Varmaan kaikki ovat huomanneet että katsatuskustannukset ovat lähteneet käsistä.Muuten tahdoton hallitus voisi nyt lähettää viestin joka muutoinkin sopii Eurooppalaiseen linjaan,myös Suomessa voi katsastusväli lähentyä vallitsevaa Euroopan käytäntöä,joka meillä luontevasti olisi joka toinen vuosi!
Jos jokavuotinen hinnasto mene aina ylöspäin 10%,voisi tuo 50% kokonaismassan alentuma olla pelote joka rauhoittaa...
Jos jokavuotinen hinnasto mene aina ylöspäin 10%,voisi tuo 50% kokonaismassan alentuma olla pelote joka rauhoittaa...
Vastaukset 12
Vanhimmat
Niin kauan kuin suomalaisten kirjoitustaito on tällä tasolla heiltä voi nylkeä minkä tahansa hinnan. Tyhmää saa kusettaa ja se on hänelle aivan oikein.
Rikollisen moraali keksii aina perustelut omalle toiminnalleen.
Mielestäsi Suomalaiset ovat tyhmiä ?
Oletko rasisti ?
Yleensä äidinkielen opettajat ovat fiksuja ihmisiä. Sinä tuskin olet.
Sinä puolestasi oikein ymmärtäminen:)
Jos nyt uusia autoja ostetaan, niitä ei tarvitse katsastaa ensimmäiseen 3:n vuoteen -se on sitten eri asia mitä sen jälkeen; tuskin romutetaan niitä autoja. Uusi auto kuitenkin maksaa paljon enemmän kuin katsastus ( ei ole kuitenkaan perustelu kiskurikats.hinnoile)
Seuraava katsastus olisi 5:s vuosi ja sitten joka vuosi.
Ei taida vielä leikata riitävästi tätä rahastusmonopolitoimintaa
Tarvetta katsastamiselle ei ole.
Joskus ammoisina aikoina perusteltiin liikenneturvallisuudella, enää nykyään ei ole merkitystä.
Jäänne 60-luvulta, joka ei kestä tämänpäivän tarkastelua.
Helppoa rahaa "yrittäjille". Kolhoosiperiaatteella.
"Tarvetta katsastamiselle ei ole.
Joskus ammoisina aikoina perusteltiin liikenneturvallisuudella, enää nykyään ei ole merkitystä.
Jäänne 60-luvulta, joka ei kestä tämänpäivän tarkastelua."
Perustele toki.
Ilman perusteluja ylläoleva teksti on arvoton.
"Helppoa rahaa "yrittäjille"."
Varmasti.
Kuolemaan johtaneet yksittäis- ja ajoneuvon hallinnanmenetysonnettomuudet Suomessa vuosina 1991–2002
http://www.liikennejaviestintäministeriö.fi/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?docid=1971&menuid=97&channelitemid=11039
Sivulla 59:
"Kaiken kaikkiaan ajoneuvoissa esiintyi harvoin teknisiä vikoja."
vain todistaa sen, että katsastusta tarvitaan!
No miten sen nyt ottaa...
Ajoneuvohallinto-keskuksen liikenne-turvallisuustyön arviointi
http://www.ake.fi/NR/rdonlyres/829E8D1B-C9D8-4818-ABF2-F2415D8452FD/0/AKE206AKEnliikenneturvallisuusvaikutustenarviointi.pdf
4.2.2 Tutkimustieto ja ulkomaiset kokemukset sivu 7 alkaen koko luku.
Kuvaavaava havainto sivulla 8, Autot, joiden riskitekijänä oli teknisiä vikoja, olivat tutkijalautakuntien onnetto-muusaineiston perusteella lähes aina katsastettuja.
Taulukko 1. AKEn liikenneturvallisuustyön vaikutus tehtävittäin, yhteenveto. Sivu 27
Katsastus-toiminta
Liikennekuolemia 2 % vähemmän vuodessa (noin 8 kuollutta)
Mielenkiintoinen havainto:
6 Suositukset Sivu 31
On syytä selvittää mahdollisuuksien mukaan, vaikuttaako katsastusasemien hylkäysprosenttien vakiointipyrkimys katsastettavien autojen arvosteluun.
Kannattaisi varmasti ohjata rahat ja aika johonkin hyödyllisempään, katsastuksella ei saavuteta juuri mitään.
Sivulla 12, surkuhupaisuudessaan aivan totta:
"Ensimmäinen AKEn nykyisistä katsastuksen laatumittareista, katsastustoimi-paikkojen hylkäysprosenttien erot, sisältää pienen riskin, että hylkäysprosentin vakiointipyrkimys vaikuttaa katsastettavien autojen arvosteluun. Olisi aiheellista selvittää, tapahtuuko todella näin. Selvityksen voisi tehdä esimerkiksi kerta-luonteisesti lähettämällä joillekin tavoitelluista hylkäysprosenteista poikkeaville katsastusasemille testiauton, joka vikojensa puolesta on hylkäyksen rajamailla. Jos hylkäysprosenttitavoite näyttää testin perusteella ohjaavan hylkäyspäätök-siä, laatumittaria tulee kehittää. Mittarin kehitystarvetta pohdittaessa voitaisiin tehdä tilastollinen selvitys erilaisten katsastustoimipaikkojen asiakaskunnasta (esimerkiksi autojen ikäjakautuma) ja tarkastella hylkäysprosentteja suhteessa asiakaskuntaan.
Toinen katsastuksen laatumittareista, vikojen löytyminen testiautosta, on sikäli hyvä mittari, että se mittaa juuri sitä, mitä halutaankin mitata, eli katsas-tusasemien toiminnan eroja. Toisaalta tavoite vaikuttaa vaatimattomalta: tulos on hyvä, jos 60 % katsastusasemista havaitsee kummatkin hylkäykseen johta-vat viat. Liikenneturvallisuuden kannalta olisi toivottavaa, että lähes kaikki kat-sastusasemat hylkäisivät tällaisen testiauton. Pidemmän aikaväli tavoitteeksi tulisikin asettaa pyrkimys viallisen testiauton hylkäysprosentin kasvattamiseen."
Löytääko joku tutkimuksen, jossa katsastus pystytään osoittamaan toimivaksi ja kustannustehokkaaksi menetelmäksi liikenneturvallisuuden ylläpitämiseen ?
Minä en löydä.