Hei,ahdistaa eräs asia välillä niiiin paljon... eli: olen viikolla 16. minun lisäkseni työpaikallani on kaksi muutakin raskaana,hiukan minua edellä. Heidän raskautensa on kaikkien tiedossa, ja minusta ei vielä kukaan tiedä. Asia mikä ottaa suunnattomasti päähän on se että näistä tuo toinen ei puhu mistään muusta kuin raskaudestaan ja kaikkeen siihen liittyvästä,joka päivä,ja IHAN kaikille.koko ajan. Millon on päivän puheenaiheena hoitopöytä jonka hän on ostanut,millon pahoinvointi yms. sanokaa mulle miksi tää tuntuu niin vaikeelta? aion kertoa raskaudesta jos nyt joku sattuu kysymään,tai sitten saavat tietää ku alkaa näkyä.enkä todellakaan halua siitä ikinä tehdä noin isoo numeroa kun tää yks on tehny.välillä vaan on tunne että voi kunpa työkaverit tietäis että minäkin odotan niin ehkä ois helpompaa.mut kun hän vaan hehkuttaa ja hänelle hehkutetaan ja kysellään ym.. ei jaksa..ymmärtääkö mua kukaan? kerron vielä sen että olen kyllä aina tuntenu itseni vähän ulkopuoliseksi joka paikassa,ensin koulussa,nyt töissä.olen aika yksinäinen.olenko mä kateellinen..?
ei jaksa kuunnella
lkjjhgff
2436
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kuunnella kun miehen sisko oli raskaana ja hän ei muusta puhunutkaan...olimme silloin samaan aikaan raskaana,mutta sain keskenmenon silloin...nyt heidän tyttö on 1.5v ja periaatteessa kaikki puhelut ja jutut hänellä koskevat vain..tyttö sitä, tyttö tätä ja edelleen on et ei jaksa kiinnostaa.tietysti olin silloin samalla iloinen heidän puolesta mutta kateus jylläsi pinnan alla :(
nyt olen rv25 ja hehkuttelen asiasta ainostaan omalle miehelleni ja itsekseni...olen pitänyt huolen etten höpötä ystävilleni liikoja raskaudesta tai vaivoistani, kun kysytään niin vastaan pitemmän kaavan mukaan, välillä.
sillä tiedän et ne jotka ei o raskaana sillä hetkellä nii niitä ei vois nää jutut vähempää kiinnostaa...ja haluan olla myös perillä ystävieni asioista...
ihan oma rotunsa. Ihmettelen usein, kuinka ne puolisot jaksavat heitä. (EI ole tarkoitus loukata ketään!) Tosi asia on, että me ihmiset olemme odella erilaisia tässä suhteessa. Itseäni eivät koskaan ole kiinnostaneet toisen vauvat, eivätkä kiinnosta edelleenkään, vaikka saan itse vauvan suht. pian. Mielestäni elämässä on monta muutakin mielenkiintoista asiaa, ja suorastaan ihmettelen, kuinka jollakin on AIKAA miettiä lapsiasioita koko ajan! Omassa elämässäni tapahtuu ainakin koko ajan myös muuta mielenkiintoista, joten ajatukset on kyllä usein jossain aivan muussa, kuin vauvassa. Toki siihenkin liittyvät asiat on pitänyt hoitaa, vaunut on ostettu jne.
Mutta alkuperäiseen, tuollaiset ihmiset ovat työpaikalla tosi rasittavia. SInua ne jutut sentään varmasti kiinnostavat, mutta voi niitä parkoja, jotka eivät pidä lapsista (muista kuin omista, kuten minä), heillä on varmaan yhtä tuskaa. Mutta minkäs teet, ei oikein voi sanoakaan, että puhuisitko joskus jostain muusta... Herää vain kysymys, että entäs sitten, kun mies kyllästyy tuohon vouhotukseen? Oma mieheni haluaa ainakin, että elämässämme on edelleenkin muitakin asioita, kuin lapsi, vaikkakin se viekin paljon aikaa. Sattuneesta syystä omassa ystäväpiirissäni näitä vouhottajia ei ole, en jaksa olla sellaisten ihmisten kanssa tekemisissä, jos ei ole pakko.