alussa oli lääkitys cipralex ja kohosi päähän puolentunnin päästä ja ihana olo tuli ja toisena päivänä sama homma. kolmantena päivänä ei enää noussut päähän eikä lääkkestä ollut hyötyä vaikka käytin 8kk ekat 2päivää vaan upea olo.
nyt on seromex ja alussa myös nousi päähän ekoina päivinä ja mieliala kohosi upeasti ja sitten taas päähännousu loppui ja masennus tuli takaisin.
eikä ole 6kk aikana auttanut kuin vain ekat päivät..
onko minulla kakssuuntamielihäiriö?
mieliala vaihtelee tyyliin 2sekuntia sitten käväisi hyvä olo elämä on ok ja nyt taas tuntuu että haluan kuolla. kuolema/itsemurha toiveet jatkuvasti mielessä. onko tämä kakssuuntahäiriötä?
suunnittelen jatkuvasti itsemurhaa ja haluan vaan kuolla.
nyt on seromex ja alussa myös nousi päähän ekoina päivinä ja mieliala kohosi upeasti ja sitten taas päähännousu loppui ja masennus tuli takaisin.
eikä ole 6kk aikana auttanut kuin vain ekat päivät..
onko minulla kakssuuntamielihäiriö?
mieliala vaihtelee tyyliin 2sekuntia sitten käväisi hyvä olo elämä on ok ja nyt taas tuntuu että haluan kuolla. kuolema/itsemurha toiveet jatkuvasti mielessä. onko tämä kakssuuntahäiriötä?
suunnittelen jatkuvasti itsemurhaa ja haluan vaan kuolla.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ensinnäkään Cipralex ei nouse päähän millään tavoin, vaan vaikutuksen huomaa, jos huomaa, vasta viikkojen käytön jälkeen.
Jos ei oo parempaa tekemistä kuin ilkkua mielenterveysongelmaisia, en ihmettele, että itsetuhoiset ajatukset piinaavat mieltäsi.
Mutta kerro toki jos olen väärässä, niin katsotaan sitten asiaasi uudestaan.
> Ensinnäkään Cipralex ei nouse päähän millään tavoin, vaan
> vaikutuksen huomaa, jos huomaa, vasta viikkojen käytön jälkeen.
>Jos ei oo parempaa tekemistä kuin ilkkua mielenterveysongelmaisia,
> en ihmettele, että itsetuhoiset ajatukset piinaavat mieltäsi.
> Mutta kerro toki jos olen väärässä, niin katsotaan sitten asiaasi uudestaan.
Ja joidenkin tutkimusten mukaan masennuslääkkeiden lumevaikutus potilaan mielentilaan voi olla jopa suurempi, kuin oikeasti lääkkeen johdosta aivojen välittäjäaineissa tapahtuvista muutoksista johtuva vaikutus, joten kannattaisi harkita kauemmin ennen kuin syytät toista ilkkumisesta, varsinkin tämän kaltaisten keskustelujen yhteydessä.
Toisaalta kyseinen mielialanparannus voisi johtua myös muiden lääkkeiden samanaikaisesta käytöstä tai jostain muustakin tekijästä, vaikkei pystyisikään olemaan sidoksissa lääkkeiden oikean vaikutustavan kanssa.
Minä puhun täyttä totta! tämä ei ole mitään sivuoiretta valhetta tai kuvitelmaa vaan selvää aineen nousua päähän, siis se tuntui kun liikkeet nopeutui ja hymyilytti kokoajan yms.
eli kun ekan kerran otin cipralexin kesäkuussa 2006
PUOLEN TUNNIN PÄÄSTÄ masentunut mieliala ja kamala ahdistus helpotti aivan uskomattomalla tavalla,
koko elämä oli ihanaa ja jokainen liikekin minkä tein tuntui ihanalta tunteelta rinnassa.
Upea olo jatkui koko päivän, olin elämäni iskussa jaksoin tehdä mitä vain ja puuhasinkin koko päivän kaikkea koska masentuneena en pystynyt tekemään mitään. Odotin illalla nukkumaan mennessäni jo aamua jotta saan taas ottaa tämän "ilopillerin"
toinen aamu: tasan, siis tasan puolen tunnin päästä otettuani jälleen vain 5mg kertakaikkiaan hyvänolon tunne levisi koko kroppaani ja mitä tahansa tein, vaikka vain hengitin tuntui se hyvältä. Olin kuin taivaassa. Kaikki oli ihanaa ja hylkäsin itsemurha toiveet yms.
Kolmas päivä: uskomaton pettymys: ei hyvää oloa, ei ilontunnetta eikä mitään puolen tunnin päästä. Annos nostettiin 20mg ja upeaa mielialan nousua ei tullut enää.
