Tällainen täysin vieraitten ihmisten sureminen on turvallista surua. Jotkut asiantuntijat kutsuvat sitä huvisuruksi. Juicen ja Kirkan kuolemat oli hyviä esimerkkejä huvisurusta. Niille ihmisille, jotka Jokelassa menetti läheisiään, heille suru ja järkytys on todellista. Niitä ihmisiä tuskin paljon lohduttaa, vaikka koko suomi istuisi jumalanpalveluksessa ja polttaisi kynttilää uhrien muistoksi.
Huvisurua
Pekka walden
5304
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
lämmin sydän..
Olen katsellut vierestä läheisen ihmisen kuolinkamppailua syövän saatua voiton. Täytyy sanoa, että otti hieman kovemmille, kuin esimerkiksi uutinen Kirkan kuolemasta. Vaikka julkkisten kuolemaa lehtien mukaan "koko suomi sureekin". Tottakai Jokelan tapaus on murheellinen, mutta en minä näiden ventovieraiden ihmisten takia yöuniani menetä, saatikka tarvitse kriisiapua, vaikka se nyt kovin muodikasta tuntuu olevankin...
Ja teleoperaattori kai käynnisti tuon ketjuviestin tekstarina, että kaikki pankaa kynttilät ikkunalle ja lähetä viesti ystävillesi? Ketä tuokin lohduttaa, muita kuin operaattorien rahakirstua!
Tälläkin tragedialla. Ja tehyn irtsanomisetkin unohtuu vähäksi aikaa. Hallitus kiillottaa kilpeään.
Olen itse ollut samassa ajoneuvossa,jossa minulle läheinen ihminen kuoli. Siinä huomasin vain,että kaikki sensaatiomainen kiinnostaa ihmisiä hetken aikaa, kaikki tuollainen"muka osanotto minua tympäisee,että kyllä on "surullista" Vasta kun se suru on omalla kohdalla,siinä mennään läpi koko tunne skaala,epätoivo,masennus,vitutus,epätodellinen olo.toivoo vaikka toivoa,ei ole....Tälläinen ystävä on parasta kohdata,niin että ei puhu mitään,kosketus riittää...