Akselivetoisen potkurimitoitus

Uppoumarunkoisissa alennusvaihteen välityssuhde on tyypillisesti 2:n luokkaa. Ei sitä sen syvällisemmin kannata miettiä. Potkurin mitoitus siten, että valitaan halkaisija joka mahtuu hyvin pyörimään, arvioidaan luisto matkanopeudella (mitä isompi halkaisija ja pinta-ala sitä pienempi luisto) ja lasketaan nousu siten, että saavutetaan matkanopeus moottorin suurimman väännön kierroksilla.

Tässä yksi esimerkki:
Huippuväännön kierrokset: 2000 rpm
Välitys: 2,25:1
Potkurin nousu: 12"
Potkurin halk: 14"
Matkanopeus (2000 rpm): 7,6 kn
Laskettu luisto: 15%

Tässä siis todellisista arvoista laskettu luisto. Vastaavasti luiston arvioimalla voi laskea ja arvioida sopivinta potkuria.

Kyllä se vene missä se potkuri on myös erittäin merkityksellinen. Noissa ohjelmissa on monta kohtaa joihin pannaan tietoja rungon ominaisuuksista. Itsellä propcalc.xls antoi tulokseksi juuri sellaisen potkurin mitä veneessäni oli kun syötin tiedot.

jnjknk kirjoitti:

Kyllä se vene missä se potkuri on myös erittäin merkityksellinen. Noissa ohjelmissa on monta kohtaa joihin pannaan tietoja rungon ominaisuuksista. Itsellä propcalc.xls antoi tulokseksi juuri sellaisen potkurin mitä veneessäni oli kun syötin tiedot.

Lue lisää

Jos saat oikean potkurin tuolla, on kyse puhtaasti hyvästä tuurista! Se ei ota läheskään kaikkea huomioon ja vaatii, että nopeusarvio on oikein.

Kokeilin omalle purjeveneelle syöttämällä kaikki todelliset tiedot. Ehdotti potkuriksi 13x11. Nykyinen on 14x8 ja vastaavissa veneissä samalla koneella ja välityksellä tiedän myös 13x9 olevan OK. 13x11 olisi aivan liian raskas!

Karkea tehontarvelaskenta meni myös pahasti pieleen, sillä ohjelma väitti, että GPS:llä mittaamani huippunopeus vaatii 14 hv:tä ja koneessa on vain 9 hv.

Alkuperäiseen kysymykseen vastatakseen tarvitaan kyllä lisätietoja. Jos välityksen voi valita vapaasti, kannattaa tosiaan harkita vaihtoehtoja. Paras hyötysuhde tulee uppoumarunkoisilla usein isommalla potkurilla kuin veneeseen mahtuu. Potkurin suurimman mahdollisen halkaisijan, moottorin tehon ja oletetun huippunopeuden avulla voi sitten laskea optimaalisen potkurin JA välityksen.

Joakim kirjoitti:

Jos saat oikean potkurin tuolla, on kyse puhtaasti hyvästä tuurista! Se ei ota läheskään kaikkea huomioon ja vaatii, että nopeusarvio on oikein.

Kokeilin omalle purjeveneelle syöttämällä kaikki todelliset tiedot. Ehdotti potkuriksi 13x11. Nykyinen on 14x8 ja vastaavissa veneissä samalla koneella ja välityksellä tiedän myös 13x9 olevan OK. 13x11 olisi aivan liian raskas!

Karkea tehontarvelaskenta meni myös pahasti pieleen, sillä ohjelma väitti, että GPS:llä mittaamani huippunopeus vaatii 14 hv:tä ja koneessa on vain 9 hv.

Alkuperäiseen kysymykseen vastatakseen tarvitaan kyllä lisätietoja. Jos välityksen voi valita vapaasti, kannattaa tosiaan harkita vaihtoehtoja. Paras hyötysuhde tulee uppoumarunkoisilla usein isommalla potkurilla kuin veneeseen mahtuu. Potkurin suurimman mahdollisen halkaisijan, moottorin tehon ja oletetun huippunopeuden avulla voi sitten laskea optimaalisen potkurin JA välityksen.

Lue lisää

Huomasin saman ilmiön tossa Propcalc-ohjelmassa.
Itsellä on liukuvarunkoinen akselivetoinen vene. Potkurina 16 x 23; koneen kierroksilla 3900 kulkee vene 31 kn , ja välityksenä 2:1

Propcalc ehdottelee miniminousuksi jotakin 25- 27 luokkaa tarkoilla lähtötiedoilla; tuntuu kuin siinä olisi luisto otettu kahteen kertaan.

Laskentaohjelmia sovelsin ja potkurin valmistaja ilmoitti saaneensa tietokoneohjelman avulla juuri saman tuloksen. Riippuu siis ihan ohjelmasta mitä käytetään. Puoliliukuvan huippunopeus nousi 10,5 solmusta 17 solmuun,joten hyötyä vaihdosta oli.

