TUUSULAN KOULUSURMAT

On selvää, että tällainen teko vie meidät, jokaisen, suurten kysymysten ääreen. Kysymysten, joihin ei voi järjellä saada vastausta - vaikka kuinka sitä haluaisimmjekin. En millän muotua hyväksy koulupoika auvisen tekoa, mutta osaan kyllä ymmärtää, kuinka tämä 'patoutuneen vihantila' mekanisoituu päässä. Hän on varmasti kokenut itsensä, ei syrjäytyneeksi, vaan syrjäytetyksi ja sitä kautta turhautuneisuus on astunut todetun masennuksen rinnalle. Suuri uskoni on siinä, että häntä on kiusattu ja hän on lähtenyt purkamaan 'kokemaansa eopäoikeudenmukaisuutta' glorifioimalla ylivoimaansa, jonka hänelle mahdollisti liian helposti saatu 22. pistooli. Lehdet sanovat eri painoin kuinka paljon häntä on kiusattu - jossakin luki, että 'tosi paljon' ja toisaalla 'ei sen enempä kuin muitakaan' - mutta itse avain on hukassa, vaikka lukko olisi löytynyt - ja se on siinä, kuinka syvästi hän on kokenut kiusaamisensa. kaikilla ei ole lefantinnahkaa. Kaikilla ei ole myöskään tilaa vetäytyä tarkailemaan itseään objektiivisesti, eikä liioin älyä saati viisautta siihen. JKotkut meistä nähtävästi ovat median, tuloskulttiirin ja kyynärpätaktiikan sumassa, kuin krokotiilejä, jotka eivät mieti vaan reagoivat. Ja joillakin meillä ei ole armoa, sitä lahjaa, joka tekee meistä ihmisiä. Ihmisyys tekee meistä todellisen veljeskunnan, joka ei jätä toista ahdinkoon, ei puukota selkän, eikä reagoi ampumalla muita tai itseään.