Aluepoliittinen opetus

Stora-Enson aikomus lopettaa Kemijärven seudun sellutehtaiden toiminta on työntekijöiden kannaltta todella karmaiseva asia. Seudulta tuskin löytyy korvaavia työpaikkoja ja Kemijärvelle velkarahalla asumaan päätyneet ovat liemessä. Rakennettujen omakotitalojen arvo sen kun alenee, kun kysyntävoima paikkakunnalla tämän tappoiskun vuoksi hiipuu.

Kepussa näiden irtisanottavien työntekijöiden kohtalo ei paljon hetkauta, koska puolue on kiinnostunut vain siitä, miten 141-tuen rahojen käy. Jos siellä tulee vähän vähennystä, se on Kepulle kaikenlaisten kriisikokokousten paikka ja pääministerikin asettaa tulevaisuutensa siinä onnistumisen varaan. Irtisanomisuhan alla olevien työntekijöiden kohtaloa pääministerimme ei sen sijaan noteeraa juuri millään tavalla. Ainakaan se ei ole mikään syy itkuvirsi-iltamien järjestämiseen. On aika käsittämätöntä, että maakuntien ihmiset silti edelleen vain jaksavat luottaa Kepuun, vaikka hyvin näkevät, mikä puoluetta aina heilauttaa ja mikä ei.

Stora-Enson tehtaan lopettamisella on myös aluepoliittinen opetus. Näyttää nimittäin siltä, ettei edes valtio-omisteinen yritystoiminta tottele kepulaista aluepolitiikkaa, vaan toimii kylmän kyynisesti markkinatalouden sääntöjen mukaan. Kokoomukselta voisi nyt tivata, että mikä tässä kohdin on sitä puolueen mainostamaa vastuullista markkinataloutta.

Stora-Enso lopettaa täysin kannattavan sellutehtaan. idea on siinä, että se sijaitsee metsäteollisuudessa vallalla olevan klusteriajattelun näkökulmasta väärässä paikassa. Metsäyhtiöt haluavat lähemmäs markkinoita ja lähemmäs sidosryhmiään. Klusterointi nähdäänkin suomalaisen metsäteollisuuden uutena kilpailuvalttina. Siinä ovat edustettuina paperiteollisuus, paperikemianteollisuus ja metsäkoneteollisuus. Suomen osalta voi ehkä klusteriin liittää vielä paperikoneteollisuuden, koska Metso on tällä sektorilla globaali ja erittäin hyvin menestynyt yritys. Yritysten näkökulma on siis toinen kuin kepulainen aluepoliittinen suunnitelmatalous. Stora-Enson pääjohtaja onkin kehottanut kemijärveläisiä muuttamaan pois työn perässä, jos suinkin mahdollista, sillä yrityksellä ja paperiteollisuudella on kyllä tarjota edelleen työtä muualla Suomessa.

Kepulainen aluepoliittinen ajattelu yrittää houkuttaa ihmisiä periferioihin ja pidättää heitä siellä muuttamasta muualle. Kun ihmiset sitten uskovat näihin lupauksiin ja kepulaiseen toiveajatteluun, he uskaltautuvat ostamaan tontteja ja rakentamaan niille velkarahalla. Sitten käykin niin, että suuryritys kieltäytyy osallistumasta kepulaiseen aluepolitiikkaan ja lopettaa toimintansa - tosiasiassa siirtää toimintojensa painopistettä klusteriajattelun mukaisesti etelämmäksi. Ihmiset jäävät ilman työtä, mutta isot velat niskassa. Samaan aikaan velkarahalla rakennettujen omakotitalojen hinta romahtaa tällaisen tappoiskun seurauksena. Kepussa levitellään tietysti vain käsiä eikä tajuta, että kaikki on juuri kepulaisen aluepolitiikan syytä. Yritetään väkisin sopeuttaa yrityselämää sinne, minne se ei vapaaehtoisesti haluasi. Sitten tuo yritys lopettaa ensimmäisenä juuri sen tehtaan, mikä on ollut aluepoliittisen sijoituksen hedelmä.

29

1137

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kaupunkilainen metsämies

      Onnistut syyttämään Kemijärven tehtaan alasajosta niin kepulaista maatalous- kuin aluepolitiikkaa ja Kokoomukstakin yleisesti markkinatalouden kannattajana.

      Pari tärkeää asia sinulta jää huomiotta, mikä ei yksisilmäisyytesi tuntien ole mikään ihme.

      Metsäteollisuuden tehtaiden työntekijät ovat paperiliittolaisia, ja tunnettuja tiukasta edunvalvonnastaan ja työntehtävien tarkasta rajaamisesta. Edes siivousta ei ole voitu ulkoistaa ilman paperiliiton lupaa, ja se lupa on hellinnyt vain joillekin kriisitehtaille. Muiden tehtävien ulkoistuksia ei käytännössä ole tehty ollenkaan, joitain tietohallinnon sovelluskehitystöitä on annettu spesialisteille.

      Työtehtäviä ei myöskään voida joustavasti vaihtaa esimerkiksi sairastapausten kyseessä olessa. Työsopimusten ja työehtosopimusten kirjaukset pakottavat yritykset pitämään ylimiehitystä tämän reviirien vahtimisen vuoksi.

      Näihin edellämainittuihin jäykkyyksiin syypää on SAK ja sen taustavoima SDP pitäessään kiinni vanhoista sopimuskirjauksista ja estäen tuottavuuden parantamisen.

      Metsäliitto möi kannattamattoman Savon sellun ulkolaiselle omistajalle joka ensi töikseen laittoi työsopimukset uusiksi ja modernisoi muutenkin työskentelytapoja. Nyt tehdas on huippukannattava ja työntekijät tienaavat saman kuin muutkin paperityöläiset, jopa enemmän jos bonukset napsahtelevat.

      Kemijärven jo nyt kannattavaa tehdasta ei haluta myydä juuri siitä syystä, että uusi joustavamman kulttuurin mahdollistava omistusjärjestely vaikeuttaisi StoraEnson kilpailuasemaa entisestään.

      Paperiliitto voisi nyt näyttää solidaarisuutensa ja ilmoittaa että se on valmis Kemijärven tehtaassa samanlaisiin työsopimuksiin ja työtapoihin kuin Savon sellussa on käytössä. Olen varma että Stora jatkaisi tehtaan pyörittämistä ja etsisi kapasiteetin leikkauksia muualta maailmalla olevista tehtaistaan. Heinäluoma voisi ottaa poliittisen sulan hattuunsa tekemällä aloitteen asissa.

      Toinen valitettava häiriö Kemijärven tehtaan tulevaisuudessa on puun saanti pohjoisesta. Greenpeace tekee myyräntyötä joka pelottaa pohjoisessa puuteollisuutta pyöritäviä. Milloin mikäkin hakkuualue julistetaan aarniometsäksi tai muutoin hakkuita vaikeutetaan. Se ei voi olla vaikuttamatta teollisuuden nokkamiesten päätöksiin. On turvallisempaa toimia etelämpänä jossa talousmetsiä riittää.

      • lainkaan perillä tehtaiden lopettamisen syistä tai sitten pyrit vääristelemään totuutta tarkoitushakuisesti.

        Minä nojaan siihen, mitä Stora-Enson johto on kertonut tehtaiden sulkemisen syiksi. En lähtisi heti siitä, että työnantaja valehtelee kuten sinä näytät rivien välissä kertovan.

        Perussyyksi on kerrottu puun eli raaka-aineen saannin vaikeutuminen sekä hinnan kohoaminen. Toisena taustasyynä on aikakauslehtipaperin ylituotantotilanne Euroopassa. Tehtaiden lopettaminen kohdistuukin pääosin aikakauslehtipaperipuolle. Työntekijöiden palkkatasoa, Paperiliittoa sen paremmin kuin näitä ulkoistamiskysmyksiä ei ole tässä yhteydessä mainittu sen paremmin syyksi kuin ratkaisukeinoksi asiaan. Ainoaksi ratkaisevaksi asiaksi on noussut raaka-ainetilanne.

