on hävinnyt historiankirjoituksesta? Sellainenkin uskonto oli. Oli ainakin siihen aikaan kun kävin kansakoulua Ilomantsissa, ja olikin vahvasti edustettuna. Minunkin isänäitini oli kreikkalaiskatolinen.
Wikipediassa mainitaan Varsinais-Suomen muutamissa kaupungeissa olleen katolisia luostareita, mutta missä mainitaan Itärajan pinnassa olleen katolisia luostareita?
Erona noiden länsipuolen roomalaiskatolisten ja itäpuolen kreikkalaiskatolisten luostareiden ajatussuunnissa on vanhastaan ollut esimerkiksi se, että ensiksi mainittu käännyttää muita ja viimeksi mainittu aloittaa puhdistautumisen itsestään.
Jos/kun nimi kreikkalaiskatolinen on muutettu ortodoksisuudeksi, miksi entinen kreikkalaiskatolisuus poistettu historiankirjoituksesta? Auts! Minun juureni ...
Wikipediassa mainitaan Varsinais-Suomen muutamissa kaupungeissa olleen katolisia luostareita, mutta missä mainitaan Itärajan pinnassa olleen katolisia luostareita?
Erona noiden länsipuolen roomalaiskatolisten ja itäpuolen kreikkalaiskatolisten luostareiden ajatussuunnissa on vanhastaan ollut esimerkiksi se, että ensiksi mainittu käännyttää muita ja viimeksi mainittu aloittaa puhdistautumisen itsestään.
Jos/kun nimi kreikkalaiskatolinen on muutettu ortodoksisuudeksi, miksi entinen kreikkalaiskatolisuus poistettu historiankirjoituksesta? Auts! Minun juureni ...
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ei mihinkään ole kadonnut, onhan meillä nykyään ehta reikkalainen kirkkoherrakin.
uskontokunta olemassa? - ettei ole ortodoksinen?
Kun nuin sivistynyt muuten out luostaria itärajan pinnassa. on ollu aikonaan juuassahi.
ortodoksien? Kreikkalaiskatolisuus on eri asia kuin ortodoksit. Venäjällä on, jos olen ymmärtänyt oikein, pieni kreikkalaiskatolisten seurakunta.
Tänne ei tarvita luostaria, vaan ihan ikioma ortodoksinen kylttyyrikeskus, joko pappilanmäelle tai parppeinvaaralle.
Siellä on matkailunähtävyytenä vanhan luostarin rauniot jossa on joku pieni rakennus.
Ovat ikivanhan Venäjän ortodoksisuuntauksen (ei pääsuunnan) aikoinaan rakentamia.
He olivat Tsaarien vainoamia.
Olen minäkin käynyt niillä raunioilla ja ottanut suuren määrän kuvia sieltä.
En minä ainakaan muita Juuasta tiedä.
niitä juuria, jotka ovat säilyneet Bysantin ajoilta ja joiden pahoin pelkään joutuneen poliittisen pahoinpitelykoneiston uhriksi.
kiinnostavia linkkejä:
http://herkules.oulu.fi/isbn9514270606/html/osa1.html
http://herkules.oulu.fi/isbn9514270606/html/a5.html
"Suomi oli jo esihistoriallisena aikana eräänlainen rajapyykki idän ja lännen välillä. Tällä hedelmällisellä asetelmalla on ollut suuri vaikutus myös esineelliseen kulttuurimme, jota on rikastuttanut läntinen, antiikin Kreikan juurilta kehittynyt kulttuuri, sekä itäinen suomensukuisten heimojen ja Bysantin kulttuuri. Rautakautinen suomalainen väestö ei ollut eristäytynyt omaksi saarekkeekseen, vaan kävi vilkasta kauppaa sekä itään että länteen. Vieraat vaikutteet ja kaupankäynti vaikuttivat myös korustoon.
