Metsän raivaus

"...Rasiinkaato tarkoittaa puiden kaatamista ja karsimatta jättämistä sille sijoilleen...."

Rasiinkaadon pitää tapahtua heinä-elokuulla,puiden ollessa täydessä lehdessä. Korjuu sitten lokakuulla, kun lehdet ovat imeneet rungoista kosteutta huomattavat määrät pois.

tarkennus kirjoitti:

"...Rasiinkaato tarkoittaa puiden kaatamista ja karsimatta jättämistä sille sijoilleen...."

Rasiinkaadon pitää tapahtua heinä-elokuulla,puiden ollessa täydessä lehdessä. Korjuu sitten lokakuulla, kun lehdet ovat imeneet rungoista kosteutta huomattavat määrät pois.

Lue lisää

Kaato etelä-suomessa huhti-tuokokuussa jolloin kaadetut puut tulevat vielä lehteen. Korjuu lehtien kuivuttua. Päästään n35% kosteuteen

tarkennus kirjoitti:

Kaato etelä-suomessa huhti-tuokokuussa jolloin kaadetut puut tulevat vielä lehteen. Korjuu lehtien kuivuttua. Päästään n35% kosteuteen

Rasihan aikanaan tarkoitti kaskea, jota ei vielä ollut poltettu. Silloin oli tärkeää saada puu kuivumaan että se palaisi. Yhtä tärkeää oli saada vesominen loppumaan, maatahan oli tarkoitus viljellä muutama vuosi, eikä tuore vesakko edes pala. Siksi rasiin kaadossa jätettiin puut kantoon kiinni, niin että myös juuristo kuoli.
Tällä menetelmällä on käyttöä myös nykyään vesomisen estämisessä. Ajankohta on yleisesti ollut mätäkuun aika, enpä kuitenkaan kiistä tuota keväälläkään kaatamista, en ole kokeillut.

Juhannuksen seutu on vesomisen kannalta hyvä raivausaika, jos tulee kuiva heinäkuu. Tutkimuksissa on todettu, ettei juhannuksen aikainen raivaus vähennä vesojen määrää, mutta ne ovat kahden vuoden kuluttua oleellisesti pienenpiä, kuin lehdettömänä aikana raivatussa.
Olen joskus sanonut, että tämä juhannuksen seutu on hyvä veruke, jolla voi välttää vatsahaavan kun ei ole raivannut. Voi sanoa, että en ole voinut raivata kun en siihen oikeaan aikaan sinne kerran pääse.
Jos raivattava taimikko on pientä on lehdettömänä aikana raivaus paikallaan, silloin näkee taimet parhaiten.
Vaari raivaa aina tarvittaessa, mihin aikaan vuodesta vain. Ainoa rajoitus on yli 30 cm lumi, silloin ei ole mielekästä kahlata raivaussahan kanssa.
Tosiasia on ettei ole oleellista koska raivaa, vaan se että raivaa. Isommat raivaukset jäävät kyllä tekemättä jos pitää kytätä jotain otollisia aikoja.

Vaari kirjoitti:

Rasihan aikanaan tarkoitti kaskea, jota ei vielä ollut poltettu. Silloin oli tärkeää saada puu kuivumaan että se palaisi. Yhtä tärkeää oli saada vesominen loppumaan, maatahan oli tarkoitus viljellä muutama vuosi, eikä tuore vesakko edes pala. Siksi rasiin kaadossa jätettiin puut kantoon kiinni, niin että myös juuristo kuoli.
Tällä menetelmällä on käyttöä myös nykyään vesomisen estämisessä. Ajankohta on yleisesti ollut mätäkuun aika, enpä kuitenkaan kiistä tuota keväälläkään kaatamista, en ole kokeillut.