        Raaka-aineen osalta yksi uhkakuva on Venäjän puutullihanke. Jo tätä ennen sekä Venäjältä että Baltian maista tuotavan puun hinta on noussut selvästi. Venäjän tuonti muodostaa nykyisin muistaakseni noin kolmanneksen raaka-aineensaannista, joten se on hyvin merkittävä.

        Toinen ongelma liittyy kotimaiseen puuhun. Metsänomistajat seisottavat sitä metsissä samalla kun hinta on karannut käsistä. Suomalaisissa metsissä on ilmeisesti hakkuukelpoista puuta kaksi kertaa sen verran kuin on Venäjän tuonti. Jos tässä siis on joku sellainen taho, joka solidaarisuudellaan voisi vaikuttaa tilanteeseen, he ovat suomalaiset metsänomistajaporvarit. Ministeri Pekkarinekin myönsi eilisessä tv-keskustelussa, että tällä sektorilla pitää ryhtyä nopeisiin toimiin. Paperiliiton Jouko Ahonen otti asian esille ja Pekkarinen kehui Ahosta tästä ohjelmassa useampaankin otteeseen. Perussyystä siis tuntui vallitsevan melkoinen yksimielisyys sekä työantajan, työntekijäpuolen, valtiovallan sekä metsäalan tutkijoiden kesken.

        Tämän yksituumaisuuden ohi vain sinä kykenet nyt löytämään syyn ja ratkaisun jostain ihan muualta. Syynä ei siis näytäkään olevan Paperiliitto sen paremmin kuin Greenpeace, koska myyntikelpoista puuta mädätetään metsissä pystyyn ylenmäärin ilmeisesti siinä toivossa, että hinta vieläkin nousisi. Näin spekulantit heiluttelevat tässäkin suuria voimia. Onko se sitä vastuullista markkinataloutta? Tätä alkoi jo ministeri Pekkarinenkin peräänkuuluttaa.


      • vaikka tätä
        Mielipidepankki kirjoitti:

        lainkaan perillä tehtaiden lopettamisen syistä tai sitten pyrit vääristelemään totuutta tarkoitushakuisesti.

        Minä nojaan siihen, mitä Stora-Enson johto on kertonut tehtaiden sulkemisen syiksi. En lähtisi heti siitä, että työnantaja valehtelee kuten sinä näytät rivien välissä kertovan.

        Perussyyksi on kerrottu puun eli raaka-aineen saannin vaikeutuminen sekä hinnan kohoaminen. Toisena taustasyynä on aikakauslehtipaperin ylituotantotilanne Euroopassa. Tehtaiden lopettaminen kohdistuukin pääosin aikakauslehtipaperipuolle. Työntekijöiden palkkatasoa, Paperiliittoa sen paremmin kuin näitä ulkoistamiskysmyksiä ei ole tässä yhteydessä mainittu sen paremmin syyksi kuin ratkaisukeinoksi asiaan. Ainoaksi ratkaisevaksi asiaksi on noussut raaka-ainetilanne.

        Raaka-aineen osalta yksi uhkakuva on Venäjän puutullihanke. Jo tätä ennen sekä Venäjältä että Baltian maista tuotavan puun hinta on noussut selvästi. Venäjän tuonti muodostaa nykyisin muistaakseni noin kolmanneksen raaka-aineensaannista, joten se on hyvin merkittävä.

        Toinen ongelma liittyy kotimaiseen puuhun. Metsänomistajat seisottavat sitä metsissä samalla kun hinta on karannut käsistä. Suomalaisissa metsissä on ilmeisesti hakkuukelpoista puuta kaksi kertaa sen verran kuin on Venäjän tuonti. Jos tässä siis on joku sellainen taho, joka solidaarisuudellaan voisi vaikuttaa tilanteeseen, he ovat suomalaiset metsänomistajaporvarit. Ministeri Pekkarinekin myönsi eilisessä tv-keskustelussa, että tällä sektorilla pitää ryhtyä nopeisiin toimiin. Paperiliiton Jouko Ahonen otti asian esille ja Pekkarinen kehui Ahosta tästä ohjelmassa useampaankin otteeseen. Perussyystä siis tuntui vallitsevan melkoinen yksimielisyys sekä työantajan, työntekijäpuolen, valtiovallan sekä metsäalan tutkijoiden kesken.

        Tämän yksituumaisuuden ohi vain sinä kykenet nyt löytämään syyn ja ratkaisun jostain ihan muualta. Syynä ei siis näytäkään olevan Paperiliitto sen paremmin kuin Greenpeace, koska myyntikelpoista puuta mädätetään metsissä pystyyn ylenmäärin ilmeisesti siinä toivossa, että hinta vieläkin nousisi. Näin spekulantit heiluttelevat tässäkin suuria voimia. Onko se sitä vastuullista markkinataloutta? Tätä alkoi jo ministeri Pekkarinenkin peräänkuuluttaa.

        Olen hyvinkin perillä metsäteollisuudesta ja -taloudesta.

        StoraEnso sulkee tehtaita saadakseen tuotteidensa tarjontaa vähennettyä ja hintaa ylös. Iso toimija voi näin ohjailla markkinoita.

        Miksi kapasiteettia sitten leikataan Suomesta?

        Raaka-aine on yksi syy. Puun hinta on noussut kun tuontipuulle määrättiin tullit ja kotimainen puu markkinatalouden lakeja noudattaen seurasi perässä. Kuitupuu ei kuitenkaan ole kallistunut niin merkittävästi että sillä olisi vaikutusta tuotantokustannuksiin, onhan raaka-aineen osuus lopult avain 4-5 % paperin hinnasta. Tukkipuu on se jonka hinta on heilahtanut korkeuksiin. Sinulle pitää ilmeisesto vielä selittää että tukeista tehdään sahatavaraa, ei sellua.

        Greenpeace tekee sitten omaa työtään pohjoisen metsien käytön rajoittamiseksi.

        Työvoimakustannusten osuus on noin 16 % yhtiöiden kustannuksista, siis nelinkertainen raaka-aineeseen verraten. Palkkojen osuus on n 9% ja loppu sivukuluja, tämä täsmennys sen vuoksi kun Ahonen aina puhuu tuost a9%:ta. Tuotantomenetelmiä järkiperäistämällä tuosta olisi leikattavissa prosentti pari joka voitaisiin sitten käyttää vaikka kuitupuusta maksettavaan korkeampaan kantohintaan, näin säilyisi työpaikoista suurin osa ja puu lähtisi liikkeelle.

        Siinä Heinäluomalle ja SAK/Paperiliitolla on nyt tuhannen taalan paikka näyttää vastuunsa.


      • töppöseen vaan
        Mielipidepankki kirjoitti:

        lainkaan perillä tehtaiden lopettamisen syistä tai sitten pyrit vääristelemään totuutta tarkoitushakuisesti.

        Minä nojaan siihen, mitä Stora-Enson johto on kertonut tehtaiden sulkemisen syiksi. En lähtisi heti siitä, että työnantaja valehtelee kuten sinä näytät rivien välissä kertovan.

        Perussyyksi on kerrottu puun eli raaka-aineen saannin vaikeutuminen sekä hinnan kohoaminen. Toisena taustasyynä on aikakauslehtipaperin ylituotantotilanne Euroopassa. Tehtaiden lopettaminen kohdistuukin pääosin aikakauslehtipaperipuolle. Työntekijöiden palkkatasoa, Paperiliittoa sen paremmin kuin näitä ulkoistamiskysmyksiä ei ole tässä yhteydessä mainittu sen paremmin syyksi kuin ratkaisukeinoksi asiaan. Ainoaksi ratkaisevaksi asiaksi on noussut raaka-ainetilanne.

