Raamatun kirjojen jotkut aiheet perustuvat ikivanhoihin egyptiläisiin taruihin. Esim.
Khmum-jumalan kerrotaan luoneen ihmisen muovaamalla hänet savesta. Ptah-jumalan sanotaan luoneen maailman sanallaan.
(Lähde: Uusi arkki, kristinuskon käsikirja)
Voiko fundamentalistien Raamatun tulkintaperiaatteita ottaa tosissaan jos tietää Raamatun "kirjaston" syntyhistorian? Ydinsanoma on rakkaus kuitenkin.
"Epäraamatullisuutta" taitaa löytyä sieltä, missä pitäydytään oman ryhmän perinteeseen ja aina suppenevaan käsitykseen.
Khmum-jumalan kerrotaan luoneen ihmisen muovaamalla hänet savesta. Ptah-jumalan sanotaan luoneen maailman sanallaan.
(Lähde: Uusi arkki, kristinuskon käsikirja)
Voiko fundamentalistien Raamatun tulkintaperiaatteita ottaa tosissaan jos tietää Raamatun "kirjaston" syntyhistorian? Ydinsanoma on rakkaus kuitenkin.
"Epäraamatullisuutta" taitaa löytyä sieltä, missä pitäydytään oman ryhmän perinteeseen ja aina suppenevaan käsitykseen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olet oikeassa. Raamattu on kokoelma perinnetarinoita ja arkaaisia uskomuksia. Sitä kannattaa lukea samantyyppisellä asenteella kuin vaikkapa omaa Kalevalaamme.
Raamatussa arkkityyppiset tarinat ovat päätyneet osaksi sanomaa, jolla käsitellään ihmisen ikiaikaisia isoja kysymyksiä. Raamatun kirjoja koonnet ja (n 1000 vuoden aikana) muokanneet ihmiset ovat olleet julistajia, siksi teksteihin on tärkeän sanoman vakuudeksi ympätty mm. arkaaisia tarinoita ja joskus on samassa tarkoituksessa pantu uusia lauseita tärkeiden henkilöiden suuhun.
Minun ajatukseni on että, "punainen lanka" Raamatun sanomassa kuitenkin on ikuisia kysymyksiä pohtivalle ihmiselle. Sanoma kätkeytyy joskus runoihin ja legendoihin. Sananmukaisesti tekstejä ei useinkaan voi tulkita nykypäivään. - Tekstejä lukiessa tarvitaan taustatietoa siitä, miten ja missä tilanteessa kyseinen teksti on syntynyt.
Näillä sivuilla on tullut ilmi, että srk-laisessa liikkeessä on varoiteltu jopa Raamatun lukemisesta. Sehän on vastoin Lutherin uskonpuhdistusoppia, jossa oli tärkeää että kaikki voisivat tutkia Raamattua omalla äidinkielellään.
Tieteellisen raamattututkimuksen tietoa esitetään jo lukion oppikirjoissakin. Siis lukemaan!
Kannattaa lukea uusi kirja tästä aiheesta: "Ja ihminen loi jumalat". Kijroittaja on ranskalainen tutkija ja professori Pascal Boyer.Teoksessa todetaan että ihmisen evoluution mittaan kehittyneet ajattelun piirteet olivat otollisia myös uskonotjen kehittymiselle. Me olemme taipuvaisia rakentamaan erilaisia uskonnollisia ajatus- ja uskomusjärjestelmiä.
Uskontojen voi nähdä auttavan ihmistä maailman ymmärätämisessä kun ne omalla myyttisellä tavallaan selittävät maailman ja ihmisen syntyä. On kuitenkin paljon uskontoja joissa näillä syntytarinoilla ei ole suurta uskonnollista merkitystä. Tuskin moni moderni kristittykään uskoo Vanhan testamentin luomistarinoihin. Enemmän uskonto kai tarjoaa pakopaikan sille tosiasialle että ihminen kuolee samoin kuin muutkin eläimet, eikä hänen yksilöllinen elämänsä palaudu elämään koskaan. Uskonto tajoaa illuusioita kun ei rohjeta kohdata tosiasioita.
Kiitos kirjavihjeestä!
Tiedän kyllä, että monen ihmisen jumala on kovin ihmismäinen - pahimmillaan äreä vanha ukko. - Ja kuoltuamme elämme läheistemme muistoissa, kättemme jäljissä sekä luonnon kiertokulussa.
Suomalaisessa kasvatusilmapiirissä uskonto kuuluu meidän useimpien elämänpiiriin jossain määrin. Siksi voin tietoisesti suostua ev.luterilaisen kirkon traditioon, joka rituaaleineen, musiikkeineen antaa kuitenkin yhteisiä henkisiä kokemuksia, tuo lämpöä elämään, lohduttaa. - Toinen asia sitten on, pystynkö olemaan kaikesta samaa mieltä olematta itselleni epärehellinen. Jaan siinä mm. prof. Antti Eskolan ajatuksia.
"Raamatun kirjojen jotkut aiheet perustuvat ikivanhoihin egyptiläisiin taruihin. Esim.
Khmum-jumalan kerrotaan luoneen ihmisen muovaamalla hänet savesta. Ptah-jumalan sanotaan luoneen maailman sanallaan."
Niin? Samoin esim. vedenpaisumus tunnetaan monissa eri uskonnoissa ja vanhoissa kirjoituksissa. Monia muitakin yhtymäkohtia löytyy eri uskonsuuntien ja kulttuurien perimätiedoista.
Se, että Raamattu (VT) on kirjoitettu monien noiden kirjoitusten jälkeen, ei mielestäni välttämättä tarkoita sitä, että nuo "legendat" olisi niistä poimittu Raamattuun. Se voi myös viitata siihen, että tapahtumat ovat olleet useiden eri kulttuurien suusanallista perimätietoa; joissain kulttuureissa niitä on vain aiemmin alettu kirjoittamaan ylös. Itse asiassa minusta olisi vielä kummallisempaa, jos muiden kulttuurien kirjoituksissa ei puhuttaisi mitään ihmisen luomisesta, vedenpaisumuksesta yms. Sillä jos mennään ajassa riittävän pitkälle taaksepäin, niin kulttuuriperimä oli kaikilla ihmisillä sama.