Taas tänään se kävi. Oli hiuskarvan varssa etten tappanut kaveriani. Kuristanut kuoliaaksi. Miksi tämä sama tulee uudelleen ja uudelleen. Himo teko kärsimys pahoinvointi tuska ja mieli tappaa joku tuntemani henkilö.
Olo on epätodellinen tunteeton kylmä viha maailmaa ja elämää kohtaan sekä intohimo.
Miksi en tee sitä, miksi pitkitän tuskaani olla tekemättä sitä. Ei täydellistä eikä harkittua toisen ihmisen tappamista. Olen jälleen pettynyt itseeni, se oli niin lähellä. Lähempänä kuin koskaan ote, kuristus kaikki. Olisin voinut muutamalla sekuntilla lopettaa toisen elämän. Päästää hänet tehdä sen mitä seotessani himoitsen. Tunteeton kylmä ja harkitsevaisen harkitseva toisen ihmisen tappaminen.
Jälleen jätin sen tekemättä, taas, miten seuraavala kerralla. Teenkö sen vai en? kaverit hylkäävät, seonnut maine ketä kiinnostaa? Ei ainakaan mua. Kuolema ja itsemuha pyörineet mielessä vuosia, lääkitys ei toimi ja elämä ollut yli 20 vuotta kärsimystä. Mielessä pyörii vain ja ainoastaan yksi kysymys. Miksi? Miksi minä? Miksen voi olla hyvä tunteellinen ajatteleva ja hyväksytty yhteisöllinen ihminen kenet muut ottavat mukaan piiriinsä. Ei en ole karmea hirviö tai tappaja, en halua sitä, haluan jotain muuta mutta elämä ja elämän muuttujat ovat tehneet minusta tämän. Kaikki mitä on tapahtunut ja tapahtuu käyvät uudelleen ja uudelleen. Miksi, miksi ja miksi?
Siihen en tiedä vastausta. Olenko tehnyt jotain pahaa edellisessä elämässä tai tässä? En voi enään enkä halua jatkaa. Haluan lopettaa tämän. Miten? Junan alle? Kaula auki veitsellä? Lääkkeet? Kysymyksiä jotka minun täytyy keksiä. Pyöritän asioita mielessäni monia vuosia jo. Muistan kuinka ensimmäisen kerran koitin keksiä sopivaa tapaa tehdä sen ja vielä olen täälä.
Alkaako kaikki alusta sen tehdessäni, mitä sen jälkeen. Ainoa rukoukseni on ja toivoni ettei mitään. Ikuinen kadotus tuho loppu mikä vain kunhan pääsen eroon tästä ikuisesti. Vaikka sitten orjaksi saatanalle jos sellaiseeen joku uskoo. Elämä on upea, en sitä sano. Kadehdin ja inhoan. Täydellistä katsoa ihmisiä kenellä elämä on sitä mitä pitääkin. Itselläni ei, ei ole koskaan ollutkaan, eikä tule olemaan. Yli kaksikymmentä vuotta katsottu, kortit käännetty ja pakka sekotettukkin uudelleen monta kertaa ja aina samat asiat tulevat vastaan. Epätoivo, tuska, inho, viha, sekä päättämätön tarina. Olen masentunut monta kertaa syönyt lääkkeitä monta vuotta. ne ei auta. Niistä ei ole apua ongelmaani nimeltä elämä. Se ei vain ole minua varten, jotain muuta, ei minua. Kaikki Ollut aina väärin niin väärin. Kohtelu, ymmärrys. En toivo kenellekkään pahaa en halua sitä. Elämä on upea. Joillekkin. Itselleni ei. Vääryys ja tuska. Ainoa asia mitä tällä hetkellä toivon on se ette saa´n itseni pois täältä ennenkuin himoni, sekoamineni ottaa vallan ja teen jotain jollekkin kuka pärjää täälä elämässä. Vaikka niin moni sietämäni ja tuntemani ihminen saisi minun puolestani kuolla.
Deadsong
Olo on epätodellinen tunteeton kylmä viha maailmaa ja elämää kohtaan sekä intohimo.
Miksi en tee sitä, miksi pitkitän tuskaani olla tekemättä sitä. Ei täydellistä eikä harkittua toisen ihmisen tappamista. Olen jälleen pettynyt itseeni, se oli niin lähellä. Lähempänä kuin koskaan ote, kuristus kaikki. Olisin voinut muutamalla sekuntilla lopettaa toisen elämän. Päästää hänet tehdä sen mitä seotessani himoitsen. Tunteeton kylmä ja harkitsevaisen harkitseva toisen ihmisen tappaminen.