Laskeskelin tolla kaavalla oman veneen nopeutta ja potkuria. Sain luistoksi 46.7% ja miusta se on aika paljon. Eli arvot 3000rpm. Alennus 2.1 :1 ja potkurin nousu 13". Ja kun nopeus gpsin mukaan on noin 7.6 solmua, niin laskenta antaa luistoksi 46.7%. Se on aika paljon kai se, olisikohan potkurissa jotain mätää.
Mutta alkuperäinen kysymykseni koski sitä eroa, jos kone kiertää 3000 ja laitetaan vaihde 2:1 ja potkuri 10" vai laitetaanko vaihde 2.5:1 ja potkuri 12" tai toisinpäin eli vaihde 1.5:1 ja potkuri olisi jotain arviolta 8". Koska lopputulos on kaikissa versioissa suurinpiirtein sama, mutta onko potkuriakseli pyörimisnopeudella vaikutusta potkurin toimintaan tai esim. ääniin.

hissukseen kirjoitti:

Laskeskelin tolla kaavalla oman veneen nopeutta ja potkuria. Sain luistoksi 46.7% ja miusta se on aika paljon. Eli arvot 3000rpm. Alennus 2.1 :1 ja potkurin nousu 13". Ja kun nopeus gpsin mukaan on noin 7.6 solmua, niin laskenta antaa luistoksi 46.7%. Se on aika paljon kai se, olisikohan potkurissa jotain mätää.
Mutta alkuperäinen kysymykseni koski sitä eroa, jos kone kiertää 3000 ja laitetaan vaihde 2:1 ja potkuri 10" vai laitetaanko vaihde 2.5:1 ja potkuri 12" tai toisinpäin eli vaihde 1.5:1 ja potkuri olisi jotain arviolta 8". Koska lopputulos on kaikissa versioissa suurinpiirtein sama, mutta onko potkuriakseli pyörimisnopeudella vaikutusta potkurin toimintaan tai esim. ääniin.

Lue lisää

mutta selvyyden vuoksi pari kysymystä:
1. Onko sinulla kierroslukumittari ja näyttääkö se varmasti oikein?
2. Mikä kierrosluvun ja nopeuden suhde on alhaisemmalla kierrosluvulla esim. 2.500 rpm?
Voit tarkistaa tilanteen silloin.
On myös sanottava, että luisto ja potkurin hyötysuhde ovat kaksi aivan eri asiaa.
Alennuksen periaate hitaassa veneessä: Alennus pitäisi olla niin suuri kuin mahdollista ja potkurin halkaisija pitäisi olla niin suuri kuin mahdollista. Ja ne ovat riippuvaiisa toisistaan.
Mutta kerro mikä sinun ongelma on?

R K-S kirjoitti:

mutta selvyyden vuoksi pari kysymystä:
1. Onko sinulla kierroslukumittari ja näyttääkö se varmasti oikein?
2. Mikä kierrosluvun ja nopeuden suhde on alhaisemmalla kierrosluvulla esim. 2.500 rpm?
Voit tarkistaa tilanteen silloin.
On myös sanottava, että luisto ja potkurin hyötysuhde ovat kaksi aivan eri asiaa.
Alennuksen periaate hitaassa veneessä: Alennus pitäisi olla niin suuri kuin mahdollista ja potkurin halkaisija pitäisi olla niin suuri kuin mahdollista. Ja ne ovat riippuvaiisa toisistaan.
Mutta kerro mikä sinun ongelma on?

Lue lisää

Luisto voi olla uppoumarunkoisessa aika laajalla skaalalla, mistä johtuen potkurin mitoitus ei mielestäni ole aivan helppoa, jos haluaa optimaalisen lopputuloksen. Liukuville veneille se on paljon helpompaa.

Luisto ja hyötysuhde ovat toki täysin eri asioita, mutta on niillä sellainen yhtymäkohta, että luistosta voi päätellä maksimaalisen hyötysuhteen, joka on 1-luisto. 50% luistolla hyötysuhde ei siis voi olla suurempi kuin 50% ja 35% luistolla saattaa päästä jopa lähes 65% hyötysuhteeseen.

Tästä ei suinkaan voi päätellä, että 10% luistolla hyötysuhde olisi 90%, vaan se on todennäköisemmin ~70%.

Mittasin oman veneeni kierrosluvut ja nopeudet erittäin tarkasti, mutta valitettavan tuulisissa olosuhteissa. Sain kaksi käyrää: vastatuuleen ja myötätuuleen. Luisto kasvoi myötätuuleen 5%->25% nopeuksilla 2,5->6,5 kn. Lopussa muutos on suurin, sillä 6,0 kn kohdalla luisto oli vasta 17%. Vastatuuleen luisto oli 20%->27% nopeuksilla 3,5->6,25 kn.

Joakim kirjoitti:

Luisto voi olla uppoumarunkoisessa aika laajalla skaalalla, mistä johtuen potkurin mitoitus ei mielestäni ole aivan helppoa, jos haluaa optimaalisen lopputuloksen. Liukuville veneille se on paljon helpompaa.

Luisto ja hyötysuhde ovat toki täysin eri asioita, mutta on niillä sellainen yhtymäkohta, että luistosta voi päätellä maksimaalisen hyötysuhteen, joka on 1-luisto. 50% luistolla hyötysuhde ei siis voi olla suurempi kuin 50% ja 35% luistolla saattaa päästä jopa lähes 65% hyötysuhteeseen.

Tästä ei suinkaan voi päätellä, että 10% luistolla hyötysuhde olisi 90%, vaan se on todennäköisemmin ~70%.

Mittasin oman veneeni kierrosluvut ja nopeudet erittäin tarkasti, mutta valitettavan tuulisissa olosuhteissa. Sain kaksi käyrää: vastatuuleen ja myötätuuleen. Luisto kasvoi myötätuuleen 5%->25% nopeuksilla 2,5->6,5 kn. Lopussa muutos on suurin, sillä 6,0 kn kohdalla luisto oli vasta 17%. Vastatuuleen luisto oli 20%->27% nopeuksilla 3,5->6,25 kn.

Lue lisää

Potkurin hyötysuhde lasketaan koeajossa saavutettujen tulosten perustella.Sen jälkeen voidaan arvioida kuinka tehokkaasti potkuri toimii. en laskeminne on kutenkin näissä kuvoissa tarpeetonta. Tärkeintä on, että saavutetaan muuten hyvät tulokset. Epäilen, että noissa sinun mittauksissa on virhettä. Tyypillisesti luisto pienenee kun nopeus kasvaa.
17% luisto 6 solmun nopeudella tuskin on oikea arvo. Kerro vähän tarkemmin miten olet siihen tulokseen päätynyt.
- Mikä vene? Pituus ja paino?
- Mikä moottori? Teho, kierrosluku ja alennussuhde?
- Onko kierroslukumitari tarkistettu?