        Raaka-aineen osalta yksi uhkakuva on Venäjän puutullihanke. Jo tätä ennen sekä Venäjältä että Baltian maista tuotavan puun hinta on noussut selvästi. Venäjän tuonti muodostaa nykyisin muistaakseni noin kolmanneksen raaka-aineensaannista, joten se on hyvin merkittävä.

        Toinen ongelma liittyy kotimaiseen puuhun. Metsänomistajat seisottavat sitä metsissä samalla kun hinta on karannut käsistä. Suomalaisissa metsissä on ilmeisesti hakkuukelpoista puuta kaksi kertaa sen verran kuin on Venäjän tuonti. Jos tässä siis on joku sellainen taho, joka solidaarisuudellaan voisi vaikuttaa tilanteeseen, he ovat suomalaiset metsänomistajaporvarit. Ministeri Pekkarinekin myönsi eilisessä tv-keskustelussa, että tällä sektorilla pitää ryhtyä nopeisiin toimiin. Paperiliiton Jouko Ahonen otti asian esille ja Pekkarinen kehui Ahosta tästä ohjelmassa useampaankin otteeseen. Perussyystä siis tuntui vallitsevan melkoinen yksimielisyys sekä työantajan, työntekijäpuolen, valtiovallan sekä metsäalan tutkijoiden kesken.

        Tämän yksituumaisuuden ohi vain sinä kykenet nyt löytämään syyn ja ratkaisun jostain ihan muualta. Syynä ei siis näytäkään olevan Paperiliitto sen paremmin kuin Greenpeace, koska myyntikelpoista puuta mädätetään metsissä pystyyn ylenmäärin ilmeisesti siinä toivossa, että hinta vieläkin nousisi. Näin spekulantit heiluttelevat tässäkin suuria voimia. Onko se sitä vastuullista markkinataloutta? Tätä alkoi jo ministeri Pekkarinenkin peräänkuuluttaa.

        "Pankkiherra" tuntuu nyt olevan pahasti härillään, kun kirjoittaa ensiksi aloituksen kaikkine "syyllisineen" ja seuraavassa kirjoituksessa tuon edellisen kumoaa...

        tuosta puupulasta antoivat paikalliset (siis lappilaiset) metsänomistajat kirjelmän, jossa kiistivät jyrkästi yhtiön väitteet, että tilanne johtuisi puupulasta..

        kirjoittelit tuossa aiemmin,jotta kepu olisi "keplotellut"tuon tehtaan "väärään" paikkaan ja se sen takia nyt lopetettaisiin...no onkos tuo kymijoen seutu sitten jotenkin myös sitä "väärää" aluetta... eikös jostain sieltäkin joitain laitoksia ole Ensolla poistolistallaan..

        saapas nähdä mistä ne seuraavat "väärät" ja kepulaisten keplottelemat laitokset ja paikkakunnat löytyvät, ovathan "asiantuntijat" sitä mieltä ,että alasajo jatkuu.


      • töppöseen vaan kirjoitti:

        "Pankkiherra" tuntuu nyt olevan pahasti härillään, kun kirjoittaa ensiksi aloituksen kaikkine "syyllisineen" ja seuraavassa kirjoituksessa tuon edellisen kumoaa...

        tuosta puupulasta antoivat paikalliset (siis lappilaiset) metsänomistajat kirjelmän, jossa kiistivät jyrkästi yhtiön väitteet, että tilanne johtuisi puupulasta..

        kirjoittelit tuossa aiemmin,jotta kepu olisi "keplotellut"tuon tehtaan "väärään" paikkaan ja se sen takia nyt lopetettaisiin...no onkos tuo kymijoen seutu sitten jotenkin myös sitä "väärää" aluetta... eikös jostain sieltäkin joitain laitoksia ole Ensolla poistolistallaan..

        saapas nähdä mistä ne seuraavat "väärät" ja kepulaisten keplottelemat laitokset ja paikkakunnat löytyvät, ovathan "asiantuntijat" sitä mieltä ,että alasajo jatkuu.

        Tässä ei ole kyse pelkästään siitä, että rationalisoinnit tapahtuvat jossain pohjoisessa. Suuri ongelma on siinä, että yrityksen toiminto sijaitsee omissa oloissaan kaukana kaikesta muusta. Näin paikkakunnalla ei ole vaihtoehtoja ja varaventtiiliä, jos yrityksen toiminta jostain syystä keskeytyy tai loppuu. Ruuhkaisimmalla alueilla tällaisia vaihtoehtoisia varaventtiilejä on olemassa, minkä vuoksi kaikki ei kaadu yhden yrityksen mukana. Tämä on juuri se, mikä kannattaa huomata puhuttaessa kepulaisesta aluepolitiikasta, kun se panee ihmiset usein yhden kortin varaan.


      • vaikka tätä kirjoitti:

        Olen hyvinkin perillä metsäteollisuudesta ja -taloudesta.

        StoraEnso sulkee tehtaita saadakseen tuotteidensa tarjontaa vähennettyä ja hintaa ylös. Iso toimija voi näin ohjailla markkinoita.

        Miksi kapasiteettia sitten leikataan Suomesta?

        Raaka-aine on yksi syy. Puun hinta on noussut kun tuontipuulle määrättiin tullit ja kotimainen puu markkinatalouden lakeja noudattaen seurasi perässä. Kuitupuu ei kuitenkaan ole kallistunut niin merkittävästi että sillä olisi vaikutusta tuotantokustannuksiin, onhan raaka-aineen osuus lopult avain 4-5 % paperin hinnasta. Tukkipuu on se jonka hinta on heilahtanut korkeuksiin. Sinulle pitää ilmeisesto vielä selittää että tukeista tehdään sahatavaraa, ei sellua.

        Greenpeace tekee sitten omaa työtään pohjoisen metsien käytön rajoittamiseksi.

        Työvoimakustannusten osuus on noin 16 % yhtiöiden kustannuksista, siis nelinkertainen raaka-aineeseen verraten. Palkkojen osuus on n 9% ja loppu sivukuluja, tämä täsmennys sen vuoksi kun Ahonen aina puhuu tuost a9%:ta. Tuotantomenetelmiä järkiperäistämällä tuosta olisi leikattavissa prosentti pari joka voitaisiin sitten käyttää vaikka kuitupuusta maksettavaan korkeampaan kantohintaan, näin säilyisi työpaikoista suurin osa ja puu lähtisi liikkeelle.

        Siinä Heinäluomalle ja SAK/Paperiliitolla on nyt tuhannen taalan paikka näyttää vastuunsa.

        Eihän tässä edes työnantaja ole väläytellyt sellaista mahdollisuutta, että toimintaa jatketaan, jos palkkoja alennetaan. Karvinen on puhunut vain ja ainoastaan raaka-ainepuolesta syynä tilanteeseen. Toinen asia on sitten aikauslehtipaperimarkkinoiden kyllästyminen. Palkkoja alentamalla ei voi vaikuttaa ylitarjintatilanteeseen, kun se ei johdu siitä, että aikauslehtien levikki riippuisi hinnasta. Paperittomat vaihtoehdot ovat syöneet aikakauslehtien kysyntää, mikä heijastuu sitten paperituotantoon.

        Meillä on merkittävä määrä hakkuukelpoista metsää, jolla raaka-ainekysymys saataisiin ratkaistua. Hakkuukelpoisen metsän pitäminen hakkaamatta on paitsi huonoa metsänhoitoa myös taloudellisesti epäviisasta.


