en ole kirjoittamassa historiaa, enkä kyllä yhteiskuntaoppiakaan. Ja yhtenä vaihtoehtona on tämä oikis lukion jälkeen... nyt on alkanut kiinnostamaan aika lailla.
kuinka tärkeää on lukea kaikki historian kurssit lukiossa ajatellen pääsyä oikikseen?
yhteiskuntaoppi on varmasti tärkeä aine tietysti!!! ja siitä minulla olisi vielä lukemista kaikki loput kurssit. olen siis käynyt vain ekan kurssin.
entä onko muita aineita,jotka ovat kamalan tärkeitä ymmärtääkseen pääsykoekirjan vai onko kaikki tarvittava siinä kirjassa? mikä se pääsykoekirja tällä hetkellä on?
kuinka tärkeää on lukea kaikki historian kurssit lukiossa ajatellen pääsyä oikikseen?
yhteiskuntaoppi on varmasti tärkeä aine tietysti!!! ja siitä minulla olisi vielä lukemista kaikki loput kurssit. olen siis käynyt vain ekan kurssin.
entä onko muita aineita,jotka ovat kamalan tärkeitä ymmärtääkseen pääsykoekirjan vai onko kaikki tarvittava siinä kirjassa? mikä se pääsykoekirja tällä hetkellä on?
Vastaukset 3
Vanhimmat
1. Hissasta ja yhteiskuntaopista. No, ei paljon mitään väliä. Oikikseen pääsemisessä on kolme tärkeää asiaa, ja ne ovat
a) pääsykoe
b) pääsykoe ja
c) pääsykoe.
Kaikki tarvitsemasi on pääsykoekirjoissa.
2. Riippuu tiedekunnasta. Helsingin yliopistoon, Turun yliopistoon ja Lapin yliopistoon on kaikkiin eri materiaali pääsykokeisiin. Ensi vuoden kirjat julkaistaan vasta joskus kevättalvella. Tiedekuntien nettisivuilta saat tietoa siitä, mitä viime vuosina on pääsäreihin luettu. Sivuilla on myös aiempien vuosien pääsykoekysymyksiä ja niiden mallivastauksia. Luepa sieltä, niin voit myös pähkäillä sitä, tarvitsetko hissaa/yhteiskuntaoppia
kysymyksiin vastaamiseksi.
Tsemppiä ammatinvalintaan.
että kirjoita ylppäreissä ihan mitä itse haluat, mutta kirjoita hyvin. Laudatureista ja eximioista tulee eniten lähtöpisteitä. Silti, vaikka olisit kirjoittanut seitsemän ällää ja sulla olisi lukion keskiarvo 10 etkä kuitenkaan osaa pääsykokeessa, et pääse tiedekuntaan.
Toisaalta, vaikka sulla on lukion keskiarvo 6,5 ja pääset kirjoituksista läpi rimaa hipoen, MUTTA ässäät pääsykokeissa, pääset tiedekuntaan.
1. Lukioaineista. Ei mitään väliä. Ei mitään väliä. Ei edelleenkään mitään väliä. Jos osaat ruotsia, tavalla tai toisella, siitä on hyötyä työelämässä, svenskatalandet toimistot ottavat sinut mieluummin töihin. Jos osaat suomea, siitä on etua. Samoin vieraista kielistä on aina.
2. Ylioppilaskirjoituksista. Pääse läpi, se riittää. Jos kirjoitat älliä, siitä alkaa olla hyötyä. Muuten on aivan sama, onko A:ta vai E:tä.
Helsingin pääsykokeessa on 6-7 tehtävää, yhteispistemäärä on 70.
Ylioppilaskokeesta on voinut saada kaksi pitkää kieltä (vieras ruotsi) kirjoittamalla 8-32 pistettä, yhdellä pitkällä kielellä ja keskipitkällä ruotsilla 6-29.
Yhteispistekiintiön raja on ollut 68 ja pelkän koekiintiön 42. Jos saat siis ylppärikokeestasi pisteitä 25 tai enemmän, alat olla voitolla verrattuna muihin. Tarkoittaa 1-2 L:ää ja loput E:tä.
3. Pääsykokeisiin luetaan oikeustiedettä. Pääsykoe ratkaisee. Pääsykokeen munannut ei voi päästä tiedekuntaan mitään kautta.
Mistä on hyötyä oikiksessa?
- tiedonhakutaito (esim. Googlesta löytyy nopeasti pääsykoevaatimukset aiemmilta vuosilta)
- motivaatio
- luetun ymmärtäminen
- kärsivällisyys
- sosiaalisuus (= saat jonkun muun tekemät lyhennelmät ja luentomuistiinpanot, ja työpaikan kaverin kautta..)