R K-S kirjoitti:

mutta selvyyden vuoksi pari kysymystä:
1. Onko sinulla kierroslukumittari ja näyttääkö se varmasti oikein?
2. Mikä kierrosluvun ja nopeuden suhde on alhaisemmalla kierrosluvulla esim. 2.500 rpm?
Voit tarkistaa tilanteen silloin.
On myös sanottava, että luisto ja potkurin hyötysuhde ovat kaksi aivan eri asiaa.
Alennuksen periaate hitaassa veneessä: Alennus pitäisi olla niin suuri kuin mahdollista ja potkurin halkaisija pitäisi olla niin suuri kuin mahdollista. Ja ne ovat riippuvaiisa toisistaan.
Mutta kerro mikä sinun ongelma on?

Lue lisää

Kysymykseen mikä on miulla ongelma, sanoisin että ei ole ongelmaa, mutta parantamisen varaa aina on. Eli tähän keskusteluun johtanut ajatus on lähtenyt liikkeelle moottorin kierroksien laskemisesta ajon aikaisen metelin vähentämiseksi. Kysely ammatti-ihmisiltä vei ihan toiseen suuntaan, eli kone ottaa nyt ajonopeudella noin 3000rpm ja koneen max kierrokset ovat 4000rpm (moottorin teknisistä tiedoista) ja ammattiliikkeen ajatus oli että moottorin pitäisi ottaa se melkein 4000rpm ajonopeudessa. Oma ajatukseni taas lähti tästä moottorin maksimi vääntöalueesta mikä on 1800rpm. Ajatus helposta kokeilusta kuitenkin lähteä pudottaa kierroksia, olisiko helpoin ja fiksuin lähteä etsimään uutta potkuria vai jopa uutta vaihdetta? Ongelmaa ei ole, mutta asiaa pohdittavana paljon, ja suurimmasta osasta asiaa ei itsellä ole paljoakaan tietoa ennestään, joten siksi kyselen "tyhmiä" täällä palstalla.

R K-S kirjoitti:

Potkurin hyötysuhde lasketaan koeajossa saavutettujen tulosten perustella.Sen jälkeen voidaan arvioida kuinka tehokkaasti potkuri toimii. en laskeminne on kutenkin näissä kuvoissa tarpeetonta. Tärkeintä on, että saavutetaan muuten hyvät tulokset. Epäilen, että noissa sinun mittauksissa on virhettä. Tyypillisesti luisto pienenee kun nopeus kasvaa.
17% luisto 6 solmun nopeudella tuskin on oikea arvo. Kerro vähän tarkemmin miten olet siihen tulokseen päätynyt.
- Mikä vene? Pituus ja paino?
- Mikä moottori? Teho, kierrosluku ja alennussuhde?
- Onko kierroslukumitari tarkistettu?

Lue lisää

Purjevene 8,2 m, vesilinja ~7,5 m, 2,9 tn, Yanmar 1GM10 6,7 kW 9 hv 3600 rpm, purjevenevetolaite, 1:2,64, 14x8 2-lapainen taittolapa. Nopeus GPS:llä, kierrosluku mitattu koneen käyntiäänen harmoonisista taajuuksista. Tässä pari pistettä:

nopeus   taajuus   kierrokset      Teoreettinen   Luisto
6.5   28.6   3432   myötä   8.558099352   0.240485564
6.25   28.8   3456   vasta   8.617946201   0.274769202
6.1   25.3   3036   myötä   7.57062635   0.194254251
6.05   24.6   2952   myötä   7.36116238   0.178118932
6   24.1   2892   myötä   7.211545258   0.168000784
5.9   23.1   2772   myötä   6.912311015   0.146450444
5.85   25.6   3072   vasta   7.660396623   0.23633197
5.8   22.7   2724   myötä   6.792617318   0.146131789
5.75   24.8   2976   vasta   7.421009228   0.225172773
5.6   24.1   2892   vasta   7.211545258   0.223467399
5.5   23.1   2772   vasta   6.912311015   0.20431821

Tuo 17% 6 kn vauhdissa oli siis voimakkaassa myötätuulessa (ei aallokkoa). Vastatuuleen luisto oli suurempi (~25%), joten tuulettomissa oloissa luisto olisi ollut ~20%.

Potkurin hyötysuhdetta ei ole helppo "kotioloissa" mitata. Sen saa potkurikäyrästöstä tai sopivasta laskentaohjelmasta, mutta sen maksimiarvon (jota ei siis voi saavuttaa) saa helposti luistosta. Jos luistoa on paljon, on hyötysuhde varmasti huono.

Uppoumarunkoisilla luisto aina kasvaa, kun nopeus kasvaa, koska vastus kasvaa hyvin voimakkaasti. Vasta selkeästi runkonopeuden ylitettyä luisto alkaa pienentyä nopeuden kasvaessa.