Kalevala Koru tuo rautakauden koruaarteiston tämän päivän ihmisen ulottuville. Useimmat korut pohjautuvat yli tuhat vuotta vanhoihin rautakauden korumalleihin, jotka ovat peräisin arkeologisten kaivausten muinaiskoruista. Korut ovat kopioita, muunnoksia tai yhdistelmiä esikuvistaan. Taitavat korusuunnittelijat muovaavat mallit nykyaikaan sopiviksi historiaa kunnioittaen, arkeologien opastuksella. Kalevala Korun malleissa herää eloon muinainen koruperinne, joka sai vaikutteita myös Bysantista.
Koruja, joiden syntyhistoria liittyy Bysantista saatuihin vaikutteisiin on Kalevala Korun mallistossa ollut useampia. Bysanttilaisvaikutteita on nähtävissä Kaukolan Kekomäestä löydetystä hopeariipuksesta, jonka esikuva on peräisin ristiretkiajalta 1050–1300 jKr. Tuolloin Suomi oli sekä läntisen Rooman että itäisen Konstantinopolin kirkon mielenkiinnon kohteena ja tänne suuntautui ristiretkiä molemmista suunnista. Risteissä ja muissa uskonnollisaiheisissa koruissa eri tyylisuunnat ovat selvästi tunnistettavissa. Korussa kädet kohotettuina rukoileva Neitsyt Maria on bysanttilaisvaikutteinen. Venäläis-bysanttilaisen taiteen piiriin lukeutuu myös 1100-luvulta periytyvään Halikon aarteeseen kuulunut "
Itselläni on maarekisteriote vuodelta 1948 ja siinä on isänäitini nimen ja syntymäajan perässä mainittu kr. Ja kreikkalaiskatolisuus oli ainakin kolmanneksen uskonto Ilomantsissa siihen aikaan kun kävin siellä koulua.
Ettekö voi kutsua sitä reikkalaista pappia tai jotain muuta ort. pappia vieraaksi tälle palstalle ja selvittämään, että mikä ero on kreikkalaiskatolisella ja ortodoksilla.
Sillähän tämä koko asia selviää!
Mistä kummasta me muut muuten saamme tietää asian laidan?
Asun itse kaukana, mutta te siellä paikan päällä asuvat - soittakaa ja ketokaa ort/reikkal. papille, että tällä palstalla asiaa kovasti puidaan ja että hän toimensa puolesta selvittäköön, mikä ero on ortodoksilla ja kreikkalaiskatolisella!
Ilomantsin seurakunnan virastoon.
Olin viettänyt aikaani aivan muissa aiheissa, kunnes vuonna 2002 näin seuraavan unen, ja jonka tuolloin kirjoitin myös S24 -palstalle:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=600&posting=1000000000011455
Kirjoittanut: Anna Hestia 9.2.2002 klo 07.14
"Ruumiit oli haudattu tuhat vuotta aikaisemmin puvut yllään. Ruumiiden maaduttua puvut olivat jääneet ehjiksi ja ne oli otettu talteen, kunnostettu ja värjätty uudelleen.
Ne näyttivät olevan ohuesta, vihreästä sarasta, johon oli kuvioitu hillitysti homeenvihreällä värillä.
Pidot olivat melko hämärässä, isossa huoneessa. Pöydällä oli runsaasti ruokaa ja näin ihmisten pukeutuneen mainitsemiini pukuihin.
He seisoskelivat vaitonaisina tai jotkut hillitysti keskustellen pienissä ryhmissä pöydän ympärillä olevassa väljässä tilassa.
Tunnelma oli rauhallinen, hiljainen ja hieman alakuloinen, jotenkin kuollut."
Tuon jälkeen luin historiaa vuoden 1000 ajoilta. Sitten alkoi kiinnostaa kreikkalaiskatolisten historia.
Isänäitini alkoi "koputella sieluni oville" monin tavoin ja olen kirjoittanut omakohtaisia muistojani ja uniani hänestä. Olin kuusivuotias kun hän kuoli.
Uniaattikirkot
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Uniaattikirkot ovat alun perin ortodoksisia paikalliskirkkoja, jotka vuosien 1595-1905 aikana liittyivät katoliseen kirkkoon. Opillisesti ne hyväksyvät katolisen kirkon dogmit tosina ilmaisuina läntisellä kielellä, mutta niillä on omat teologiset, spirituaaliset, kanoniset ja liturgiset perinteensä. Siksi ne muistuttavat suurilta osin ortodoksisia kirkkoja esimerkiksi jumalanpalvelusjärjestyksen (eli riituksen), kirkkojärjestyksen ja teologisen kielen kannalta. Suurin näistä kirkoista on Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko.