      • pitäminen...
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Eihän tässä edes työnantaja ole väläytellyt sellaista mahdollisuutta, että toimintaa jatketaan, jos palkkoja alennetaan. Karvinen on puhunut vain ja ainoastaan raaka-ainepuolesta syynä tilanteeseen. Toinen asia on sitten aikauslehtipaperimarkkinoiden kyllästyminen. Palkkoja alentamalla ei voi vaikuttaa ylitarjintatilanteeseen, kun se ei johdu siitä, että aikauslehtien levikki riippuisi hinnasta. Paperittomat vaihtoehdot ovat syöneet aikakauslehtien kysyntää, mikä heijastuu sitten paperituotantoon.

        Meillä on merkittävä määrä hakkuukelpoista metsää, jolla raaka-ainekysymys saataisiin ratkaistua. Hakkuukelpoisen metsän pitäminen hakkaamatta on paitsi huonoa metsänhoitoa myös taloudellisesti epäviisasta.

        hakkaamatta on paitsi huonoa metsänhoitoa myös taloudellisesti epäviisasta"

        Tuohan on aivan niinkuin keskustalaisen puhetta.

        Kaupunkimetsänomistajien ei tarvitse hakata kun ne saavat tulonsa muualta.

        Joko sinun omistama risukko on pantu tuottavaan kuntoon?


      • kaksilla...
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Tässä ei ole kyse pelkästään siitä, että rationalisoinnit tapahtuvat jossain pohjoisessa. Suuri ongelma on siinä, että yrityksen toiminto sijaitsee omissa oloissaan kaukana kaikesta muusta. Näin paikkakunnalla ei ole vaihtoehtoja ja varaventtiiliä, jos yrityksen toiminta jostain syystä keskeytyy tai loppuu. Ruuhkaisimmalla alueilla tällaisia vaihtoehtoisia varaventtiilejä on olemassa, minkä vuoksi kaikki ei kaadu yhden yrityksen mukana. Tämä on juuri se, mikä kannattaa huomata puhuttaessa kepulaisesta aluepolitiikasta, kun se panee ihmiset usein yhden kortin varaan.

        korteilla aina näissä keskusteluissa.

        Epätasapainoinen kehittäminen (se että kaikki toiminta keskitettäisiin suomineidon hameenhelmoihin) olisi yhden kortin varaan heittäytymistä.


      • väännettävä
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Eihän tässä edes työnantaja ole väläytellyt sellaista mahdollisuutta, että toimintaa jatketaan, jos palkkoja alennetaan. Karvinen on puhunut vain ja ainoastaan raaka-ainepuolesta syynä tilanteeseen. Toinen asia on sitten aikauslehtipaperimarkkinoiden kyllästyminen. Palkkoja alentamalla ei voi vaikuttaa ylitarjintatilanteeseen, kun se ei johdu siitä, että aikauslehtien levikki riippuisi hinnasta. Paperittomat vaihtoehdot ovat syöneet aikakauslehtien kysyntää, mikä heijastuu sitten paperituotantoon.

        Meillä on merkittävä määrä hakkuukelpoista metsää, jolla raaka-ainekysymys saataisiin ratkaistua. Hakkuukelpoisen metsän pitäminen hakkaamatta on paitsi huonoa metsänhoitoa myös taloudellisesti epäviisasta.

        Mistä sinä sait päähäsi palkkojen alentamisen?

        Ei palkkoja alentamalla tuottavuutta juurikaan lisätä, mieluumminkin palkkoja nostamalla sitten kun työ tehdään tehokkaasti.

        Kerrataan kun sinä näemmä vaadit tätä rautalangasta vääntämistä: Enso supistaa, purkaa ylikapasitettiaan, koska haluaa tuotteiden hintojen nousevan. Se supistaa niitä yksiköitä joilla se ei näe olevan edellytyksiä pitkälle tulevaisuuteen.

        Kemijärvi on yksi näistä.

        Kemijärvellä puuhuolto on epävarmaa osin Lapin metsien suojelutarpeen, osin tuontipuun saannin vaikeutumisen vuoksi. Puuta ei kannata ajaa etelä-Suomesta Lappiin, sellutehtaan pitää saada raaka-aineensa lähiseudulta.

        Yksi syy sulkemiseen on Kemijärven tehtaan pieni yksikkökoko suhteessa integroituihin yksiköihin, työn tuottavuus ei nouse samalle tasolle kuin isoissa yksiköissä vaikka tehdas kannattava onkin. Työn tuottavuuteen olisi mahdollista vaikuttaa tekemällä Kemijärven tehtaalla muutoksia joissa työtehtävien yhdistämisillä, selluprosessin ulkopuolisten töiden ulkoistuksilla ym joustoilla saataisiin tuottavuus esimerkiksi Savon Sellun tasolle. Silloin StoraEnso etsisi supistettavia yksiköitä muualta, ulkomaalaisista tehtaistaan. Tietysti muutama kymmenen menettäisi työpaikkansa Kemijärvelläkin, ja joku määrä ulkoistettaisiin muihin firmoihin, mutta parempi sekin kuin 1000 kokonaan työtöntä.

        Siinä se tuhannen taalan paikka SAK:n paperimiehille, metallissahan tuollaisia ratkaisuja on jo tehty ja hyvin menee.

        Miksi tuollaista ei edes uskalleta ehdottaa vasemiston toimesta, saattaisihan se pelastaa edes osan suomalaisesta työstä. Eikö Eero Heinäluoma voisi nyt osoittaa viisautensa ja ehdottaa neuvotteluja asiasta?


      • Abogado
        vaikka tätä kirjoitti:

        Olen hyvinkin perillä metsäteollisuudesta ja -taloudesta.

        StoraEnso sulkee tehtaita saadakseen tuotteidensa tarjontaa vähennettyä ja hintaa ylös. Iso toimija voi näin ohjailla markkinoita.

        Miksi kapasiteettia sitten leikataan Suomesta?

        Raaka-aine on yksi syy. Puun hinta on noussut kun tuontipuulle määrättiin tullit ja kotimainen puu markkinatalouden lakeja noudattaen seurasi perässä. Kuitupuu ei kuitenkaan ole kallistunut niin merkittävästi että sillä olisi vaikutusta tuotantokustannuksiin, onhan raaka-aineen osuus lopult avain 4-5 % paperin hinnasta. Tukkipuu on se jonka hinta on heilahtanut korkeuksiin. Sinulle pitää ilmeisesto vielä selittää että tukeista tehdään sahatavaraa, ei sellua.

        Greenpeace tekee sitten omaa työtään pohjoisen metsien käytön rajoittamiseksi.

        Työvoimakustannusten osuus on noin 16 % yhtiöiden kustannuksista, siis nelinkertainen raaka-aineeseen verraten. Palkkojen osuus on n 9% ja loppu sivukuluja, tämä täsmennys sen vuoksi kun Ahonen aina puhuu tuost a9%:ta. Tuotantomenetelmiä järkiperäistämällä tuosta olisi leikattavissa prosentti pari joka voitaisiin sitten käyttää vaikka kuitupuusta maksettavaan korkeampaan kantohintaan, näin säilyisi työpaikoista suurin osa ja puu lähtisi liikkeelle.

        Siinä Heinäluomalle ja SAK/Paperiliitolla on nyt tuhannen taalan paikka näyttää vastuunsa.