Ko. veneen vastus:

9,0 kn: 3500 N
8,0 kn: 2300 N
7,5 kn: 1700 N
7,0 kn: 1100 N
6,5 kn: 750 N
6,0 kn: 520 N
5,5 kn: 320 N
5,0 kn: 280 N
4,5 kn: 210 N
3,0 kn: 80 N

Tuosta voisi siis laskea, että potkurin hyötysuhde on vain ~40% täydellä kaasulla, mikä on varsin uskattavaa:
http://www.flexofold.com/folding_prop_test_results.htm

Huomatkaa, että potkurivalmistajat (ja potkuritestitkin) puhuvat mielellään potkurin suurimmasta hyötysuhteesta, joka jää useinmiten uppoumarunkoisissa veneissä kaukaiseksi haaveeksi, johtuen liian suuresta akselin pyörimisnopeudesta.

hissukseen kirjoitti:

Kysymykseen mikä on miulla ongelma, sanoisin että ei ole ongelmaa, mutta parantamisen varaa aina on. Eli tähän keskusteluun johtanut ajatus on lähtenyt liikkeelle moottorin kierroksien laskemisesta ajon aikaisen metelin vähentämiseksi. Kysely ammatti-ihmisiltä vei ihan toiseen suuntaan, eli kone ottaa nyt ajonopeudella noin 3000rpm ja koneen max kierrokset ovat 4000rpm (moottorin teknisistä tiedoista) ja ammattiliikkeen ajatus oli että moottorin pitäisi ottaa se melkein 4000rpm ajonopeudessa. Oma ajatukseni taas lähti tästä moottorin maksimi vääntöalueesta mikä on 1800rpm. Ajatus helposta kokeilusta kuitenkin lähteä pudottaa kierroksia, olisiko helpoin ja fiksuin lähteä etsimään uutta potkuria vai jopa uutta vaihdetta? Ongelmaa ei ole, mutta asiaa pohdittavana paljon, ja suurimmasta osasta asiaa ei itsellä ole paljoakaan tietoa ennestään, joten siksi kyselen "tyhmiä" täällä palstalla.

Lue lisää

saat parempia vastauksia.

Joakim kirjoitti:

Purjevene 8,2 m, vesilinja ~7,5 m, 2,9 tn, Yanmar 1GM10 6,7 kW 9 hv 3600 rpm, purjevenevetolaite, 1:2,64, 14x8 2-lapainen taittolapa. Nopeus GPS:llä, kierrosluku mitattu koneen käyntiäänen harmoonisista taajuuksista. Tässä pari pistettä:

nopeus   taajuus   kierrokset      Teoreettinen   Luisto
6.5   28.6   3432   myötä   8.558099352   0.240485564
6.25   28.8   3456   vasta   8.617946201   0.274769202
6.1   25.3   3036   myötä   7.57062635   0.194254251
6.05   24.6   2952   myötä   7.36116238   0.178118932
6   24.1   2892   myötä   7.211545258   0.168000784
5.9   23.1   2772   myötä   6.912311015   0.146450444
5.85   25.6   3072   vasta   7.660396623   0.23633197
5.8   22.7   2724   myötä   6.792617318   0.146131789
5.75   24.8   2976   vasta   7.421009228   0.225172773
5.6   24.1   2892   vasta   7.211545258   0.223467399
5.5   23.1   2772   vasta   6.912311015   0.20431821

Tuo 17% 6 kn vauhdissa oli siis voimakkaassa myötätuulessa (ei aallokkoa). Vastatuuleen luisto oli suurempi (~25%), joten tuulettomissa oloissa luisto olisi ollut ~20%.

Potkurin hyötysuhdetta ei ole helppo "kotioloissa" mitata. Sen saa potkurikäyrästöstä tai sopivasta laskentaohjelmasta, mutta sen maksimiarvon (jota ei siis voi saavuttaa) saa helposti luistosta. Jos luistoa on paljon, on hyötysuhde varmasti huono.

Uppoumarunkoisilla luisto aina kasvaa, kun nopeus kasvaa, koska vastus kasvaa hyvin voimakkaasti. Vasta selkeästi runkonopeuden ylitettyä luisto alkaa pienentyä nopeuden kasvaessa.

Ko. veneen vastus:

9,0 kn: 3500 N
8,0 kn: 2300 N
7,5 kn: 1700 N
7,0 kn: 1100 N
6,5 kn: 750 N
6,0 kn: 520 N
5,5 kn: 320 N
5,0 kn: 280 N
4,5 kn: 210 N
3,0 kn: 80 N

Tuosta voisi siis laskea, että potkurin hyötysuhde on vain ~40% täydellä kaasulla, mikä on varsin uskattavaa:
http://www.flexofold.com/folding_prop_test_results.htm

Huomatkaa, että potkurivalmistajat (ja potkuritestitkin) puhuvat mielellään potkurin suurimmasta hyötysuhteesta, joka jää useinmiten uppoumarunkoisissa veneissä kaukaiseksi haaveeksi, johtuen liian suuresta akselin pyörimisnopeudesta.

Lue lisää

myötätuulessa saavutettu 17 % luisto ei vastaa todellisuutta. Mittaukset tulisi tehdä mahdollisimman neutraaleisa olosuhteissa.

R K-S kirjoitti:

myötätuulessa saavutettu 17 % luisto ei vastaa todellisuutta. Mittaukset tulisi tehdä mahdollisimman neutraaleisa olosuhteissa.

Valitettavasti tuolloin oli tuulta ja veneen nosto oli seuraavana päivänä. Vasta- ja myötätuuleen ajetuista arvoista näkee kyllä aika hyvin mikä olisi ollut tilanne tyynessä.

Saattaa tietysti myös olla, että potkurin nousu ei ole aivan todellinen. Itsekin olisin uskonot koneen kiertävän hiukan enemmän (~3600).

R K-S kirjoitti:

saat parempia vastauksia.

