Onko Suomessa enää valtion yrityksiä. Julkisin varoin tuetut yritykset eivät ole valtionyrityksiä.
Ovatko yritykset, joissa Suomen valtio on osakkaana valtion yrityksiä. Eivät ole, jos valtion edustajalla ei ole niissä minkäänlaista sananvaltaa.
Miksi Suomen valtio on luopunut "omasta kivijalastaan": metsäomaisuudesta (600.000 hehtaaria entisen Enso Gutzeitin metsiä), vesivoimastaan, öljynporausoikeuksistaan...
Metsäomaisuudella olisi nyt käyttöä, kun puun hinta on huippulukemissa ja halpaa puuta Venäjältä ei saada. Öljyn hinta on pilvissä, mutta Fortum myi Norjan Barentsinmeren öljynporausoikeut ja samoin Venäjällä olleet. Vesivoimaloista on luovuttu.
Arvposat kansanedustajat. Onko näistä suurista kansantaloudelle aiheutetuista vahingoista yritysten johtajat palkittu joko miljoonaoptioin tai kannustinpalkkioin?
Sijoittajien suurien voittojen ja johdon kannustinpalkkioiden vuoksi Stora Enso investoi Brasiliaan ja Eurooppaan mutta ei Suomeen.
Brasiliassa Stora Enso valmistaa maailman suurimmassa ja moderneimmassa paperitehtaassa eukalyptus-puusta paperia. Eukalyptus kasvaa muutamassa vuodessa samaan mittaan kuin suomalainen puu 50 vuodessa. Stora Enso omistaa tehoviljelemänsä eukalyptus-metsät tehtaiden ympärillä, mikä aiheuttaa ongelmia luonnolle ja niille ihmisille, jotka joutuivat muuttamaan pois metsäalueelta Brasiliassa.
Brasilialainen työntekijä saa noin 1.300 euroa palkkaa kuukaudessa. Työsuojelu tehtailla ontuu, "läheltä piti" räjähdysonnettomuuksia on sattunut useita. Vuosilomapalkkaa Stora Enso ei Brasiliassa maksa jne. (M.O.T. ohjelma televisiossa)
Stora Enso käyttää Brasilian valtion tukiaisia sekä Suomen valtion julkisia varoja tehtaan investointeihin, mutta näillä valtioiden tukiaisilla ei auteta elinkeinonsa menettäneitä ihmisiä. Kaikki tukiaiset ja sitä kautta kertautuvat tuotot käytetään sijoittajien hyväksi ja Suomen valtio on yksi sijoittajista.
INVESTOINNEILLAAN ULKOMAILLE STORA ENSO MONINKERTAISTAA SIJOITTAJIEN TUOTOT.
Vaikka Kemijärven sellutehdas tuottaa hyvin voittoa - Brasilian tehdas tuottaa vielä paljon enemmän (eukalyptus-metsien ja alhaisen palkkatason ansiosta). Joten sinne Stora Enso investoi - ei Suomeen. Suomen paperitehtaat alkavat olla vanhanaikaisia, niitä ei ole haluttu uudistaa, vaan on sijoitettu mieluummin ulkomaille.
Valtion ritysten, joissa valtio on enemmistöosakkaana ja niiden joissa valtio on vähemmistöosakkaana, edustajilla ei ole mitään sanottavaa.
Ministeri Pekkarinen sanoi tv:ssa, että yritysten operatiivinen johto päättää vapaasti kaikesta, siihen ei valtion edustaja voi puuttua.
Eivät valtionyritysten johtajat luovu saavuttamistaan eduista: optiomiljoonistaan hirmupalkkanssa lisänä. Optiojärjestelmän nimi muutetaan KANNUSTINJÄRJESTELMÄKSI.
Kannustinjärjestelmässä yrityksen johtajille jaetaan eurojen sijasta yrityksen osakkeita. Nämä osakkeensa johtajat tietysti realisoivat osakkeiden hinnan ollessa suurimmillaan - eli esim. silloin kun Brasilian toinen tehdas valmistuu tai Euroopan tehtaat alkavat tuottaa suuria voittoja.
Suomen valtiolla ei ole näköjään mitään sanottavaa, kun valtion osakasyritykset investoivat julkisin varoin ulkomaille kuten Brasiliaan ja sulkevat tehtaita Suomessa.
Suomen valtiolla ei ollut mitään sanottavaa, kun Fortum myi valtion omaisuutta (Fortumin Norjan Barentsinmeren öljynporausoikeudet alihintaan ja Venäjän öljynporausoikeudet).
Käytettiinkö myyntivotot tuotekehittelyyn ja halvan energian varmistamaksi kuluttajille? Ei käytetty. Myyntivoitot jaettiin sijoittajille ja Fortumin johdolle.
Kun Stora Enson toimitusjohtaja Jukka Härmälä sijoitti USA:ssa paperitehtaaseen noin 5 miljardia ostamalla tehtaan ylihintaisia osakkeita. Härmälä palkittiin mahtavilla kannustinpalkkioilla. Härmälä Jukka, (entinen Stora Enson tj.) tulot 1.610.039 euroa vuonna 2006, vero-% 28 %.
Ei voida mitään, sanoi ministeri Pekkarinen.
Ovatko yritykset, joissa Suomen valtio on osakkaana valtion yrityksiä. Eivät ole, jos valtion edustajalla ei ole niissä minkäänlaista sananvaltaa.