Kirkkojärjestyksen kannalta uniaattikirkot kuuluvat laajempaan ryhmään idän katoliset kirkot. Useimmat uniaattipiispat ovat paavin alaisia epäsuorasti idän katolisten patriarkkojen kautta, mutta osa heistä toimii suoraan paavin alaisuudessa.
[muokkaa] Luettelo uniaattikirkoista
Suluissa mainitaan kunkin kirkon liittymisvuosi katoliseen kirkkoon.
Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko (1595)
Valko-Venäjän kreikkalaiskatolinen kirkko (1596)
Križevcin eparkian bysanttilainen kirkko (1611)
Albanian bysanttilaiskatolinen kirkko (1628)
Ruthenian katolinen kirkko (1646)
Slovakian kreikkalaiskatolinen kirkko (1646)
Romanian kirkko Rooman yhteydessä, kreikkalaiskatolinen (1697)
Melkiittiläis-kreikkalaiskatolinen kirkko (1726)
Bulgarian kreikkalaiskatolinen kirkko (1861)
Venäjän bysanttilaiskatolinen kirkko (1905)
linkistä:
http://nettitv.mtv3.fi/nettitv_uutiset/index.shtml/uuti set/ajankohtaisohjelmat/huomentasuomi?114994#114994
ortodoksien palsta ja siellä on toimiva linkki:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000062&posting=22000000030653534
Tietosanakirja v. 1926 kertoo aika paljon. Lyhyesti: kreikkalaisk. kirkko eronnut roomalaiskatolisesta v.1054, kuuluu Balkanin kansat, venäläiset, Välimeren itäisten rannikkomaiden enemmistö, karjalaiset ja pieni määrä suomalaisia. Eroaa room.-kat. kirkosta oppinsa puolesta siinä, että se ei ole yleensä kehittynyt eikä sitä ole sovellettu hist. olosuhteiden mukaan, vaan se on pääasiassa vielä samalla kannalla kuin 400-luvulla.
Keskitettyä hallintoa ei ole; on olemassa joukko itsenäisiä kirkkokuntia, jollainen Suomenkin k.-k.k. v:sta 1923 on. Suomen kreik.-kat. kirkkokunnan jäsenmäärä on n.66000. Sillä on viikkolehti "Aamunkoitto" ja pappisseminaari Sortavalassa ja neljä luostaria.
Sellaista ja ym. Tämä vuoden -26 tietosanakirjasta. Siis ei "nykytietoa."
ja siinä sanotaan näin:
Kreikkalaiskatolinen kirkko, l. *Ortodoksisesta kirkosta aik. käytetty nimitys.
- 2. Bysanttilaista riitusta noudattava Rooman paavin alaisuuteen kuuluva kirkko, *uniaattikirkot.
*kreikkalaisten uskonto kehittyi yksinkertaisesta ja alkukantaisesta luonnonuskosta kulttuurikansan uskonnoksi. Minolais-mykeneläisen kauden uskonto, joka antoi kreikkalaisten uskonnolle mm. Athenen ja Heran (kumpikin palatsin jumalattaria), kuvastuu parhaiten Homeroksen runoissa, joissa jumalten maailma (tei yhteiskunta) vastaa täysin Kreikassa vallinneita oloja.
Jk. En soittanut sinne kirkkoherran virastoon, koska tietoja voi etsiä kirjoista ja internetistä. Pitäähän niille papeille jäädä aikaa saarnojensa valmisteluun. :)
Suomen sisällissodasta, että linkki on poistettu.
http://hyl.edu.hel.fi/sivut/pia/8b0001/TuomoHalonen/ajankoht.html
"Kreikkalaiset närkästyivät paavin tulosta Kreikkaan. Kreikkalaiset syyttävät paavia katollisten- ja ortodoksikirkon erkanemisesta."