Jälleen jätin sen tekemättä, taas, miten seuraavala kerralla. Teenkö sen vai en? kaverit hylkäävät, seonnut maine ketä kiinnostaa? Ei ainakaan mua. Kuolema ja itsemuha pyörineet mielessä vuosia, lääkitys ei toimi ja elämä ollut yli 20 vuotta kärsimystä. Mielessä pyörii vain ja ainoastaan yksi kysymys. Miksi? Miksi minä? Miksen voi olla hyvä tunteellinen ajatteleva ja hyväksytty yhteisöllinen ihminen kenet muut ottavat mukaan piiriinsä. Ei en ole karmea hirviö tai tappaja, en halua sitä, haluan jotain muuta mutta elämä ja elämän muuttujat ovat tehneet minusta tämän. Kaikki mitä on tapahtunut ja tapahtuu käyvät uudelleen ja uudelleen. Miksi, miksi ja miksi?
Siihen en tiedä vastausta. Olenko tehnyt jotain pahaa edellisessä elämässä tai tässä? En voi enään enkä halua jatkaa. Haluan lopettaa tämän. Miten? Junan alle? Kaula auki veitsellä? Lääkkeet? Kysymyksiä jotka minun täytyy keksiä. Pyöritän asioita mielessäni monia vuosia jo. Muistan kuinka ensimmäisen kerran koitin keksiä sopivaa tapaa tehdä sen ja vielä olen täälä.
Alkaako kaikki alusta sen tehdessäni, mitä sen jälkeen. Ainoa rukoukseni on ja toivoni ettei mitään. Ikuinen kadotus tuho loppu mikä vain kunhan pääsen eroon tästä ikuisesti. Vaikka sitten orjaksi saatanalle jos sellaiseeen joku uskoo. Elämä on upea, en sitä sano. Kadehdin ja inhoan. Täydellistä katsoa ihmisiä kenellä elämä on sitä mitä pitääkin. Itselläni ei, ei ole koskaan ollutkaan, eikä tule olemaan. Yli kaksikymmentä vuotta katsottu, kortit käännetty ja pakka sekotettukkin uudelleen monta kertaa ja aina samat asiat tulevat vastaan. Epätoivo, tuska, inho, viha, sekä päättämätön tarina. Olen masentunut monta kertaa syönyt lääkkeitä monta vuotta. ne ei auta. Niistä ei ole apua ongelmaani nimeltä elämä. Se ei vain ole minua varten, jotain muuta, ei minua. Kaikki Ollut aina väärin niin väärin. Kohtelu, ymmärrys. En toivo kenellekkään pahaa en halua sitä. Elämä on upea. Joillekkin. Itselleni ei. Vääryys ja tuska. Ainoa asia mitä tällä hetkellä toivon on se ette saa´n itseni pois täältä ennenkuin himoni, sekoamineni ottaa vallan ja teen jotain jollekkin kuka pärjää täälä elämässä. Vaikka niin moni sietämäni ja tuntemani ihminen saisi minun puolestani kuolla.
Deadsong
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Miksi? Miksi minä? Miksen voi olla hyvä tunteellinen ajatteleva ja hyväksytty yhteisöllinen ihminen kenet muut ottavat mukaan piiriinsä. Ei en ole karmea hirviö tai tappaja, en halua sitä"
..............................................
..Että yksinäisyydessä pohdiskellen asia käypäälle voimakkaammin ja voimakkaammin.
Pakko lähteä ksekustelemaan muitten kanssa.
"Puhumalla asiat selviää"...purkautuu.
On esim kaikenlaisia LUENTOJA, Foorumeita, viikon mleirejä joissa käsitellään ihmisenä olemista, sosiaalisuuden tarpeita. Ryhmä työskentelyä, keskustelua, IHMISENÄ OLEMISESTA, tarpeista ja odotuksista, jne. jne. jne.
Lähde ulos pesästäsi, muitten joukkoon. Lähde elämään. "HYVÄKSY sosiaaliset tarpeesi,ja tee niiden hyväksi jotain.
Odottamalla asiat eivät kummene.
Pois ajatukset > pitäisi, en jaksa, ei kiinnosta jne.