        Jos kerran olet perillä metsäteollisuudesta ja-taloudesta, tiedät ettet voi sanoa "raaka-aineen osuus on vain 4-5 % paperin hinnasta", jollet kerro, minkälaisesta paperista puhut. Paperiahan tehdään ensinnäkin mekaanisesta massasta, johon puuta menee noin 3 m3/tonni, jos metsästä asti lähdetään laskemaan tai kemiallisesta massasta, sellusta, jossa vastaava puun tarve on n. 6 m3/t havupuuta tai 4m3/t lehtipuuta. Paperit ovat useimmiten näiden massojen sekoituksia, sekoitussuhde vaihtelee paperin käyttötarkoituksen mukaan. Lisäksi esim. aikakausilehtipapereihin pannaan erilaisia kiilloitus- ym. aineita. Monistuskoneissa ja printtereissä käytetävä paperi on useimmiten pelkkään selluuun perustuvaa.
        Yleensä puhutaankin vain puukustannusten osuudesta sellun tuotankustannuksissa. Tosiasia on, että puukustannukset ovat sellun keitossa pääomakustannusten jälkeen ylivoimaisesti suurin kustannustekijä. Puukustannukset = puun tehdashinta, pitäähän puu ennen keittoa ostaa, kaataa, pätkiä ja kuljettaa. Nykyinen tehdahinta kuitupuulle lienee luokkaa Eur 30-35/m3. Mainittakoon, että Brasiliassa vastaava luku on luokkaa USD 12 - 15/m3.

        Ja vielä: kyllä tukeista sellua tehdään. Sahatukista noin puolet päätyy hakkeena sellutehtaan kattilaan. Hakkeen myynti on olennainen osa sahan liikevaihdosta. Tukki on Suomessa niin kallista, että ilman hakkeen myyntiä yksikään saha ei pysyisi pystyssä päivääkään.


    • muistitikku

      On ilmeistä, että ilman mittavia saneeraustoimia sellu- ja paperiteollisuus ei voi enää menestyä. Leikkaukset ovat kipeitä mutta välttämättömiä. Tässä kyseisessä tapauksessa Stora-Enso tekee oikean päätöksen lopettaessaan kannattavan tehtaan. Näin se turvaa muuta alan liiketoimintaansa.

      Mutta miksi tähän tilanteeseen on jouduttu ? Tietysti siksi, että huipputehtaita pykätään lähemmäs loppukuluttajaa, kauas rajojemme ulkopuolelle, jolloin meillä on kasvavaa sellun ja paperin tuotannollista ylikapasiteettia. Lisäksi kysynnän kasvu hiipuu ja aikaa myöten kysyntä vähenee mm. "paperittomien" konttorien myötä, mikä taasen on ympäristön kannalta erinomaisen hyvä asia.

      Metsäklusterin saneeraustarve ei lopu edes nyt nähtyihin, vaan trendillä on jatkumonsa. Palvelualojen paisuttaminen on pelastus työttömyyteen.

      Kemijärven tehtaan elinkaari on ollut tuloksekas ja investointi kannattava. Nyt ei todellakaan auta muu kuin työttömäksi jääneiden siirtyä työn perässä muualle, jos nimittäin arvostaa maallisia arvoja. Taasen ne, joille omistaminen ei ole status, voivat toki jäädä kuntaan harrastamaan jos vaikka mitä mukavaa.

      Valtiovallan vastaantulo työpaikkojen luomisen suhteen on kaunis ajatus, mutta toteuttaminen riittävässä laajuudessa käytännössä täysin mahdotonta. Vertaillaanpa: Ruotsissa ei samoilla leveysasteilla asu oikeastaan ketään ja miksi asuisikaan vasiten ankaran luonnon keskellä kun etelämpänäkin on tilaa.

      Olet enemmän kuin oikeassa siinä, että juuri kepu on ylläpitänyt liiaksi haja-asutuskulttuurin perusrakenteita. Toisaalta, sehän juuri on kepun päätehtävä, tai ainakin näin moni asian mieltää.

      Peskäämme ekologisesti toistemme paitoja niin raha kiertää taloudessa jaa mummotkin saa kaffepakettinsa myös huomenna.

      • WADI

        ... saattaapi hyvinkin olla näin. Syy supistuksiin (tämähän on vasta alkusoitto), on kuitenkin koko metsäalan väärä strategia. Maahan on rakennettu jalostuskapasitettia runsaasti yli omien raaka-ainevarojen kantokyvyn. Tuotanto on siirrettävä lähemmäksi kuluttajaa, ainakin niin kauan kuin kyse ei ole niukkuustuotteesta raaka-aineen eli puun osalta. On varmasti järkevää ajaa alas sellainen tuotanto, joka ei tule toimeen kotimaisella puulla. Meillä suljetaan vielä useita sellu ja paperitehtaita, mutta myöskin vaneritehtaita ja sahoja. Tuhansia ihmisiä joutuu vielä etsimään uusia työmahdollisuuksia eikä siihen mene kuin pari vuotta. Jos haluaisi olla ilkeä, voisi sanoa, että tämä pöhöttynyt itseensä tyytyväinen eliittityöläisten kansoittama Paperiliitto saa sitä mitä on tilannut, mutta emmehän me halua ilkeitä olla.

        Koko syöksykierettä vauhdittaa Storan "amerikanseikkailu", jossa mestarina kaiketi toimi entinen pankkimies, joka ei ilmeisesti sielläkään aivan hommia hallinnut. Osaa näistä laskuista maksavat nyt Kemijärven ja muiden paikkakuntien ylpeät ammattimiehet. Entisellä pankkimiehellä kylläkin pyyhkii taloudellisest varsin mukavasti, joten ei hällä hätää.

        Taitaisi ollakin järkevää sulkea suurin osa paperiteollisuudesta ja käyttää siitä yli jäävä raaka-aine (kuitupuu) energian tuotantoon. Voisi Vanhanenkin taas kerran antaa periksi EU:lle ja lisätä bioenergian määrää Suomessa, maassa, jossa jo ollaan monikertaisesti yli EU:n keskiarvon. Välttyisi Vanhanenkin taas puolustamasta omaa maataan, vatsahaavahan sellaisesta tulee vai mitä tuumaa tähän korhosjorkka ?


      • muistitikku
        WADI kirjoitti:

        ... saattaapi hyvinkin olla näin. Syy supistuksiin (tämähän on vasta alkusoitto), on kuitenkin koko metsäalan väärä strategia. Maahan on rakennettu jalostuskapasitettia runsaasti yli omien raaka-ainevarojen kantokyvyn. Tuotanto on siirrettävä lähemmäksi kuluttajaa, ainakin niin kauan kuin kyse ei ole niukkuustuotteesta raaka-aineen eli puun osalta. On varmasti järkevää ajaa alas sellainen tuotanto, joka ei tule toimeen kotimaisella puulla. Meillä suljetaan vielä useita sellu ja paperitehtaita, mutta myöskin vaneritehtaita ja sahoja. Tuhansia ihmisiä joutuu vielä etsimään uusia työmahdollisuuksia eikä siihen mene kuin pari vuotta. Jos haluaisi olla ilkeä, voisi sanoa, että tämä pöhöttynyt itseensä tyytyväinen eliittityöläisten kansoittama Paperiliitto saa sitä mitä on tilannut, mutta emmehän me halua ilkeitä olla.

        Koko syöksykierettä vauhdittaa Storan "amerikanseikkailu", jossa mestarina kaiketi toimi entinen pankkimies, joka ei ilmeisesti sielläkään aivan hommia hallinnut. Osaa näistä laskuista maksavat nyt Kemijärven ja muiden paikkakuntien ylpeät ammattimiehet. Entisellä pankkimiehellä kylläkin pyyhkii taloudellisest varsin mukavasti, joten ei hällä hätää.

        Taitaisi ollakin järkevää sulkea suurin osa paperiteollisuudesta ja käyttää siitä yli jäävä raaka-aine (kuitupuu) energian tuotantoon. Voisi Vanhanenkin taas kerran antaa periksi EU:lle ja lisätä bioenergian määrää Suomessa, maassa, jossa jo ollaan monikertaisesti yli EU:n keskiarvon. Välttyisi Vanhanenkin taas puolustamasta omaa maataan, vatsahaavahan sellaisesta tulee vai mitä tuumaa tähän korhosjorkka ?

