Hei.
Tämä nyt saattaa kuulostaa aika vähä pätöiseltä, mutta onko kellään muulla ollu tälläistä ongelmaa, ja miten olet päässyt siitä eroon. Eli ongelma on; pelkään hämähäkkejä. Olen siis jo aikuinen nainen (Yli kahdenkymmenen) Ja pelkään hämähäkkejä yli kaiken. Illalla makuuhuoneessamme oli hämppy katossa, joka oli minun mittapuuni mukaan TOSI iso.. eli n. 2cm päästä peppuun.. =)
Ja minä pelkuri en uskaltanut mennä nukkumaan, ennen kun olin saanut sen hengiltä (nyt ei saa suuttua hämppyhirmut), sittenkin piti vielä nousta katsomaan, että se varmasti siinä on, ettei noussut kuolleista!
Onko täällä ketään hämppy ihmistä, joka ymmärtäisi, ja antaisi minun tulla katsomaan hämppyään.. ja vaikkapa sen ruokintaa.. ja selittää järjellä ettei ne syö! Siis tämä häiritsee minuakin jo jonkin verran.. vai pitäisikö menne terapiaan? Ja vain asialliset vastaukset kiitos! (itselläni on käärmeitä, joten tämä tuntuu vielä naurettavammalta!)
Tämä nyt saattaa kuulostaa aika vähä pätöiseltä, mutta onko kellään muulla ollu tälläistä ongelmaa, ja miten olet päässyt siitä eroon. Eli ongelma on; pelkään hämähäkkejä. Olen siis jo aikuinen nainen (Yli kahdenkymmenen) Ja pelkään hämähäkkejä yli kaiken. Illalla makuuhuoneessamme oli hämppy katossa, joka oli minun mittapuuni mukaan TOSI iso.. eli n. 2cm päästä peppuun.. =)
Ja minä pelkuri en uskaltanut mennä nukkumaan, ennen kun olin saanut sen hengiltä (nyt ei saa suuttua hämppyhirmut), sittenkin piti vielä nousta katsomaan, että se varmasti siinä on, ettei noussut kuolleista!
Onko täällä ketään hämppy ihmistä, joka ymmärtäisi, ja antaisi minun tulla katsomaan hämppyään.. ja vaikkapa sen ruokintaa.. ja selittää järjellä ettei ne syö! Siis tämä häiritsee minuakin jo jonkin verran.. vai pitäisikö menne terapiaan? Ja vain asialliset vastaukset kiitos! (itselläni on käärmeitä, joten tämä tuntuu vielä naurettavammalta!)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Missä päin Suomea asut?
www.herppi.net
...ja sieltä "selkärangattomat"-osio.
Varmasti löytyy ihmisiä, jotka ovat valmiita auttamaan. :)
Minullakin on ollut hirveä hämähäkki- / ötökkäkammo, josta en vieläkään ole päässyt täysin.
Nyt minulla on liskoja, ja niille on pakko syöttää ötököitä. Joten vaikka hirvittää ja kädet vapisevat ja tekisi mieli lähteä karkuun, on kuitenkin pakko ruokkia eläimet.
Hämähäkkikammokin on laantunut, kun kiinnostuin niistä "lemmikkeinä" (pääsin itse tutustumaan erään tuttavan hämppykokoelmaan.)
Jossain vaiheessa meille onkin muuttamassa hämppyvauva!
En millään malttaisi odottaa.
Ja silti saan järkyttävän kohtauksen jos näen "villin" luonnonvaraisen hämähäkin sisätiloissa. Reagoin aivan kuten sinäkin.
En jaksa uskoa että siitä kammosta koskaan täysin pääsee. Ehkä se vähän helpottaa ajan kanssa?
Joo, mulla on vähän sama juttu eli pelkään hämppiksiä tosi paljon. Vaikkakin mulla on itselläni iso tarantella muiden herppien lisäksi, niin silti saan kauhean slaagin kun näen "villin" hämähakin. Oma hämppis menettelee niin kauan kuin se pysyy purkissa, mutta jos karkaa niin APUA!!! Nykyään uskallan jopa ruokkia sen piiiiitkillä pinseteillä..... =P Onneksi ei itse tarvii siivota sen koppia.
Tuskin hämppiskammosta pääsee koskaan eroon. Itse olen yrittänyt siedätyshoitoa, mutta ei auta... =/
Et todellakaan oo yksin.. Kuule mun edessäni täpötäydessä bussissa seitissään killus 3mm(!) mittainen hämähäkinpoikanen ja mä olin ihan kauhuissani. Sain sen sitten lätkäistyä vihdoin ja viimein bussikortillani, tosin sitä ennen varmasti muut matkustajat olivat huomanneet sätkimiseni. :) Jotenkin mulla oli huvittunut olo tämän bussimatkan päätyttyä. Ja samanlaisia tapauksia minulla on sattunut useita samanlaisia kuin sulla, tosin itse en voi mennä hämppyä tappamaan, jos se vaikka hyppää päälle.. :) Ja minäkin pidän kauheasti käärmeistä ja liskoista, enkä todellakaan kammoa mitää lieroja ja leppäkerttuja... :b Mutta minkäs teet, ois ihan kiva tietää kyllä että mistäköhän tämäkin kammo on saanut alkunsa... (ei vaan ois ne lapsuuden ladonseinän hyppyhämikset?) Ai niin juu ja vielä, mä säikähdän jopa hämähäkin kuvaa kirjassa... Eihän sitä koskaan tiedä jos se vaikka rupeais elämään! ;)
Mullakin on ihan sairas hämähäkkipelko, ja täytän seuraavaksi 30 vuotta. Eli vähän jo noloa, kun tiedän tietenkin, ettei ne mitään tee.
Me muutettiin vuosi sitten kerrostalosta rivitaloon, ja täällä niihin on törmännyt liiankin usein. Alakerran pieneen vessaan en uskalla enää mennä kuin pienessä hiprakassa, kun kerran siellä törmäsin ÄLYTTÖMÄN isoon huonehämähäkkiin. Onneksi meillä on toinenkin vessa :)
Hämähäkin kuvat kirjoissakin saavat säpsähtämään. Ihme kyllä, en pelkää läheskään niin paljon ulkona tapaamiani hämähäkkejä kuin mitä sisällä olevia. Pitäis varmaan mennä tosiaan johonkin hoitoon, kun vaan tietäis minne. Olisi kiva kuulla, miten jotkut ovat päässeet hämppiskammostaan eroon.
ihanaa huomata että en ole yksin näin naurettava.
Tässä jälleen eräänä päivänä pienempi yksilö oli eksynyt asuntoomme, ja hetin sen päälle hyvän kokoisen anttilan luettelon. Siinä sitten punastelin kun mies tuli kotiin, ja kysyi miksi luettolo on keskellä laattiaa.. NO EIHÄN SITÄ VOINUT NOSTAA SIITÄ, JOS SE HÄMPPY OLIS VAIKKA JATAKNU MATKAA TAI HYÖKÄNNY!!!
siihen mies vain huokaisi että tää on just tätä.. ja tarkisti ötökän kuolleeksi.. onneksi.
Mutta jatkan kammoiluani, ja olen iloinen siitä että en ole ainut sekopää!
Kiitos teille!