Vene on 10,5m teräsvene, paino noin 7,5tn. Koneena Nissanin SD22 ja alennusvaihteen suhde 2,1 : 1. Potkurina 17" x 13". SD22 teho 64/4000 hv/rpm ja vääntö 14,3/1800 kpm/rpm. Eli kiertää maksimi 3000rpm ja menee 7,6 solmua.
Oma ajatus olisi että potkuriin varmaan lisää nousua ja sama nopeus tulisi alemmilla kierroksilla, ja ehkä jopa pienemmällä kulutuksella ja ainakin pienemmällä metelillä.
Mutta, mutta onko se nyt sitten näin?

hissukseen kirjoitti:

Vene on 10,5m teräsvene, paino noin 7,5tn. Koneena Nissanin SD22 ja alennusvaihteen suhde 2,1 : 1. Potkurina 17" x 13". SD22 teho 64/4000 hv/rpm ja vääntö 14,3/1800 kpm/rpm. Eli kiertää maksimi 3000rpm ja menee 7,6 solmua.
Oma ajatus olisi että potkuriin varmaan lisää nousua ja sama nopeus tulisi alemmilla kierroksilla, ja ehkä jopa pienemmällä kulutuksella ja ainakin pienemmällä metelillä.
Mutta, mutta onko se nyt sitten näin?

Lue lisää

Nykyinen mitoitus ei kuulosta välttämättä kovinkaan huonolta. Ellei sitä lasketa, että 64hv/4000rpm moottorisi on nykyisessä asennuksessa luokkaa 50hv/3000rpm. Nykyisellä potkurilla et saa missään olosuhteissa moottoristasi ulostettua enempää tehoa. Jos haluat, että tehoreservi olisi käytettävissäsi, niin pienennät potkurin nousua esim 11" tai 10":aan jolloin saat huippukierrokset ylemmäs ja enemmän tehoa moottorista siirrettyä potkurivirraksi. Jos et kaipaa lisää huipputehoa (=vauhtia) niin nykyinen on varmaan ihan hyvä. Tarkasta kuitenkin matkanopeutta hiukan alaspäin, varsinkin jos melu haittaa. Mikä on vauhti 1800 rpm nykyisellä potkurilla? Olisko siinä hyvä matkanopeus?

hissukseen kirjoitti:

Vene on 10,5m teräsvene, paino noin 7,5tn. Koneena Nissanin SD22 ja alennusvaihteen suhde 2,1 : 1. Potkurina 17" x 13". SD22 teho 64/4000 hv/rpm ja vääntö 14,3/1800 kpm/rpm. Eli kiertää maksimi 3000rpm ja menee 7,6 solmua.
Oma ajatus olisi että potkuriin varmaan lisää nousua ja sama nopeus tulisi alemmilla kierroksilla, ja ehkä jopa pienemmällä kulutuksella ja ainakin pienemmällä metelillä.
Mutta, mutta onko se nyt sitten näin?

Lue lisää

Ajoin nykyisen ja optimaalisen tilanteen läpi potkurin optimointiohjelmalla. Ilmoittamillasi arvoilla potkurin hyötysuhde on n. 43 % (olettaen täydellinen potkurin muoto).

Paras hyötysuhde saataisiin, jos potkurin halkaisija olisi 1,94 m ja potkuriakseli pyörisi 90 rpm. Tällöin hyötysuhde olisi 78,5%. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että saavuttaisit saman huippunopeuden 35 hv koneella kuin nykyisellä 64 hv koneellasi.

Tämä osoittaa selvästi suunnan minne mennä. Oleellista tuossa on potkurin koon kasvaminen. Pelkkä kierrosten laskeminen (ja siis nousun kasvattaminen) ei auta. Itse asiassa nykyinen tilanne on hyvin lähellä optimia, jos potkurin halkaisijaa ei voi kasvattaa (ja potkuri halutaan sovittaa 3000 rpm:ään).

Oletkos kokeillut tinkiä hieman nopeudesta? Kone on kuitenkin varsin tehokas uppoarunkoiseen, joten on aika turhaa ajaa lähellekkään maksimikierroksia. Kulutus ja melu vähenevät varmasti paljon, mutta nopeus vain hieman.

hissukseen kirjoitti:

Vene on 10,5m teräsvene, paino noin 7,5tn. Koneena Nissanin SD22 ja alennusvaihteen suhde 2,1 : 1. Potkurina 17" x 13". SD22 teho 64/4000 hv/rpm ja vääntö 14,3/1800 kpm/rpm. Eli kiertää maksimi 3000rpm ja menee 7,6 solmua.
Oma ajatus olisi että potkuriin varmaan lisää nousua ja sama nopeus tulisi alemmilla kierroksilla, ja ehkä jopa pienemmällä kulutuksella ja ainakin pienemmällä metelillä.
Mutta, mutta onko se nyt sitten näin?

Lue lisää

10,5 m:n teräsvene, jonka paino on 7,5 tonnia vaatii huomattavasti suuremman potkurin ja mieluimmin toisenlaisen moottorin tai suuremman alennusvaihteen. Tässä suosituksia:
1. Uppoumarunkoisen moottoriveneen suositeltu teho/painosuhde 10-15 hv/tonni. Eli oikea moottoriteho sinun veneeseesi olisi n. 75-100 hv.
2. 7,5 tonnin veneelle potkurin halkaisijan tulisi olla 19 - 22". Jotta 75 hv jaksaa pyörittää esim 20" potkuria, nin akselin kierrosluvun tulisi olla 1.200 -1.300 rpm.
3. Jos moottorin kierrosluku on max. 4000 rpm, niin alennussuhteen pitäisi olla 3:1. Silloin Nissan jaksaa pyörittää riittävän suurta potkuria.
4. Nousun voisi valita esim. 3.000 rpm matka-ajon mukaan. esim 15" nousulla saavutetaan 1.000 rpm potkurilla 12,2 solmun teoreettinen nopeus. Kun siitä vähennetään luisto esim 25 %, niin todellinen nopeus olisi 7,9 solmua. Tuntuuko realistiselalta?
5. Parempi tulos tulee jos moottori on hidaskäyntinen esim. max. 2.500 - 3.000 rpm.
Silloin välityssuhde olis 2.1 tai 2,5:1.