        "Syy supistuksiin (tämähän on vasta alkusoitto), on kuitenkin koko metsäalan väärä strategia. Maahan on rakennettu jalostuskapasitettia runsaasti yli omien raaka-ainevarojen kantokyvyn."

        Massiiviset investoinnit metsäklusteriin tapahtuivat olosuhteissa, joissa oletettiin Venäjältä saatavan halpaa puuta myös tulevaisuudessa. Nyt kuitenkin jo pelkkä uhka tullien kasvusta on nostanut kotimaisten metsänomistajien vaateita ja lihottanut tilipusseja teollisuuden kustannuksella.

        Mielestäni kuitenkin tärkein syy alan kannattamattomuuteen ja teollisuuden painopisteen siirtyminen lähemmäs markkina-alueita. Esim. Pohjoismaissa valmistetun paperin markkinat Usa:ssa ja Iso-Britanniassa ovat ehtymään päin. Tämä kehitys olisi pitänyt ennakoida paremmin 15 vuotta sitten.


      • WADI
        muistitikku kirjoitti:

        "Syy supistuksiin (tämähän on vasta alkusoitto), on kuitenkin koko metsäalan väärä strategia. Maahan on rakennettu jalostuskapasitettia runsaasti yli omien raaka-ainevarojen kantokyvyn."

        Massiiviset investoinnit metsäklusteriin tapahtuivat olosuhteissa, joissa oletettiin Venäjältä saatavan halpaa puuta myös tulevaisuudessa. Nyt kuitenkin jo pelkkä uhka tullien kasvusta on nostanut kotimaisten metsänomistajien vaateita ja lihottanut tilipusseja teollisuuden kustannuksella.

        Mielestäni kuitenkin tärkein syy alan kannattamattomuuteen ja teollisuuden painopisteen siirtyminen lähemmäs markkina-alueita. Esim. Pohjoismaissa valmistetun paperin markkinat Usa:ssa ja Iso-Britanniassa ovat ehtymään päin. Tämä kehitys olisi pitänyt ennakoida paremmin 15 vuotta sitten.

        ... tietenkin sanoa investoinneista venäläiseen puuhun nojaten. Kaikkihan tämä on tietysti jälkiviisautta ja kukapa olisi osannut ennakoida Venäjän kehityksen, varsinkaan metsäyhtiöiden päättäjät. Täysin selvää on kuitenkin se, että juhlat venäläisellä raaka-aineella ovat ohi. Raaka-aine jalostetaan jatkossa Venäjällä. Suomessa toimivan metsäteollisuuden on pakon edessä supistettava toimintansa niin, että kotimainen raaka-aine riittää ja se merkitsee monelle alan työntekijälle uuden homman etsimistä tai siirtymistä eläkeputkeen.

        Pitäisiköhän sittenkin pekkarisen selvityttää, voisiko kuitupuun hyödyntää paremmin energian tuotannossa. Paperiyhtiöt eivät sitä tee, nehän kammoksuvat pelkkää ajatusta tosin ymmärrettävistä syistä. Mikä sitten lienee kansantaloudellisesti edullista.

        Sellu- ja paperiteollisuuden alasajohan vähentää kokonaisenergian tarpeita. Tosin metsänhoito nykyään tähtää vain sellupuun tuotantoon, puu on suurelta osalta heikkolaatuista ja vain kuutiot merkitsevät jotain. Vanhanenhan voisi nyt ajaa lakkautuslinjaa, kun aikanaan torpedoi ydinvoiman lisärakentamisen. Sellutehtaat kiinni ja kuitupuu energian tuotantoon. Ei tarvittaisi sitä toista ja kolmatta voimalaa.


      • muistitikku
        WADI kirjoitti:

        ... tietenkin sanoa investoinneista venäläiseen puuhun nojaten. Kaikkihan tämä on tietysti jälkiviisautta ja kukapa olisi osannut ennakoida Venäjän kehityksen, varsinkaan metsäyhtiöiden päättäjät. Täysin selvää on kuitenkin se, että juhlat venäläisellä raaka-aineella ovat ohi. Raaka-aine jalostetaan jatkossa Venäjällä. Suomessa toimivan metsäteollisuuden on pakon edessä supistettava toimintansa niin, että kotimainen raaka-aine riittää ja se merkitsee monelle alan työntekijälle uuden homman etsimistä tai siirtymistä eläkeputkeen.

        Pitäisiköhän sittenkin pekkarisen selvityttää, voisiko kuitupuun hyödyntää paremmin energian tuotannossa. Paperiyhtiöt eivät sitä tee, nehän kammoksuvat pelkkää ajatusta tosin ymmärrettävistä syistä. Mikä sitten lienee kansantaloudellisesti edullista.

        Sellu- ja paperiteollisuuden alasajohan vähentää kokonaisenergian tarpeita. Tosin metsänhoito nykyään tähtää vain sellupuun tuotantoon, puu on suurelta osalta heikkolaatuista ja vain kuutiot merkitsevät jotain. Vanhanenhan voisi nyt ajaa lakkautuslinjaa, kun aikanaan torpedoi ydinvoiman lisärakentamisen. Sellutehtaat kiinni ja kuitupuu energian tuotantoon. Ei tarvittaisi sitä toista ja kolmatta voimalaa.

        Puun on liian arvokas raaka-aine pelkkään sähkön ja/tai lämmöntuotantoon voimalaitosmittakaavassa. Tätä seikkaa ei tarvitse erikseen tutkia. Korjuutähteet ja prosessien hukkapuu on erikseen, mutta silti: Puun poltolla ei ratkaista kasvavia energiantarpeita, ei edes sähkön ja lämmön yhteistuotantoprosesseissa (CHP).

        Sitä vastoin mikrotason CHP voi osoittautua menestyksekkääksi hyödynnettynä esim. omakotitalojen lämmön ja sähkön lisätuotantona tasaamaan kulutushuippuja, jolloin sähkö- ja lämmitysjärjestelmä mitoitetaan vähäisemmälle käytölle ja rahaa säästyy pitkässä juoksussa jonkin verran ja kriisiajan omavaraisuusaste paranee tuntuvasti.

        Mutta puu puhtaassa energiantuotannossa ei suuressa mittakaavassa ole koskaan kannattavaa. Vuotuinen puunkasvu eli hyödynnettävissä oleva vuotuinen puumassa ei sitä paitsi riittäisi yhtään mihinkään.


      • lisääminen...
        WADI kirjoitti:

        ... tietenkin sanoa investoinneista venäläiseen puuhun nojaten. Kaikkihan tämä on tietysti jälkiviisautta ja kukapa olisi osannut ennakoida Venäjän kehityksen, varsinkaan metsäyhtiöiden päättäjät. Täysin selvää on kuitenkin se, että juhlat venäläisellä raaka-aineella ovat ohi. Raaka-aine jalostetaan jatkossa Venäjällä. Suomessa toimivan metsäteollisuuden on pakon edessä supistettava toimintansa niin, että kotimainen raaka-aine riittää ja se merkitsee monelle alan työntekijälle uuden homman etsimistä tai siirtymistä eläkeputkeen.

        Pitäisiköhän sittenkin pekkarisen selvityttää, voisiko kuitupuun hyödyntää paremmin energian tuotannossa. Paperiyhtiöt eivät sitä tee, nehän kammoksuvat pelkkää ajatusta tosin ymmärrettävistä syistä. Mikä sitten lienee kansantaloudellisesti edullista.

        Sellu- ja paperiteollisuuden alasajohan vähentää kokonaisenergian tarpeita. Tosin metsänhoito nykyään tähtää vain sellupuun tuotantoon, puu on suurelta osalta heikkolaatuista ja vain kuutiot merkitsevät jotain. Vanhanenhan voisi nyt ajaa lakkautuslinjaa, kun aikanaan torpedoi ydinvoiman lisärakentamisen. Sellutehtaat kiinni ja kuitupuu energian tuotantoon. Ei tarvittaisi sitä toista ja kolmatta voimalaa.

        nykyteknologialla on hyvä ajatus, mutta se ei tietenkään käy demareille koska se ei aja ihmisiä etelän kaupunkeihin.