Juhannuksen seutu on vesomisen kannalta hyvä raivausaika, jos tulee kuiva heinäkuu. Tutkimuksissa on todettu, ettei juhannuksen aikainen raivaus vähennä vesojen määrää, mutta ne ovat kahden vuoden kuluttua oleellisesti pienenpiä, kuin lehdettömänä aikana raivatussa.
Olen joskus sanonut, että tämä juhannuksen seutu on hyvä veruke, jolla voi välttää vatsahaavan kun ei ole raivannut. Voi sanoa, että en ole voinut raivata kun en siihen oikeaan aikaan sinne kerran pääse.
Jos raivattava taimikko on pientä on lehdettömänä aikana raivaus paikallaan, silloin näkee taimet parhaiten.
Vaari raivaa aina tarvittaessa, mihin aikaan vuodesta vain. Ainoa rajoitus on yli 30 cm lumi, silloin ei ole mielekästä kahlata raivaussahan kanssa.
Tosiasia on ettei ole oleellista koska raivaa, vaan se että raivaa. Isommat raivaukset jäävät kyllä tekemättä jos pitää kytätä jotain otollisia aikoja.

Lue lisää

Taas kerran rautaista tietoa ammattilaiselta. Hyvä Vaari! Aloin jo huolestua tämän foorumin tasosta kun en pitkään aikaan nähnyt Vaarin kirjoituksia.

Vaarin kirjoituksiin ei ole tarvinnut pettyä, metsäalan asinatuntemusta joka sana. Kiitokset ja kirjoitteluintoa Vaarille toivotellen!

Vaari kirjoitti:

Rasihan aikanaan tarkoitti kaskea, jota ei vielä ollut poltettu. Silloin oli tärkeää saada puu kuivumaan että se palaisi. Yhtä tärkeää oli saada vesominen loppumaan, maatahan oli tarkoitus viljellä muutama vuosi, eikä tuore vesakko edes pala. Siksi rasiin kaadossa jätettiin puut kantoon kiinni, niin että myös juuristo kuoli.
Tällä menetelmällä on käyttöä myös nykyään vesomisen estämisessä. Ajankohta on yleisesti ollut mätäkuun aika, enpä kuitenkaan kiistä tuota keväälläkään kaatamista, en ole kokeillut.

Juhannuksen seutu on vesomisen kannalta hyvä raivausaika, jos tulee kuiva heinäkuu. Tutkimuksissa on todettu, ettei juhannuksen aikainen raivaus vähennä vesojen määrää, mutta ne ovat kahden vuoden kuluttua oleellisesti pienenpiä, kuin lehdettömänä aikana raivatussa.
Olen joskus sanonut, että tämä juhannuksen seutu on hyvä veruke, jolla voi välttää vatsahaavan kun ei ole raivannut. Voi sanoa, että en ole voinut raivata kun en siihen oikeaan aikaan sinne kerran pääse.
Jos raivattava taimikko on pientä on lehdettömänä aikana raivaus paikallaan, silloin näkee taimet parhaiten.
Vaari raivaa aina tarvittaessa, mihin aikaan vuodesta vain. Ainoa rajoitus on yli 30 cm lumi, silloin ei ole mielekästä kahlata raivaussahan kanssa.
Tosiasia on ettei ole oleellista koska raivaa, vaan se että raivaa. Isommat raivaukset jäävät kyllä tekemättä jos pitää kytätä jotain otollisia aikoja.

Lue lisää

Minäkin jo kaipasin vaarin syväluotaavia kommentteja. Oletko vaari käynyt esim. metsälehden palstoilla ja millä nimim. jos saa kysyä. On muuten sata kertaa enemmän populaa.Hyvää syksyn jatkoa ja Joulua samantien.

Vaari kirjoitti:

Rasihan aikanaan tarkoitti kaskea, jota ei vielä ollut poltettu. Silloin oli tärkeää saada puu kuivumaan että se palaisi. Yhtä tärkeää oli saada vesominen loppumaan, maatahan oli tarkoitus viljellä muutama vuosi, eikä tuore vesakko edes pala. Siksi rasiin kaadossa jätettiin puut kantoon kiinni, niin että myös juuristo kuoli.
Tällä menetelmällä on käyttöä myös nykyään vesomisen estämisessä. Ajankohta on yleisesti ollut mätäkuun aika, enpä kuitenkaan kiistä tuota keväälläkään kaatamista, en ole kokeillut.