Niiden sijaan > otan selvää tänään, haen tänään, keskustelen tänään,
Sinä itse päätät elämäsi kulun, laadun, tavoitteet, eikä kukaan muu..
"Olenko tehnyt jotain pahaa edellisessä elämässä tai tässä? En voi enään enkä halua jatkaa. Haluan lopettaa tämän. Miten? Junan alle? Kaula auki veitsellä? "
Hui kamala mitä tekstiä ,ajattelin lukiessani vuodatustasi mutten voinut kulkea ohi kommentoimatta .Uskon että tosissasi kirjoitit tunteistasi ja eihän näitä tappoja tapahtuisi jos ei ihmisillä jotain päänupissa sekoa .
Ymmärrän että olet todellakin hädissäsi itsestäsi ja siitä mitä voisit tehdä lähimmäisellesi .Kirhoituksistasi heijastuu ettet ole mikään tyhmä ihminen joten en rupa ollenkaan puhumaan lääkäreistä yms sillä varmaan tiedät että sinun on hakeuduttava ammatti ihmisten puheille tai hoitoon ennenkuin jotain tapahtuu .
Minulla on hätä sinun sielustasi sillä siitäkin käydään taistelua ,paha tahtoisi valtakuntaansa mahdollisimman paljon saalista .Se on suuri valhe että on ollut edellinen ellämä sinulla ,Jumalan sanan mukaan meillä on yksi ainoa elämä ja tässä ajassa päätät missä vietät iänkaikkisuuden kuten tuossa itsekkin viittasit siihen .Koen että sinun olisi hyvä ottaa yhteyttää uskoviin ja nimenomaan uudestisyntyneisiin sellaisiin ei mihinkään uskonnolliseen ihmiseen .Eli sellaiseen joka on kokenut Jeesus elää ja voi auttaa tänään juuri sinua .Tarvitset rukousta!
Muistan sinua juuri nyt !
Olen samaa mieltä meijun kanssa... Taidat olla niin sidottu, että vain ja ainoastaan Jeesus voi auttaa sinua ja päästää vapaaksi noista demonisista ajatuksista. Jeesus näkee sun tuskasi ja hätäsi ...Jeesus on myös sinua varten. Ota Häneltä apu vastaan ...Hän rakastaa sinua.
Agressiivisuus alkaa yleensä itsensä vihaamisella.
Itseviha kiehuu jotenkin yli ja rikotaan rajat jolloin itseviha ei enää riitä. Kun viha kasvaa liian suureksi se kuohuu väkisinkin yli ja voi kohdistua toisiin ihmisiin ajatuksina tai tekoina.
Sanoisin että vihallakin on rajansa ja sinä olet rajan ylittänyt.
Minäkään en ala paasaamaan lääkäreistä. Olet fiksuntuntuinen ihminen joten varmaan tiedät milloin tarvitset apua.
Yritä löytää ne rajat ennenkuin mitään tapahtuu.
Jos olet rehellinen niille jotka yrittävät auttaa saat apua.
Uskallan mainita ettei sairaaloitakaan tarvitse enää pelätä. Oletko miettinyt mennä vapaaehtoisesti hoitoon sairaalaan.
Saisit kaiken mahdollisen avun.
Kaikkea sitä joutuu lukemaan... Ei kai tämä vaan mitenkään liity Jokelan ammuskeluun???
... ja pikaisesti.
- Lähde jostakin nyt kyselemään neuvoa!
Et muuten jaksa enempi.
Mitä sinulle tänään kuuluu, vointisi ?
minäkin mietin itseni tappamista päivittäin..kärsin bulimiasta ja olen lopettanut koulun käymisen puoli vuotta sitten koska olen lihonut 10 kiloa. syön masennuslääkkeitä ja on määrätty saikkua ja kaikkee.en pysty mihinkään,väsyttää mutten saa unta,kumpa kuolisin.
sulla on huono jos tapat sen kaveris ja jäät vielä ite henkiin eikä sun anneta sit tappaa ittees vaa suletaan johonki laitokseen. kannattaa miettiä,vaikka oon kyllä huono neuvomaan kun oon itekin hukassa. mut ainakin tiedän mistä puhun toisin ku jotkut tekopyhät joilla on kaikki hyvin.
mutta älä tapa ketään sivullista äläkä itseäsi,tule tappamaan minut ja saat toimittaa mielihalusi. voin maksaa siitä sinulle
"Minä noudatan sinun liittosi säädöksiä -
missä kuljenkin, olen sinun edessäsi."