koulun tapahtumien johdosta puhuneita psykologeja.
Tapahtumat Jokelassa toivat mieleeni visioita 80-luvun alun tilanteista Kuusankoskella, ja erityisesti auktoriteettien alemmiksi katsomiinsa kohdistamat halveksivat menettelytavat.
Kuusankosken peruskoulussa muutamien opettajien vahvuus oli sitä, että he ottivat oppilaan syntipukiksi ja kiusasivat häntä yksissä tuumin ja joka käänteessä.
Sama asenneilmapiiri vallitsi työväenopistolla jossa rehtori (ei nykyinen vaan hänen edeltäjänsä) menetteli seuraavalla tavalla:
- Tässä Maailmanmenoa -keskustelussa pitäisi keskustelijoiden olla älykkyydeltään suunnilleen samantasoisia, ja siitä syystä minä teen älykkyystestin, jotta saadaan nuo tyhmät savolaiset pois, aloitti rehtori. Sitten hän jakoi pienet paperilaput ja kynät jokaiselle ja piirsi taululle kaksi erisuuntaista, kymmenen sentin pituista viivaa.
- No niin. Arvioikaa nyt miten pitkiä viivat ovat ja miten pitkiä ne ovat suhteessa toisiinsa. Laittakaa sitten vastauksenne paperille.
Rehtori keräsi laput.
Kävi ilmi, että vain kaksi muualta muuttanutta (eivät Savosta, mutta heidän murteensa paljasti heidät muukalaisiksi) olivat arvioineet tai arvanneet viivat oikein, muilla oli väärä vastaus.
Kaikki jäivät paikoilleen odottamaan mitä jatkossa seuraisi.
Rehtori väänteli takkinsa nappia puhuessaan. Hän puhui, että liberaali linja politiikassa olisi kaikista sopivin.
Ymmärrän. Jos joka kerran Maailmanmenoa -ryhmässä puhuessaan joutuisi vääntelemään takkinsa nappia, on selvää, että suivaantuneena ainaiseen irronneiden nappien ompelemiseen, tekeekin mieli keksiä jokin keino, jolla saada napit pysymään takissa kiinni.
Minä en mennyt enää keskustelemaan liberaalista maailmanmenosta, mutta jäi kyllä hiukan kiinnostamaan, oliko tarkoitus pitää poliittinen kokous opiston tiloissa, ja haluttiinko ilman jäsenkirjaa olleet pois?
Tapahtumat Jokelassa toivat mieleeni visioita 80-luvun alun tilanteista Kuusankoskella, ja erityisesti auktoriteettien alemmiksi katsomiinsa kohdistamat halveksivat menettelytavat.
Kuusankosken peruskoulussa muutamien opettajien vahvuus oli sitä, että he ottivat oppilaan syntipukiksi ja kiusasivat häntä yksissä tuumin ja joka käänteessä.
Sama asenneilmapiiri vallitsi työväenopistolla jossa rehtori (ei nykyinen vaan hänen edeltäjänsä) menetteli seuraavalla tavalla:
- Tässä Maailmanmenoa -keskustelussa pitäisi keskustelijoiden olla älykkyydeltään suunnilleen samantasoisia, ja siitä syystä minä teen älykkyystestin, jotta saadaan nuo tyhmät savolaiset pois, aloitti rehtori. Sitten hän jakoi pienet paperilaput ja kynät jokaiselle ja piirsi taululle kaksi erisuuntaista, kymmenen sentin pituista viivaa.
- No niin. Arvioikaa nyt miten pitkiä viivat ovat ja miten pitkiä ne ovat suhteessa toisiinsa. Laittakaa sitten vastauksenne paperille.
Rehtori keräsi laput.
Kävi ilmi, että vain kaksi muualta muuttanutta (eivät Savosta, mutta heidän murteensa paljasti heidät muukalaisiksi) olivat arvioineet tai arvanneet viivat oikein, muilla oli väärä vastaus.
Kaikki jäivät paikoilleen odottamaan mitä jatkossa seuraisi.
Rehtori väänteli takkinsa nappia puhuessaan. Hän puhui, että liberaali linja politiikassa olisi kaikista sopivin.
Ymmärrän. Jos joka kerran Maailmanmenoa -ryhmässä puhuessaan joutuisi vääntelemään takkinsa nappia, on selvää, että suivaantuneena ainaiseen irronneiden nappien ompelemiseen, tekeekin mieli keksiä jokin keino, jolla saada napit pysymään takissa kiinni.
Minä en mennyt enää keskustelemaan liberaalista maailmanmenosta, mutta jäi kyllä hiukan kiinnostamaan, oliko tarkoitus pitää poliittinen kokous opiston tiloissa, ja haluttiinko ilman jäsenkirjaa olleet pois?
Vastaukset 1
Vanhimmat
http://www.youtube.com/watch?v=djXqgEqjUoc