmäisillemme, jotka vielä etsivät tai kaipaavat uskoa sydämeensä ja sieluunsa. Sehän se lienee lähetyskäskynkin pohjimmainen tarkoitus, että mahdollisimman monella olisi mahdollisuus kuulla ilosanomasta eikä se että jäädään pyörimään jo uskomassa olevien sisarten ja veljien keskuuteen, vaikka eri tavalla uskoisimmekin.
Alpo-veli kirjoitti hyvän avauksen viime yönä. Täytyy sanoa, että yhdyn Alpon ajatuksiin, mitä hän avauksessaan esitti. Olemme erilaisia ja ajtuksemme eroavat myös uskon asioissa. Hyvin toit, Alpo, esille sen, että eivät ne apostolitkaan aina yksimielisiä kaikessa olleet ja silti samaan Jumalaan ja Herraan uskoivat ja siitä voivansa saivat. Tärkeintä on se, että hyväksymme toisemme sellaisina kuin olemme eikä kiistely esim siitä, jos toinen pariskunta ehkäisee ja toinen ei.
1."Ja orava se hyppeli varvullaan,
ja keinutti syntymäpuuta,
sen hyppyset käpyä käänteli
ja se irvisti vasten kuuta.
Lie harvoin niin iloista oravaa,
no, hypsis ja ropsis, se hyppeli vaan
ja keinutti syntymäpuuta!
2...............
3.............
4.Ja se kulkija hyräili kulkeissaan,
eikä ilolta voinut muuta,
hän murensi leipänsä linnuille
ja naureli vaten kuuta.
Lie harvoin niin iloista kulkijaa,
hän kulki, kulki ja hyräili vaan,
eikä ilolta voinut muuta."
Larin-kyösti
:)))))))
Tämä minullekin jo kelpaa; olen katsos melko nirso ruokani suhteen - ei mitään yhteissoppaa jonkun lahkon tulkitsemana. :)
kokonaan 70-luvulla. "Itsekseen lukemalla saattaa mennä harhaan ja on parempi, että annetaan puhujien Pyhältä Hengeltä selittää Jumalan sanaa", näin sanottiin.
Näin vl-uskonto erkani Raamatun opetuksesta ja keskittyi SRK:n syntilistojen noudattamiseen.
70-luvun lopulla syntyneenä en toki muista mitään tuollaista, mutta onpa minullekin sanottu, että parempi jos et liiaksi lue ja tutki asioita.
Kehotus on samaa luokkaa, kuin "lakkaa hengittämästä", joten en voinut noudattaa. Eikä ollut kyllä haluakaan.
Niinhän se menee, että jos joku ryhmän sisällä haluaa pohtia asioita syvemmälti, niin herkästi käy niin ettei tarjottu teksti enää kelpaakaan.
Minusta se on ihan luonnollista ja hyväksyttävää. Toivoisi, että jokainen tekisi mahdollisimman omilta tuntuvia ratkaisuja tässä elämässä.
vl-opetukset vieläkin.
Esim. koulussamme on muutama vl-lapsi ala-asteella. Nämä lapset eivät osallistu yhteiseen ruokarukoukseen. Ei mene kädet ristiin, eivätkä lausu ruokarukousta, kuten muut, virnuilevat vain. Ihan pahalta tuntuu seurata tällaista käytöstä. Mistähän se johtuu?
Jos vl yhtyy epäuskoisen opettajan ruokarukoukseen, hän hyväksyy rukoilijoiksi myös nämä epäuskoiset. "Epäuskoisen rukous on Jumalalle kauhistus", opettaa SRK.
vaan mahdollisimman tietämättömiä ja kuuliaisia. Meillä vl-kotonamme Raamatut olivat tiukasti kirjahyllyssä, eikä niitä avattu kotona koskaan. Ne otettiin mukaan vain raamattuluokkaan lähtiessä ja palautettiin hyllyyn heti palattuamme.
Raamattuun tutustuminen omatoimisesti oli ehdottoman kiellettyä ja siitä jatkuvasti seurasaarnoissa varoiteltiin, kuinka jotkut "ovat sekoittaneet Raamatuilla päänsä".
-70 luvulla oli aivan tavallista sanoa, jos yritti raamatulla perustella sanomaansa, että olet raamatuilla sekoittanut pääsi.
Kyllä VL lapset yhtyy ruokarukoukseen siinä missä muutkin oppilaat ainakin meillä päin, jos sellaisen ope lukee.
Nämä jonkun mainitsemat VL-lapset jotka ei yhtyneet on vaan huonosti kasvatettuja.
Seuroissa ei ikinä minun aikanani ole opetettu että ei voisi rukoilla epäuskoisten kanssa.
sitten opin saaneet, kotoako? Näin kuitenkin nämä lapset käyttäytyvät jatkuvasti. Olisivat edes virnuilematta, jos eivät saa osallistua yhteiseen ruokarukoukseen.