R K-S kirjoitti:

10,5 m:n teräsvene, jonka paino on 7,5 tonnia vaatii huomattavasti suuremman potkurin ja mieluimmin toisenlaisen moottorin tai suuremman alennusvaihteen. Tässä suosituksia:
1. Uppoumarunkoisen moottoriveneen suositeltu teho/painosuhde 10-15 hv/tonni. Eli oikea moottoriteho sinun veneeseesi olisi n. 75-100 hv.
2. 7,5 tonnin veneelle potkurin halkaisijan tulisi olla 19 - 22". Jotta 75 hv jaksaa pyörittää esim 20" potkuria, nin akselin kierrosluvun tulisi olla 1.200 -1.300 rpm.
3. Jos moottorin kierrosluku on max. 4000 rpm, niin alennussuhteen pitäisi olla 3:1. Silloin Nissan jaksaa pyörittää riittävän suurta potkuria.
4. Nousun voisi valita esim. 3.000 rpm matka-ajon mukaan. esim 15" nousulla saavutetaan 1.000 rpm potkurilla 12,2 solmun teoreettinen nopeus. Kun siitä vähennetään luisto esim 25 %, niin todellinen nopeus olisi 7,9 solmua. Tuntuuko realistiselalta?
5. Parempi tulos tulee jos moottori on hidaskäyntinen esim. max. 2.500 - 3.000 rpm.
Silloin välityssuhde olis 2.1 tai 2,5:1.

Lue lisää

Eikös kyseessä ollut puhtaasti uppoumarunkoisesta veneestä? Mitä hyötyä siinä on noin isosta koneesta?

Matkavauhdin (ei kannata (juuri) yli 7 kn ajaa!) ylläpitämiseen riittää ~30 hv ellei runkomuoto ole täysin surkea ko. vauhtiin. 64 hv:ssa on jo silloin varsin mukavasti marginaalia.

Vertailun vuoksi vastaavan kokoisissa purjeveneissä käytetään 30-40 hv koneita, niiden huippunopeus on yleensä vajaat 8 k ja kone on täysin riittävä kovaankin keliin. Moottoripursissa voi sitten olla jopa 60 hv koneita, muttei sentään lähellekään 100 hv tuossa kokoluokassa.

Moottoriveneissä moottorit ovat ehkä usein suurempia, mutta se kai johtuu vain siitä, että yritetään (väkisin?) mennä kovempaa kuin runkomuoto sallii.

Joakim kirjoitti:

Eikös kyseessä ollut puhtaasti uppoumarunkoisesta veneestä? Mitä hyötyä siinä on noin isosta koneesta?

Matkavauhdin (ei kannata (juuri) yli 7 kn ajaa!) ylläpitämiseen riittää ~30 hv ellei runkomuoto ole täysin surkea ko. vauhtiin. 64 hv:ssa on jo silloin varsin mukavasti marginaalia.

Vertailun vuoksi vastaavan kokoisissa purjeveneissä käytetään 30-40 hv koneita, niiden huippunopeus on yleensä vajaat 8 k ja kone on täysin riittävä kovaankin keliin. Moottoripursissa voi sitten olla jopa 60 hv koneita, muttei sentään lähellekään 100 hv tuossa kokoluokassa.

Moottoriveneissä moottorit ovat ehkä usein suurempia, mutta se kai johtuu vain siitä, että yritetään (väkisin?) mennä kovempaa kuin runkomuoto sallii.

Lue lisää

turvallisuussyistä vähän "yläkanttiin". Tarkoitus on, että moottoritehosta käytetään normaaliajossa n. 30 -50 %. Nissanin 2,2 litran kone on tyypillinen autonmoottori ja 4.000 rpm on uppoumarunkoiselle veneelle turhan korkea kierrosluku. Ite valitsisin tuohon veneeseen 3,0 - 4,0 litran koneen, jonka max. kierrosluku on 2.500 -3.000 rpm. Nissan riittää mielestäni 8 - 9 metrin veneeseen, joka painaa 3,0 - 4,0 tonnia.

R K-S kirjoitti:

turvallisuussyistä vähän "yläkanttiin". Tarkoitus on, että moottoritehosta käytetään normaaliajossa n. 30 -50 %. Nissanin 2,2 litran kone on tyypillinen autonmoottori ja 4.000 rpm on uppoumarunkoiselle veneelle turhan korkea kierrosluku. Ite valitsisin tuohon veneeseen 3,0 - 4,0 litran koneen, jonka max. kierrosluku on 2.500 -3.000 rpm. Nissan riittää mielestäni 8 - 9 metrin veneeseen, joka painaa 3,0 - 4,0 tonnia.

Lue lisää

Minulla on 9*2,8 m/ 5 t. teräspurjeveneessä 7,5 hv MD5 1,91 alennusvaihteella ja 15*9 ropelilla.

Karkeasta pohjesta huolimatta se kulkee 6 solmua koneella 1750 kierroksilla, vauhti kasvaa 2000 kierroksilla 0,2 solmua. Enempää se ei kierrä vaihde päällä, vapaalla ottaa 2500.

Olen tullut sen kanssa toimeen, mutta kokematon dieselinkäyttäjä on vaikeuksissa. Kuitenkin olen tyytyväinen kokoonpanoon, koska kulutus on vähän alle litran tunnissa tulla 6 solmun vauhdilla. Täysillä kierroksilla (ei siis vipu vinossa)ajaessa menee kaksi litraa. Enemmän tehoa pyydettäessä alkaa nokea pukkaamaan hemmetisti ja käymään raskaasti.