      • vastaa...
        muistitikku kirjoitti:

        Puun on liian arvokas raaka-aine pelkkään sähkön ja/tai lämmöntuotantoon voimalaitosmittakaavassa. Tätä seikkaa ei tarvitse erikseen tutkia. Korjuutähteet ja prosessien hukkapuu on erikseen, mutta silti: Puun poltolla ei ratkaista kasvavia energiantarpeita, ei edes sähkön ja lämmön yhteistuotantoprosesseissa (CHP).

        Sitä vastoin mikrotason CHP voi osoittautua menestyksekkääksi hyödynnettynä esim. omakotitalojen lämmön ja sähkön lisätuotantona tasaamaan kulutushuippuja, jolloin sähkö- ja lämmitysjärjestelmä mitoitetaan vähäisemmälle käytölle ja rahaa säästyy pitkässä juoksussa jonkin verran ja kriisiajan omavaraisuusaste paranee tuntuvasti.

        Mutta puu puhtaassa energiantuotannossa ei suuressa mittakaavassa ole koskaan kannattavaa. Vuotuinen puunkasvu eli hyödynnettävissä oleva vuotuinen puumassa ei sitä paitsi riittäisi yhtään mihinkään.

        100 litraa kevyttä polttoöljyä.

        Ei tietenkään suuria voimalaitoksia puulle, mutta tuontiöljyä voi korvata kaikissa pienissä kohteissa missä vain pystyy.


      • WADI
        muistitikku kirjoitti:

        Puun on liian arvokas raaka-aine pelkkään sähkön ja/tai lämmöntuotantoon voimalaitosmittakaavassa. Tätä seikkaa ei tarvitse erikseen tutkia. Korjuutähteet ja prosessien hukkapuu on erikseen, mutta silti: Puun poltolla ei ratkaista kasvavia energiantarpeita, ei edes sähkön ja lämmön yhteistuotantoprosesseissa (CHP).

        Sitä vastoin mikrotason CHP voi osoittautua menestyksekkääksi hyödynnettynä esim. omakotitalojen lämmön ja sähkön lisätuotantona tasaamaan kulutushuippuja, jolloin sähkö- ja lämmitysjärjestelmä mitoitetaan vähäisemmälle käytölle ja rahaa säästyy pitkässä juoksussa jonkin verran ja kriisiajan omavaraisuusaste paranee tuntuvasti.

        Mutta puu puhtaassa energiantuotannossa ei suuressa mittakaavassa ole koskaan kannattavaa. Vuotuinen puunkasvu eli hyödynnettävissä oleva vuotuinen puumassa ei sitä paitsi riittäisi yhtään mihinkään.

        ... asioista perillä ja tiedät mitä sanot. Enpä tässä yritäkään väittää, että energian tarve (kasvava ?, mutta miksi ?) voitaisiin tyydyttää puuta polttamalla. Tosiasiahan on, että nämä Pekkarisen puuhastelut bioenergian ympärillä ovat todella näpertelyä. Kokonaan toinen asia on miksi energian tarve kasvaa niin julmetusti. Mitä hallitus ja eduskunta tekevät, jotta energian tarve tyydytettäisiin ? Sellutehtaiden sulkeminen toki pienentää kokonaisenergian tarvetta, mutta on loppujen lopuksi vain pisara meressä.

        Poliitikot sanovat, että on markkinoiden asia huolehtia, että sähköä riittää. Ei ole ! Valtakunnan perustoimintojen turvaaminen edellyttää, että energiahuolto on kunnossa ja omavaraisuus on riittävä äärimmäisissäkin olosuhteissa. Tämä asia on selvästi laiminlyöty eikä siitä voi syyttää muita kuin virkamiehiä ja poliitikkoja.

        Mutta kun asioihin olet perehtynyt niin kerropa mikä sitten on riittävä energiantuotantomuoto, jotta Pekkarinenkin sen ymmärtäisi !


      • muistitikku
        WADI kirjoitti:

        ... asioista perillä ja tiedät mitä sanot. Enpä tässä yritäkään väittää, että energian tarve (kasvava ?, mutta miksi ?) voitaisiin tyydyttää puuta polttamalla. Tosiasiahan on, että nämä Pekkarisen puuhastelut bioenergian ympärillä ovat todella näpertelyä. Kokonaan toinen asia on miksi energian tarve kasvaa niin julmetusti. Mitä hallitus ja eduskunta tekevät, jotta energian tarve tyydytettäisiin ? Sellutehtaiden sulkeminen toki pienentää kokonaisenergian tarvetta, mutta on loppujen lopuksi vain pisara meressä.

        Poliitikot sanovat, että on markkinoiden asia huolehtia, että sähköä riittää. Ei ole ! Valtakunnan perustoimintojen turvaaminen edellyttää, että energiahuolto on kunnossa ja omavaraisuus on riittävä äärimmäisissäkin olosuhteissa. Tämä asia on selvästi laiminlyöty eikä siitä voi syyttää muita kuin virkamiehiä ja poliitikkoja.

        Mutta kun asioihin olet perehtynyt niin kerropa mikä sitten on riittävä energiantuotantomuoto, jotta Pekkarinenkin sen ymmärtäisi !

        Olen vaeltamassa ja toisten touhutessa appeen eteen vastailen pikaisesti.

        Energian kokonaistarve ei Suomessa ole saavuttanut vielä lakipistettään energiaintensiivisen teollisuuden vähennyksistä huolimatta. Lakipiste saavutettaneen 2025-2030, vaikka paljon valoisampiakin skenaarioita esitellään. Ne kuitenkin edellyttäisivät tuntuvaa panostusta ympäristöarvoihin - kulutuksen ja näennäishyvinvoinnin kustannuksella - mutta sellaiseen ei länsimainen kuluttaja ole vielä valmis. Parina vuonna on ollut laskua energian kokonaiskulutuksessa, muttei pysyvää kuitenkaan.

        Prosessien hyötysuhteiden parantaminen (myös kotitalouskattiloiden), puun pienpoltto, tuulivoiman lisääminen, vesivoiman tehostaminen kiistellyn altaan rakentamisella, (maa)lämpöpumput, rakennusten energiatehokkuuden lisääminen -kaikki nämä ja muutamat muut innovaatiot ovat osaltaan merkittäviä korvaavia vähäsaasteisia energialähteitä/muuntoprosesseja. Kaikki nämä yhdessä tuottavat säästöjä Pekkarisellekin.

        Sähköstä sen verran, että uusin ydinvoimayksikkö, lajissaan maailman suurin, tulee käyttöön noin 2014. Nyt puhutaan vuodesta 2011, mutta se ei toteudu. Siihen asti pärjäämme kyllä nykyiselläkin, jopa kulutushuipuista, kunhan sähkön jakelua rajoitetaan järkevästi kriittisinä päivinä. Tästä voisin kirjoittaa vaikka kirjan, mutta jokainen yksittäinenkin väite vaatisi laajamittaiset perustelut, kuten ymmärrät.

        Markkinoiden ei pidä antaa huolehtia sähkön tuotantoresursseista, siinä olet täysin oikeassa, kuten monessa muussakin asiassa. Energianhuolto kokonaisuudessaan pitää olla vastuullisella kansallisella ja vieläpä poliittisella pohjalla. Investoinnit päätöksestä toteutukseen ovat pitkäaikaisia ja vaikuttavia - koko yhteiskuntaamme.