Ei edes lähes vuoden käytön jälkeen. ENKÄ KÄYTTÄNYT ALKOHOLIA TAI MUUTA AINEITA!
lääke vaihdettiin Seromexiin. Noin viikon käytön jälkeen tunsin PUOLEN TUNNIN PÄÄSTÄ kuinka aine nousi päähän. Siis nauratti hymyilytti ja jaksoi tehdä mitä vaan. Siivouskin tuntui ihanalta ja käveleminenkin tuntui kuin lentäisin, se oli niin nopeaa ja kevyttä se kävely.
Aine nousi päähän yllättävää kyllä tasan kaksi päivää eikä ole hyvää oloa käynytkään vaikka käytetty jo yli puoli vuotta.
MIKÄ NOILLA LÄÄKKEILLÄ ON HÄTÄNÄ?
TAI PIKEMMINKIN MIKÄ MINUN PÄÄSSÄ ON HÄTÄNÄ?
surkeat lääkärini eivät osaa sanoa mitään miksi noi käyttäytyi noin.
Olen juuri nyt todella, todella masentunut ja liikkeet ovat hitaat ja en jaksa kuin maata vain.
Suurin ongelmani on se kun tahdon kuolla enkä elää ja kaipaan niin tuota päähän nousuvaikutusta joka todellakin tuntui hyvältä.
Mitä on tehtävissä?
Täytyykö minun tehdä itselle jotain?
niin minusta nyt ainakin tuntuu.
Onko se sitä kaksisuuntahäiriötä?
kertokaa nyt joku?
ps. turha luulla ilkkumiseksi, valheeksi tai kuvitelmaksi tätä hommaani vaan tämä on täyttä totta, totta on myös se että olo oli oikeasti melkein parempi kuin humalassa, juuri sen takia kun pienikin liike tuntui rinnassa hyvältä.
Minuakin hoidettiin ensin vain masentuneena, eikä siitä mitään tullut, koska minulla todellakin on tuo kaksisuuntaisuus. Puhu tästä lääkärisi kanssa ja kysy, voisiko määrätä sinulle masennuslääkkeiden tilalle tasaavan lääkityksen. Jos todellakin olet bipo, eron huomaa kyllä heti.
samalla tavoin mulle kävi!!
Eli täysin mahdollista!!
Mulla kokeiltiin ensin seromexia, ja ensimmäisen kapselin jälkeen..noin kolme tuntia lääkkeen ottamisesta, tuntuu kuin olisin heränyt satavuotisesta unesta!! Siis niin upea fiilis!! Kävelin kaupungilla ja kaikille tutuille menin juttelemaan, morjestelin tosi reippaasti puolitutuille,kun normaalista huonolla ololla välttelin ettei kenellekkään tarvisi mennö juttelemaan.Ei huvittanut.Mutta silloin seromexin jälkeen tuntui kuin leijuisi hyvässä olossa.kävelin myös tosi pitkän lenkin, ja täynnä energiaa,ei merkkiäkään väsymisestä. Hymyilin elämällä..voiko sen parempa oloa ollakkaan. Ihmettilin itsekkin silloin että näinkö tää lääke vaikuttaa, näin nopeasti?!!!Näin meni vain kaksi päivää, ja sitten olo kääntyi todella kamalaksi! Sekoamis ajatukset vain pyöri päässä, itsetuhoisia fiiliksiä nousi myös aika ajoin.Ajatus synkempi kuin koskaan aikaisemmon..ja tosi kurjana olo pysyi vaikka söin lääkettä monta kuukautta.Tunsin että kaikki onni imettin pois, tillalla oli vain todella ahdistunut ja synkkä möykky.Olin "tukehtua" siihen oloon..Huh!!
Sit kokeiluun cipralex(välissä viikko ilman lääkkeitä).
Ja aivan sama toistui.Ensimmäiset päivät tuntui että tällaista sen elämän pitää ollakkin. TOSI HYVÄ olo.
Sitten hiipi taas se repivä ahdistus, ulkopuolisuuden tunne..ym kamalat oireet. Myös tasaajaa kokeiltiin rinnalla..Ei auttanut.
eli mulle ei sovi ssri lääkkeet.Pidemmässä käytössä ahdistus vain pahenee, ja musta tulee aivan tunteeton ihminen.
Sinulla ja mutinalla on aika erikoiset vaikutukset SSRI-lääkkeillä. En ole koskaan kuulutkaan, että MA-lääke voisi vaikuttaa noin samantien. Mutina ei voi myöskään olla kovin väärässä kun sanoo, ettei hänelle (sinullekaan) sovi SSRI-lääkkeet.
Mikä on tilanteesi nyt? Syötkö lääkkeitä, jos, niin mitä? Minkälainen olo juuri nyt, mitenkä se on vaihdellut esim. tämän päivän sisällä? Ennen kaikkea: Tuleeko olotilanmuutos tyhjästä, vai vaikuttaako siihen joku ajatus, muu asia tai tapahtuma?