Joakim kirjoitti:

Purjevene 8,2 m, vesilinja ~7,5 m, 2,9 tn, Yanmar 1GM10 6,7 kW 9 hv 3600 rpm, purjevenevetolaite, 1:2,64, 14x8 2-lapainen taittolapa. Nopeus GPS:llä, kierrosluku mitattu koneen käyntiäänen harmoonisista taajuuksista. Tässä pari pistettä:

nopeus   taajuus   kierrokset      Teoreettinen   Luisto
6.5   28.6   3432   myötä   8.558099352   0.240485564
6.25   28.8   3456   vasta   8.617946201   0.274769202
6.1   25.3   3036   myötä   7.57062635   0.194254251
6.05   24.6   2952   myötä   7.36116238   0.178118932
6   24.1   2892   myötä   7.211545258   0.168000784
5.9   23.1   2772   myötä   6.912311015   0.146450444
5.85   25.6   3072   vasta   7.660396623   0.23633197
5.8   22.7   2724   myötä   6.792617318   0.146131789
5.75   24.8   2976   vasta   7.421009228   0.225172773
5.6   24.1   2892   vasta   7.211545258   0.223467399
5.5   23.1   2772   vasta   6.912311015   0.20431821

Tuo 17% 6 kn vauhdissa oli siis voimakkaassa myötätuulessa (ei aallokkoa). Vastatuuleen luisto oli suurempi (~25%), joten tuulettomissa oloissa luisto olisi ollut ~20%.

Potkurin hyötysuhdetta ei ole helppo "kotioloissa" mitata. Sen saa potkurikäyrästöstä tai sopivasta laskentaohjelmasta, mutta sen maksimiarvon (jota ei siis voi saavuttaa) saa helposti luistosta. Jos luistoa on paljon, on hyötysuhde varmasti huono.

Uppoumarunkoisilla luisto aina kasvaa, kun nopeus kasvaa, koska vastus kasvaa hyvin voimakkaasti. Vasta selkeästi runkonopeuden ylitettyä luisto alkaa pienentyä nopeuden kasvaessa.

Ko. veneen vastus:

9,0 kn: 3500 N
8,0 kn: 2300 N
7,5 kn: 1700 N
7,0 kn: 1100 N
6,5 kn: 750 N
6,0 kn: 520 N
5,5 kn: 320 N
5,0 kn: 280 N
4,5 kn: 210 N
3,0 kn: 80 N

Tuosta voisi siis laskea, että potkurin hyötysuhde on vain ~40% täydellä kaasulla, mikä on varsin uskattavaa:
http://www.flexofold.com/folding_prop_test_results.htm

Huomatkaa, että potkurivalmistajat (ja potkuritestitkin) puhuvat mielellään potkurin suurimmasta hyötysuhteesta, joka jää useinmiten uppoumarunkoisissa veneissä kaukaiseksi haaveeksi, johtuen liian suuresta akselin pyörimisnopeudesta.

Lue lisää

Olen aina pitänyt tämän herran kirjoituksia varsin asiantuntevina, jos nyt sattuu olemaan sama kirjoittaja - niimpä hämmästys on melkoinen lukiessani moista potaskaa.

Hyötysuhteella ja luistolla ei ole varsin mitään tekemistä keskenään.

Hyötysuhde mittaa sitä paljonko moottorin tuottamasta vääntömomentista voidaan muuttaa työntövoimaksi.

Esim. hinaaja joka vetää raskasta tukkilauttaa; luisto on lähellä 100% varsinkin liikkeelle lähtettäessä. Jos tämän arvon herran käsitys pitäisi paikkansa, ei koko systeemi lähde liikkeelle jos potkurin hyötysuhde olisi 0.

Potkurin hyötysuhdetta EI MITATA veneen nopeudesta, vaan potkurivirtaan tehdystä työstä ja siten synnytetystä työntövoimasta.

Eli aina kun potkuri laittaa veden virtaamaan veneen nopeutta suuremmalla nopeudella niin potkuri synnyttää työntovoiman. joka noudattelee kaavaa F= massavirta x nopeuslisä ( jonka potkuri virtaukselle synnyttää = kokonaisluisto-wanawesiefekti). Potkurin tuottama teho taas noudattelee ( pienin säädöin) kaavaa P=F x potkurivirran nopeus . Hyötysuhde lasketaan koneen tuottaman tehon ja potkurin antaman tehon suhteena. Luistolla ei tässä ole osaa eikä arpaa.

Luisto taasen riippuu siitä paljonko työntövoimaa halutun nopeuden saavuttamiseksi tarvitaan, ja tämä taas riippuu veneen tai paremminkin aluksen kulkuvastuksesta joka onkin sitten mahdottoman monen osatekijän summa. Taulukoista voi arpoa sopivia luistoja kun aluksen tyyppi tunnetaan , mutta tarkkoja ne eivät ole. Perusperiaatteena on että mitä hitaampi ja raskaskulkuisempi alus, sitä suurempi luisto .

Potkurin halkaisija määräytyy koneen tuottaman suurimman tehon vääntömomentin ( välityssuhteella kerrottuna) mukaan, tai taulukosta tehoa ja potkurin kierrosnopeutta vastaavaksi.

Nousu määräytyy tunnetun tai arvatun (yleensä) huippunopeuden ( joka käytössä olevalla teholla voidaan saavuttaa ) suhteen luistolla lisättynä.

Ja ei se luisto ole mikään paha asia, se luiston osuus on juuri se joka työntövoiman synnyttää, ilman luistoa ei ole myöskään työntövoimaa.