        Mitä puun pienpolttoon tulee, tapahtuu sitä aina, mutta sen lisäyspotentiaali on marginaalinen: Metsänhoidollisten toimenpiteiden tuottama puumassa sopii pääsääntöisesti edelleenkin polttoon, mutta sahapuu on liian arvokas poltettavaksi.

        Panenpa lopuksi erään intressipiirin -mutta vain erään- tavoitteenasetannan tulevaisuuden energiapoliittisesta tulevaisuudestamme. Lue ja nauti.

        http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/VirtaaTulevaisuuteen_web_30012007.pdf


      • muistitikku
        vastaa... kirjoitti:

        100 litraa kevyttä polttoöljyä.

        Ei tietenkään suuria voimalaitoksia puulle, mutta tuontiöljyä voi korvata kaikissa pienissä kohteissa missä vain pystyy.

        Näin se on.


      • muistitikku
        lisääminen... kirjoitti:

        nykyteknologialla on hyvä ajatus, mutta se ei tietenkään käy demareille koska se ei aja ihmisiä etelän kaupunkeihin.

        Demarien intressipiirissä ei erityisemmin ole ajaa ihmisiä etelän kaupunkeihin. Sinulla lie iso hattu, mistä vetää johtopäätöksiä. Ekologisesti väestön keskittyminen saattaisi olla viisastakin, mutta se on taas ihan eri juttu se.

        Puun pienpolton volyymeja suhteessa muuhun primäärienergian kokonaiskäyttöön voit pähkäillä vaikkapa linkin ensimmäisestä taulukosta (((Liitetaulukot 2007 2. vuosineljännes * Taulukko 01. Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (Excel) (20.9.2007))))

        http://www.stat.fi/til/ehkh/tau.html



        Maksimissaan vuoden 1970-taso olisi saavutettavissa, siinä potentiaali pienpolton lisäämiseen.


    • Abogado

      Lisäisin vielä, että Kemijärven tehdas on alunperinkin kepulaisen aluepolitiikan tuote. Eli piti saada syrjäseuduille teollisuutta. Mihinkään yksityisen pääoman businesskuvioon tehdas ei perustu. Senhän rakensi valtio 1960-luvun puolivälissä. Tehdas ajautui vaikeuksiin melkein heti valmistuttuaan. Ongelma on ollut alusta lähtien syrjäinen sijainti - kauas on pitkä matka.

    • ja muutama vesiperä

      tuo edellä sanottu on täysin yksinkertaistettu anlyysi kirjoituksestasi, sillä siinä ei oikeastaan ole mitään muuta.

      Lisäksi jos tehtaat tekevät niinkuin sinä niiden haluat tekevän niinne sulkevat jokasien tehtaan Suomessa sillä asiakkaat ja kasvu on Aasiassa ei Suomessa.

      Suomalaista aluepolitiikka ja sen tarkoitusta voidaan kiteyttää vaikka seuraavasti.
      Hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteista ja -palveluista huolehtiminen uudistavalla otteella on osa kunta- ja aluepolitiikkaa. Toimivat julkiset palvelut ja niitä täydentävät tulonsiirrot ovat osa kansainvälistä kilpailukykyämme, mutta ne tasaavat myös elintasoeroja kuntien ja alueiden kesken.

      Ymmärrän kyllä että haluat olla tuon kanssa erimieltä, koska sinusta vaihtoehtojen luominen ihmisille on väärä tapa tehdä politiikkaa.

      Muuten pääkaupunkiseudunkehittäminen on aluepolitiikka vaikka haluat sen nähdä elinkeinopolitiikan nimellä. ;)

    • Näin on

      Ellei asiakas osta tuotteita, duunarit pannaan mäkeen, koska ei veronmaksajakaan niitä tuoteita osta, vaikka kepu haluaisi kuinka jakaa tukia.

    • tiedoksi vain

      Kannattavuuden laskevat omistajat. Pääomavaltaisissa pörssiyhtiöissä sijoittajat.

      He ottavat rahansa pois sieltä, missä raha ei tuota tarpeeksi hyvin eli vievät rahansa sinne missä ne tuottavat paremmin.

      Ilman pääomia - kapitaalia - ei ole tuotantoa eikä hyvinvointia.

      Tämän lähtökohdan pohjalta voit panna kaiken ajattelusi uusiksi.

      Jos osaat.

    • muutamat syyt

      Paperiteollisuuden alasajoon kon kaksi tai oikeastaan kolme syytä.

      Dollarin kurssi on nyt yli 1,4 euroa, kun se oli Lipposen I hallituksen aikana alle yhden euron.

      Kotimainen puu on kallista, koska sahat maksavat siitä enemmän kuin paperitehtaat, ja kaupunkilaiset metsäpalstojen perikunnat ja muut metsään sijoittaneet eivät myy, kun eivät tarvitse rahaa.

      Metsänomistus pitäisi panna verolle, niin myyntiin tulisi pakko, että saa edes verorahat metsästään. Meillähän jää metsien vuotuisesta kasvusta teollisuudelle hakkaamatta noin kolmannes. Siksi raaka-ainetta on tuotu Venäjältä, joka aikoo repiä oman rahansa puutulleilla.

      Televisiossa populistisesti tunteileva Ahonen voisi mennä peilin eteen jakkatsoa kuka on nostanut edeltäjänsä Lähteenmäen avulla paperiteollisuuden palkkakustannuksetkin sellaiselle tasolle, että ne syövät kilpailukykyä niin pahasti, että tehtaat pannaan mieluummin kiiinni kuin pidetään pyörimässä.

      • kalliimmaksi..

        kuin suomalainen. Kyllä suomesta saa kuitua kun nostaa vähän hintaa.


      • miksi...
        kalliimmaksi.. kirjoitti:

        kuin suomalainen. Kyllä suomesta saa kuitua kun nostaa vähän hintaa.

        on maksettu venäjälle kuidusta? Olisivat maksaneet suomalaisille.
        Siitä huolimatta olisi voitu päätyä samaan tulokseen ja lopettaa tehdas.


    • vaikutus tähän

      Stora Enson kaikki lopetettavat tehtaat sijaitsevat kolmion Turku-Tampere-Helsinki-Turku ulkopuolella, minkä seurauksena työpaikat vähenevät rajusti. Vain em. kolmion alueella VY:n aluepolitiikan professorin mukaan säilyy elinkelpoisuus ja mm. työllisyys.

      Mainitsemasi Kemijärven tehdas lopetettiin em. syystä. Tuntuu, että Lappi lopetetaan koko teollisuuden osalta. Natura-alueita sen sijaan lisätään, vaikka niitä on jo 90 % koko Euroopan, ei ainoastaan EUn osalta, Suomen ja Ruotsin alueella. EU-eliitin tavoitteena on tyhjentää "kolmion" ulkopuolinen Suomi asukkaista, kuten tuot esillekin.

      Tätä se EU lupasi Ahon hallituksen neuvotteluissa!

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä sanoisit

      juuri nyt kaivatullesi jos uskaltaisit/kehtaisit?
      Ikävä
      203
      2175
    2. Mikä teidän jutussa on ongelmana?

      Missä meni pieleen?
      Ikävä
      134
      1198
    3. Mitä hyvää

      Mitä hyvää hän on tuonut elämääsi?
      Ikävä
      113
      1073
    4. Koillis motor

      Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa
      Suomussalmi
      23
      827
    5. 58
      806
    6. Kauhavan häiriköijistä

      Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä
      Kauhava
      34
      771
    7. ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla

      Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann
      Haapavesi
      42
      638
    8. Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?

      Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m
      Suhteet
      175
      584
    9. Tehdäänkö tänään toiveista totta?

      Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..
      Ikävä
      46
      577
    10. Auto ajoi päälle?

      Ja pakeni luin iltapäivälehdestä. ! Ken on kuski joka tuollee teki
      Kuusankoski
      10
      560
    Aihe