Muutimme vasta yhteen, avovaimoni on ollut jo pari kuukautta raskaana... rakastan häntä todella paljon, olemme kihloissa ja hänen kanssaan koen sellaista onnea jota en tiennyt olevan olemassa. Olen herkkä mies, joka tykkää olla lähellä, halata ja pussata ja kertoa avoimesti tunteistaan. Nyt jokin on muuttunut pahempaan suuntaan, sillä rakkaani ei enää juurikaan vastaa hellyydenosoituksiini, saatikka tee sellaisia oma-aloitteisesti. tunnen olevani yksin yhdessä. miksi vaimoni ei päästä lähelle? halailemme korkeintaan illalla sängyssä ja rakastelemme muutaman kerran viikossa, mutta arjessa ei rakkautta juuri ole. tämä tekee minut onnettomaksi. miksi näin, ja mitä tehdä?
AVOVAINONI ON ETÄINEN
JUSSI1212
1357
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Haluan kertoa sinulle joistakin niistä lukuisista muutoksista, mitä naisen elimistössä tapahtuu fyysisesti ja mitä psykologisia sekä sosiaalisia tapahtumia liittyy raskauteen.
Toivon, että se auttaa sinua ymmärtämään hieman kumppaniasi ja sitä etäisyyttä. Toivon myös, että voisitte avoimesti keskustella asioista hänen kanssaan, niin odotuksista kuin peloista tai muusta, mikä mieltä askarruttaa, sillä teillä on edessä suuri muutos elämässä.
Avoimuudella ja rehellisyydellä voitte tehdä itse paljon ja neuvoa saa myös neuvolasta ja googlen kautta löytyy varmasti vertaistukisivuja askarruttaviin asioihin.
Alku raskaudesta voi; väsyttää, oksettaa, olla pahoinvointia, viluttaa ja pissattaa useammin kuin ennen.
Loppu raskaudesta; lapsen potkut ja pään painuminen lantioon tuntuu toisinaan kipuna, toiset ovat elämänsä kunnossa ja toiset taas ottavat "raskaasti".
Puolivälissä raskaus alkaa näkyä ulospäin ja monet ovat iloisia, ylpeitä, viehättäviä sekä kokevat konkreettisesti naisellisuuden.
Raskauden aikana naisen suhtautuminen itseensä muuttuu, suhde omaan äitiin muuttuu --> tyttären roolista äidin rooliin. Puolisoiden välinen suhde muuttuu, yleensä yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyy. Äidin suhde lapseen tulee konkreettiseksi raskausviikolla 28 ja iseillä yleensä vasta lapsen syntymän jälkeen, kun he voivat osallistua lapsen hoitoon.
Tuleva äiti miettii synnytystä, millainen se on ja miten kivut. Äiti pohtii arvokysymyksiä esim. ura vast. lapsi, mutta yleensä itsetunto nousee raskauden aikana. Lapsi tuo totaalisen muutoksen elämään!
Näitä pohditaan myös; äiti ja isä puolisoina, identiteetin muutos -> kuka olen? Vapaus-vastuu kysymykset sekä suhteita toisiin ihmisiin.
Tärkeintä on kuitenkin tunteiden tiedostaminen, käsitteleminen ja selvittäminen!!!
Lasta odotellessa mietitään usein myös sitä, että joutuu suostumaan toisten autettavaksi mahdollisesti ja isän osaa mietitään molempien taholta myös.
Vanhemman asema on suhteellisen peruuttamaton. Vanhemmuutta ei voi perua tai vaihtaa uuteen...
Traditionaalinen sukupuolirooliajattelu ja sen mukainen työnjako voimistuu vanhemmaksi tulemisen myötä.
Erään tutkimuksen mukaan parisuhde muuttuu onnellisemmaksi (isit 45%)ja aviollinen tyytyväisyys lisääntyy vanhemmaksi tulemisen myötä.
Toivotan teille molemmille voimia ja jaksamista tämän suuren muutoksen myötä!!! =D