Selkärankareuman ensioireet?

Minulla alkoi srr v 1989 alaselän kivuilla ja aamuyöstä heräämisellä. Muutaman vuoden selkä oli kipeä. Oli polvissa nestettä myös ja tiheät punktiot, joskus kahdesti viikossa.
Tauti rauhoittui, mutta aktivoitui 2002. Entistä kovemmät kivut selässä, jäykkyys, ontuminen, nivelkipuja symmetrisesti lonkissa, polvissa ja nilkoissa. Päkiät kävelyarat. Kova väsymys.
Nyt olen tarkemmissa tutkimuksissa ja olen menossa viikon päästä sairaalaan. Edessä mm. lonkkapisto, otetaan nielestä pois nestettä ja lääkitys(kortisoonipiikki). Otettu nyt uudet kuvat ja lonkat ultrattu. Mahdollisesti magneettikuvaus tehdään vielä. Lääkitys ollut 6 panacodoa päivässä, mobic ja joskus tramalia. Nyt varmaan aloitetaan jokin varsinainen reumalääke.

Reumaliiton reuma-aapinen kuvaa srr-oireita näin:
(suora lainaus)

Oireet

Tyypillinen selkärankareumapotilas on nuori mies, joka alkaa herätä aamuöisin ristiselän kipuun. Kipu voi säteillä takareisiin, mutta ei jalkaterään kuten iskiaksessa. Selkä on aamulla kankea, mutta ylösnousu ja lyhyt voimistelu poistavat kivun. Noin puolet potilaista sairastuu myös raajanivelten tulehdukseen, jolloin polvet, nilkat ja lonkat tulehtuvat. Joskus tauti alkaa polven tai muun raajanivelen turvotuksella, harvoin silmän tulehduksella. Rintakehäkivut ovat melko yleisiä.

Selkärankareuman oireet voivat osalla potilaista jäädä lyhytaikaisiksi. Joskus tauti uusiutuu vasta vuosien kuluttua oireettoman kauden jälkeen, joskus se pitkittyy ja alkaa jäykistää selkärankaa. Kipu pakottaa selkärangan etukumaraan. Nikamien väliin kasvaa luusiltoja. Selän jäykistymisen seurauksena asento painuu etukumaraan ja selkäranka muuttuu liikkumattomaksi. Myös raajanivelet voivat tuhoutua. Suurimmat haitat koituvat lonkkien, polvien ja olkanivelten pitkäaikaisesta taudista.

Osa potilaista sairastuu myös jossakin vaiheessa silmän etuosan reumaattiseen tulehdukseen (iriittiin). Yksi tai kaksi sadasta selkärankareumapotilaasta sairastuu sydäntulehdukseen.

Toteaminen

Koska selkäkivut ovat yleisiä, selkärankareuman diagnoosi helposti viivästyy. Taudin varhaisvaiheessa selkä taipuu vielä hyvin, mutta usein sairauden toteamisen aikoihin jäykistymistä voidaan havaita. Selkärankareuman diagnoosi voi viivästyä jopa viidestä kymmeneen vuotta ensimmäisistä oireista.

Tauti varmistetaan risti-suoliluunivelten (s-i-nivelten) röntgenkuvilla, joissa näkyy tulehdusmuutoksia. Varhaisvaiheessa myös magneettikuvaus on hyödyllinen. Myöhemmin selkänikamien välillä näkyy luusiltoja (syndesmofyyttejä). Veren tulehdusarvot ovat korkeat ja hemoglobiini matala. Veriarvot voivat olla normaalitkin. Reumatekijää ei ole veressä. Epävarmoissa tapauksissa HLA-B27-antigeenin tutkimisesta voi olla hyötyä.