Miksi Suomen valtio on luopunut "omasta kivijalastaan": metsäomaisuudesta (600.000 hehtaaria entisen Enso Gutzeitin metsiä), vesivoimastaan, öljynporausoikeuksistaan...
Metsäomaisuudella olisi nyt käyttöä, kun puun hinta on huippulukemissa ja halpaa puuta Venäjältä ei saada. Öljyn hinta on pilvissä, mutta Fortum myi Norjan Barentsinmeren öljynporausoikeut ja samoin Venäjällä olleet. Vesivoimaloista on luovuttu.
Arvposat kansanedustajat. Onko näistä suurista kansantaloudelle aiheutetuista vahingoista yritysten johtajat palkittu joko miljoonaoptioin tai kannustinpalkkioin?
Sijoittajien suurien voittojen ja johdon kannustinpalkkioiden vuoksi Stora Enso investoi Brasiliaan ja Eurooppaan mutta ei Suomeen.
Brasiliassa Stora Enso valmistaa maailman suurimmassa ja moderneimmassa paperitehtaassa eukalyptus-puusta paperia. Eukalyptus kasvaa muutamassa vuodessa samaan mittaan kuin suomalainen puu 50 vuodessa. Stora Enso omistaa tehoviljelemänsä eukalyptus-metsät tehtaiden ympärillä, mikä aiheuttaa ongelmia luonnolle ja niille ihmisille, jotka joutuivat muuttamaan pois metsäalueelta Brasiliassa.
Brasilialainen työntekijä saa noin 1.300 euroa palkkaa kuukaudessa. Työsuojelu tehtailla ontuu, "läheltä piti" räjähdysonnettomuuksia on sattunut useita. Vuosilomapalkkaa Stora Enso ei Brasiliassa maksa jne. (M.O.T. ohjelma televisiossa)
Stora Enso käyttää Brasilian valtion tukiaisia sekä Suomen valtion julkisia varoja tehtaan investointeihin, mutta näillä valtioiden tukiaisilla ei auteta elinkeinonsa menettäneitä ihmisiä. Kaikki tukiaiset ja sitä kautta kertautuvat tuotot käytetään sijoittajien hyväksi ja Suomen valtio on yksi sijoittajista.
INVESTOINNEILLAAN ULKOMAILLE STORA ENSO MONINKERTAISTAA SIJOITTAJIEN TUOTOT.
Vaikka Kemijärven sellutehdas tuottaa hyvin voittoa - Brasilian tehdas tuottaa vielä paljon enemmän (eukalyptus-metsien ja alhaisen palkkatason ansiosta). Joten sinne Stora Enso investoi - ei Suomeen. Suomen paperitehtaat alkavat olla vanhanaikaisia, niitä ei ole haluttu uudistaa, vaan on sijoitettu mieluummin ulkomaille.
Valtion ritysten, joissa valtio on enemmistöosakkaana ja niiden joissa valtio on vähemmistöosakkaana, edustajilla ei ole mitään sanottavaa.
Ministeri Pekkarinen sanoi tv:ssa, että yritysten operatiivinen johto päättää vapaasti kaikesta, siihen ei valtion edustaja voi puuttua.
Eivät valtionyritysten johtajat luovu saavuttamistaan eduista: optiomiljoonistaan hirmupalkkanssa lisänä. Optiojärjestelmän nimi muutetaan KANNUSTINJÄRJESTELMÄKSI.
Kannustinjärjestelmässä yrityksen johtajille jaetaan eurojen sijasta yrityksen osakkeita. Nämä osakkeensa johtajat tietysti realisoivat osakkeiden hinnan ollessa suurimmillaan - eli esim. silloin kun Brasilian toinen tehdas valmistuu tai Euroopan tehtaat alkavat tuottaa suuria voittoja.
Suomen valtiolla ei ole näköjään mitään sanottavaa, kun valtion osakasyritykset investoivat julkisin varoin ulkomaille kuten Brasiliaan ja sulkevat tehtaita Suomessa.
Suomen valtiolla ei ollut mitään sanottavaa, kun Fortum myi valtion omaisuutta (Fortumin Norjan Barentsinmeren öljynporausoikeudet alihintaan ja Venäjän öljynporausoikeudet).
Käytettiinkö myyntivotot tuotekehittelyyn ja halvan energian varmistamaksi kuluttajille? Ei käytetty. Myyntivoitot jaettiin sijoittajille ja Fortumin johdolle.
Kun Stora Enson toimitusjohtaja Jukka Härmälä sijoitti USA:ssa paperitehtaaseen noin 5 miljardia ostamalla tehtaan ylihintaisia osakkeita. Härmälä palkittiin mahtavilla kannustinpalkkioilla. Härmälä Jukka, (entinen Stora Enson tj.) tulot 1.610.039 euroa vuonna 2006, vero-% 28 %.
Ei voida mitään, sanoi ministeri Pekkarinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kova, itsekäs liiketoiminta on mennyt siihen että: Kaikkea mitä lailla ei ole erikseen kielletty, on sallittua ! Kaikki keinot on sallittuja. Ihmetyttää myös lapin kansanedustajien hiljaisuus tehtaiden lopettamisesta? onko taas oma nenä etusijalla?
Näyttää siltä että amerikanmalli on iskenyt kaikkiin suomalaisiin kansanedustajiin, kaikkea mitä tehdään ja sanotaan, punnitaan äänten laskurin läpi