Ymmärrän hyvin, että erinäiset lääkkeet voivat vaikuttaa aivan eri tavalla kuin on tarkoitettu. Hyvänä esimerkkinä voin pitää itseäni...
Aloitin vastentahtoisesti Cipralexin, joka ei auttanut mitään muutaman kuukaudenkaan käytön jälkeen. Silloinen lääkäri sitten suositteli, että alkaisin siihen *askimpaan oloon ottamaan minulle määrättyjä rauhoittavia. Olin todella lamaantunut. Vajosin usein dissosiatiiviseen tilaan, jossa en siis liiku, puhu tai millään tavalla reagoi mihinkään. Myös ajantaju ymmärrettävästi katoaa. Usein vain rojahdin lattialle/maahan jonkun löydettäväksi.
Kokoaikaa ei tietenkään ollut tollasta, enhän muuten olisi tässä. Kun lamaantuminen kuitenkin oli lievempää, pystyin ottamaan RAUHOITTAVIA (Opamox) olooni. Tasan puoli tuntia ottamisen jälkeen minut valtasi energinen, voiva olo. Teinkin about kaikkea mahdollista... Kuitenkin, sen 6 tuntia jälkeenpäin (jos en ottanut Opamoxeja) olin jälleen tosi lamaantunut. Minun oli siis pakko ottaa rauhottavia viiden ja puolen tunnin välein pysyäkseni hengissä.
Tää ei nyt tosiaan liity oikein aiheeseen, purin vaan omia kokemuksiani... Kuitenkin mulla rauhottavilla oli aika päinvastanen vaikutus tarkotettuun nähden. Nykyinen lääkärinikin ihmetteli tätä ja sanoi, ettei niitä tuohon tarkoitukseen ole tehty.
Niin... Et ilmeisesti enää käytä ainakaan Cipraa tai Seromexia. Ne olisikin syytä lopettaa. Jos olet lopettanut lääkkeet äskettäin, niin niillä on vielä osansa asiaan, eikä mitään hirveästi suuntaa-antavaakaan uskalla sanoa... En kuitenkaan uskoisi kakssuuntaseen. Olisi hyvä jos kertoisit ainakin vastauksia esittämiini kysymyksiin, niin voisin katsoa jatkoa.
Hei. Olen tämän ketjun aloittaja. Vastaan kysymyksiisi. Cipralex lopetettu kauan sitten. Edelleen Seromex40mg. Ei kertakaikkiaan mitään apua lukuunottamatta niitä päähännousu päiviä (ekat päivät) ja on syöty yli puolivuotta. Ja silloin siis ekat päivät tuo sama mikä mutinalla eli lääkkeen päähännousun tuottama uskomattoman hyvä olo. Olen aloittanut myös Seroquel 50mg aamu
ja ilta 200mg. Ja sitten tuo seromex40mg myös aamu. Seroquel Toistaiseksi auttanut vain siihen että nukun 200mg ihan hyvin. Seroquel ei ole noussut missään vaiheessa päähän kuten cipralex
ja seromex ekoina päivinä.
Niin osaatko sanoa miksi nousivat päähän ekoina päivinä nuo cipra ja seromex? siis se olo oli ihan upea. Kaikki tuntui hyvältä. Kaupassa käyntikin tuntui hyvältä, ja kuten aikaisemmin mainitsin jotenkin pieni liikekin tuntui rinnassa ihanalta tunteelta, jos vaikka nousin tuolilta niin tuntui rinnassa hellä, ihana helpotuksen tunne. Nyt rinnassa tuntuu tennispallon kokoinen "pallo" ahdistuksen takia. Tuntuu tosi inhottavalta haluttaisi repiä rinta auki jotta ahdistus helpottaisi. Kaipaan niin sitä oloa minkä cipra ja seromex ekoina päivinä teki..
Olen asunut tällä paikkakunnalla koko ikäni (20v)
ja kokenut ERITTÄIN ikäviä traumaattisia asioita 2vuoden sisällä. Ne ahdistavat ja ovat mielessä 24/7 aamulla herään niin tulee saman tien ikävät asiat mieleen. Se on joko itsemurha tai muutto kauas. En pysty tällä kunnalla enää asumaan..
mutta en tiedä onko mitään mahdollisuutta muuttaa.
eli olontilanmuutos tulee tässä paikkakunnalla koska olen kokenut n. viisi todella ikävää asiaa.
Kun olen kaukana tältä paikkakunnalta ei ole niin huono olo koska en ole kokenut muualla ikäviä asioita kuin tässä kylässä..
haluaisin muuttaa pois tältä kunnalta ja tuntuu että voisin tulla vasta vuosien vuosien päästä uudelleen käymään tällä kunnalla. Pyörryttää ahdistaa masentaa jopa oksettaa olla tällä kylällä varsinkin siellä missä ne ikävät asiat on tapahtuneet..haluttaisi muuttaa siis kauas muutto=tuntuu kuin uusi elämä alkaisi..