Juhannuksen seutu on vesomisen kannalta hyvä raivausaika, jos tulee kuiva heinäkuu. Tutkimuksissa on todettu, ettei juhannuksen aikainen raivaus vähennä vesojen määrää, mutta ne ovat kahden vuoden kuluttua oleellisesti pienenpiä, kuin lehdettömänä aikana raivatussa.
Olen joskus sanonut, että tämä juhannuksen seutu on hyvä veruke, jolla voi välttää vatsahaavan kun ei ole raivannut. Voi sanoa, että en ole voinut raivata kun en siihen oikeaan aikaan sinne kerran pääse.
Jos raivattava taimikko on pientä on lehdettömänä aikana raivaus paikallaan, silloin näkee taimet parhaiten.
Vaari raivaa aina tarvittaessa, mihin aikaan vuodesta vain. Ainoa rajoitus on yli 30 cm lumi, silloin ei ole mielekästä kahlata raivaussahan kanssa.
Tosiasia on ettei ole oleellista koska raivaa, vaan se että raivaa. Isommat raivaukset jäävät kyllä tekemättä jos pitää kytätä jotain otollisia aikoja.

Lue lisää

Tarkentaisitko: "Siksi rasiin kaadossa jätettiin puut kantoon kiinni, niin että myös juuristo kuoli." Jos puu kaadetaan, niin eikö se lähde yleensä kannosta irti? Pitääkö se jättää sillai osittain katkaisematta? Ja sekö ei sitten tee enää uusia juuri- tms. vesoja?

Kyllähän tollanen maksaa joo, mutta ei se haapa kuitenkaan jalopuuksi siitä muutu =D.
Mutta paras aika raivauksiin on juhannuksen paikkeilla, koska silloin puut ovat käyttäneet kaikki varastonsa lehtien kasvattamiseen, eivätkä ala vielä keräämään seuraavan kasvukauden varastoja juuriin.

juntti---- kirjoitti:

Kyllähän tollanen maksaa joo, mutta ei se haapa kuitenkaan jalopuuksi siitä muutu =D.
Mutta paras aika raivauksiin on juhannuksen paikkeilla, koska silloin puut ovat käyttäneet kaikki varastonsa lehtien kasvattamiseen, eivätkä ala vielä keräämään seuraavan kasvukauden varastoja juuriin.

Lue lisää

3-4€ metrihintainen paneeli on jo melkoinen hinta haapapaneelille?
Myös saunanlauteet oksattomasta haavasta on vähemmän kuumat.
Taitaa vaan olla, että haavanominaisuuksista hyvin harva tietää?
Kirkkojen paanukatoissakin se on kestänyt hyvin. Riukuaidoissa kuoriutuneet harmaat haaparangat oli viimeisiä ja kovia kuin luu.

Rinnemaalla ja etenkin kuusten juurella kasvaneet haavat on olleet ovat olleet terveitä!
Liekkö kuusi suojannut hapaa taimena ollessa hirven tuholta, kun kuusi on tuoksunut vieressä.
Käsivarrenpaksuisena karsinta mielestäni on tarpeen, muuten jää kuivista oksista musta juotti puun sisään ja menee selluksi.

Haavan kasvattaja kirjoitti:

Rinnemaalla ja etenkin kuusten juurella kasvaneet haavat on olleet ovat olleet terveitä!
Liekkö kuusi suojannut hapaa taimena ollessa hirven tuholta, kun kuusi on tuoksunut vieressä.
Käsivarrenpaksuisena karsinta mielestäni on tarpeen, muuten jää kuivista oksista musta juotti puun sisään ja menee selluksi.

Lue lisää

oli tuo kuusen lähellä kasvatettu haapa. Mäntymetsässä hirvet nakertavat haavat käkkyröiksi, olen ajatellut, että mitenkähän ollenkaan pystyy kasvattamaan kunnon haapaa. hirvet tuhoavat samoin kuin tekevät pihlajille ja rauduskoivuille.

sbyllavon kirjoitti:

oli tuo kuusen lähellä kasvatettu haapa. Mäntymetsässä hirvet nakertavat haavat käkkyröiksi, olen ajatellut, että mitenkähän ollenkaan pystyy kasvattamaan kunnon haapaa. hirvet tuhoavat samoin kuin tekevät pihlajille ja rauduskoivuille.

Lue lisää

Älä vaan kasvata haapaa männikössä, koska haapa levitää mäntyihin männynversoruostetta. Joten mäntytaimikosta kaikki haavat tarkasti pois!

Ja hirvethän kyllä haavat syö. Turha yrittää kasvattaa hirvialueilla haapaa. Haapa sopii tienvieriin ja asutusten läheisyyteen. Ja vain reheville metsämaille.