Kuntoutujat herkkähipiäisiä!

Ymmärräthän että kyseessä on pelkkä ajatus? Olet varmasti väsynyt ja silleen. Haet ehkä työstä kokemuksia, elämyksiä tai asennetta ehkä jopa elämään ja yleensä elämään? Tarvitseeko sinun verrata itseäsi kuntoutujaan. Tarvitseeko kuntoutuja sinua ja jos tarvitsee niin millä tavalla? Toimitko vain omilla ehdoillasi? Mun mielipide on, että et ota kuntoutujaa huomioon? Olet itse opiskellut vuosia alaa ja istut siellä, missä kuntoutatkin ikään kuin kaverina tai lapsenvahtina. Kyllä ne on kuule kaksi eri alaa vahtiminen ja sairaanhoitaminen. Miksi nykyään puhutaan niin paljon kuntoutuksesta? Miksei lainkaan mainita sanallakaan sairaanhoitoa. Onko määritelmä kuntoutus silloin käytössä, kun ei ole oikein sairautta josta parantaa tai hoitaaa. Kestätkö itse poikkipuolista sanaa vai koetko sen virkamiesasemallesi uhaksi? Huomioitko sanomiasi tai tekemiäsi ennakkoon? Kun puhutaan omasta kehosta tulee muistaa, että jos sitä kuntouttaa tai parantaa se pitää mahdollisesti ajaa sellaiseen tilaan jossa toimintoja ja ajatuksia täytyy linkittää tiettyihin toimintoihin. Esim. potilaan täytyy tiedostaa kenelle puhuu, mikä ja kuka olet. Usein tuntuu siltä, että koko sosiaali- ja terveydenhuoltosektori on assosiaatiopäissään. Tää ei ole kauheen kuntouttavaa, mutta kun sitten on niitä oikeita häiriötiloja elämässä ja elimistössä, niin niitä pitäisi sitten voida hoidella a. itse ja b. olisi järkevää jos julkinenkin sektori tähän osallistuisi. Ihan taloudenkin kannalta... Kysymyksessä on monessa tapauksessa n. 9/10 täysin hukkaan heitetty elämä ja miksi assosiaation takia. Ei pystytä kestämään sitä, että oma työ ei olekaan se maailman järkevin ja kannattavin, vaan kannattavaa on se, mitä potilas tekee itse. ----> Juicen hemodialyysi ja siitä aiheutunut kuolema. Joka kyllä oli esim. Stakesin ennustettavissa, mutta kuinka paljon dialyysin rankkuudella oli aihetta asiaan. Ei ihme jos kuntoutuja ei kestä, kun on olemassa järjestöjä, liittoja ym. organisaatioita ja kaikkialla ollaan monttu auki ja pyöritellään peukaloita, solvataan ja etsitään vikaa joka asiasta. Ei muisteta, että kukaan ei ole täydellinen ja se oma täydellinen tilanne ei ole kenenkään muun mielestä täydellinen.

Onhan sellainen olemassa? Ja ketään loukkaamatta, mutta yleensä ns. älykkäät ihmiset ovat herkkiä. Miksi et hyväksy tätä ja anna sen oman uravalintasi taas loistaa? Hoitajissa ja sosiaalipuolen muijissa on se vika, että he hakevat läheisyyttä ja hyväksyntää itselleen asiakkaan toimesta, vaikka asian pitäisi olla toisinpäin. Ei anna kovin järkevää tai terveellistä kuvaa. Mistä olet saanut päähäsi, että herkkähipiäisiä? Koskeeko sua johonkin, jos sua koskee? Entä jos puhallan sinua kohti? Kaadutko vai nousetko ilmaan höyhenen tavoin? On erilaisia tapoja osoittaa tunteitaan esim. hypätä ilmaan ja silleen. Jos suutut tuollasesta hyppäät lapsen päässä tasajalkaa ilmaan. Muistahan tää. Se näyttää aika sairaalta. Sisältyykö koulutukseen näyttelyä tai jotain muuta dramaturgiaa? Sosionomin oppikirjojen mukaan käytetään usein draamaa. Samalla voisi potilaan kanssa käydä läpi sellaisia omia uhkatekijöitä, kuten sanoja tai tunteita, joita ei saa olla hänen silmissään.

Se on kyllä tosi huono idea. Kuvittele kaikki, sekä potilaat että henkilökunta ikäänkuin miimikoiksi, jotka viestivät ylikorostuneilla eleillä ja ilmeillä toisilleen. Jopa pelkkä puhe voi olla ele ja siten psykodraamaa, saati sitten muut sairaat ehdottelut ja vihjailut ties mistä.

Psykiatrinen sairaanhoito ja siten myös kuntoutus on tällä hetkellä täynnä tätä psykodraamaa. Tällaisesta vuodatuksesta saan vastaukseks onnellisen hymyn ja vastauksen että niin on ja sitten on taas tyhjää täynnä. Nämä hoitajat on niin loppuja kaikkiin ihmisiin tän psykodraaman takia, et kaikki kärsii. Ei tää kuntouta. Ja lopuksi on tosiaan sitten joku ilmaan heitetty assosiaatio, joka ei johda mihinkään. Kyseessä on aivan kuin toisen asteen yhtälö. Tai sitten korkeamman asteen... Hoitajat ei osaa hakee näitä asioita keskusteluun ITSENÄISESTI ympäristöstä. Halutaan vain häiritä ajattelua ja meditaatiota loputtomiin. Meditaatiollahan on myös aivoja korjaava energia.

Sinähän sen tiedät! Pyydät aina kommentteja esim. niistä mielipidekirjoituksista, mutta sitten kun tulee vähänkään kritiikkiä, hyökkäät kommentoijien kimppuun ja iniset ihmisten pahuudesta.

En ole huomannut, että kukaan olisi kovin loukkaantunut ainakaan sinun kirjoituksista. Vakkarikirjoittajat ainakin tietävät, että et ole mikään ruudinkeksijä tai sosiaalisesti lahjakas. Eikä kirjoituksissasi ole yleensäkään mitään ydintä, kunhan vaan jauhat paskaa itsestäsi päivästä toiseen.

Lopeta tuo "kuntoutuja"-höpötys. Sinä et tiedä siitä mitään. Olet saanut luulotaudillasi kuntoutustukea, mutta nähtävästi sitä saa heppoisin perustein. Rahoitettua laiskottelua sinun kohdallasi.

Improvisaatio on eri asia kuin assosiaatio. Assosiaatioihin pystyy vaikuttamaan, improvisaatio tulee tilanteesta. Kysymys on siitä kuinka pitkälle improvisaatiota saa käyttää.

Kuka julkeaa kritisoida psykodraamaa noin. Se kun on mun ja monen muun koulutus tällä hetkellä?