Mutta toki luisto myös kertoo omaa kieltään aluksen kulkuvastuksesta, mitä suurempi luisto, sitä enemmän tarvitaan työntövoimaa , mitä pienempi, sitä kevyemmin vene kulkee. Potkurin hyötysuhteesta ( jos potkuri on ehjä ) se ei kerro mitään , vaan paremminkin siitä olisiko syytä pestä veneen pohja.

Tunnetulle potkurityypille voidaan hyötysuhde arvioida hyvinkin tarkasti käyrästöistä; taikka mitoittaa potkuri ja se alennussuhde käyrästön mukaan hyötysuhteen huipun kohdalle.

Yleensä paras hyötysuhde saavutetaan mahdollisimman isohalkaisijaisella ( mitä moottori jaksaa pyörittää, ja mahtuu pyörimään) potkurilla, mutta rajansa kaikella .. erittäin nopeissa veneissä kannattaa jopa uhrata hivenen hyötysuhteesta käyttämällä pienintä mahdollista potkuria koska tällöin yleensä potkurin akseleiden ja ripustusten aiheuttama vastus minimoituu niiden koon pienentyessä.

Mutta lähes aina potkuri on käytännössä kompromissi.

Hyvä lähdeteos on Dave Gerr: Propeller Handbook , asiaa löytyy myös laivanrakennuksen käsikirjoista ja oppikirjoista - netistä ei juuri löydy.

Henry Morgan kirjoitti:

Minulla on 9*2,8 m/ 5 t. teräspurjeveneessä 7,5 hv MD5 1,91 alennusvaihteella ja 15*9 ropelilla.

Karkeasta pohjesta huolimatta se kulkee 6 solmua koneella 1750 kierroksilla, vauhti kasvaa 2000 kierroksilla 0,2 solmua. Enempää se ei kierrä vaihde päällä, vapaalla ottaa 2500.

Olen tullut sen kanssa toimeen, mutta kokematon dieselinkäyttäjä on vaikeuksissa. Kuitenkin olen tyytyväinen kokoonpanoon, koska kulutus on vähän alle litran tunnissa tulla 6 solmun vauhdilla. Täysillä kierroksilla (ei siis vipu vinossa)ajaessa menee kaksi litraa. Enemmän tehoa pyydettäessä alkaa nokea pukkaamaan hemmetisti ja käymään raskaasti.

Lue lisää

Juuri noita MD 5:sia vaihdetaan pois, koska teho ei riitä vastatuuleen ja aallokkoon. Purjeveniden tehosuositus on 5 hv/tonni. Eli 5 tonnia painavassa veneessä tulisi olla n. 25 hv.
Tässä keskustelussa toisn käsiteltiin moottoriveneitä.
Jokainen, joka on joskus ollut veneellä kovassa kelissä,ymmärtää, että tehoa tarvitaan. Eikä ole tarkoitus, että koneella ajetaan koko ajan täysillä.

ku lumiukko kirjoitti:

Olen aina pitänyt tämän herran kirjoituksia varsin asiantuntevina, jos nyt sattuu olemaan sama kirjoittaja - niimpä hämmästys on melkoinen lukiessani moista potaskaa.

Hyötysuhteella ja luistolla ei ole varsin mitään tekemistä keskenään.

Hyötysuhde mittaa sitä paljonko moottorin tuottamasta vääntömomentista voidaan muuttaa työntövoimaksi.

Esim. hinaaja joka vetää raskasta tukkilauttaa; luisto on lähellä 100% varsinkin liikkeelle lähtettäessä. Jos tämän arvon herran käsitys pitäisi paikkansa, ei koko systeemi lähde liikkeelle jos potkurin hyötysuhde olisi 0.

Potkurin hyötysuhdetta EI MITATA veneen nopeudesta, vaan potkurivirtaan tehdystä työstä ja siten synnytetystä työntövoimasta.

Eli aina kun potkuri laittaa veden virtaamaan veneen nopeutta suuremmalla nopeudella niin potkuri synnyttää työntovoiman. joka noudattelee kaavaa F= massavirta x nopeuslisä ( jonka potkuri virtaukselle synnyttää = kokonaisluisto-wanawesiefekti). Potkurin tuottama teho taas noudattelee ( pienin säädöin) kaavaa P=F x potkurivirran nopeus . Hyötysuhde lasketaan koneen tuottaman tehon ja potkurin antaman tehon suhteena. Luistolla ei tässä ole osaa eikä arpaa.

Luisto taasen riippuu siitä paljonko työntövoimaa halutun nopeuden saavuttamiseksi tarvitaan, ja tämä taas riippuu veneen tai paremminkin aluksen kulkuvastuksesta joka onkin sitten mahdottoman monen osatekijän summa. Taulukoista voi arpoa sopivia luistoja kun aluksen tyyppi tunnetaan , mutta tarkkoja ne eivät ole. Perusperiaatteena on että mitä hitaampi ja raskaskulkuisempi alus, sitä suurempi luisto .

Potkurin halkaisija määräytyy koneen tuottaman suurimman tehon vääntömomentin ( välityssuhteella kerrottuna) mukaan, tai taulukosta tehoa ja potkurin kierrosnopeutta vastaavaksi.

Nousu määräytyy tunnetun tai arvatun (yleensä) huippunopeuden ( joka käytössä olevalla teholla voidaan saavuttaa ) suhteen luistolla lisättynä.

Ja ei se luisto ole mikään paha asia, se luiston osuus on juuri se joka työntövoiman synnyttää, ilman luistoa ei ole myöskään työntövoimaa.

Mutta toki luisto myös kertoo omaa kieltään aluksen kulkuvastuksesta, mitä suurempi luisto, sitä enemmän tarvitaan työntövoimaa , mitä pienempi, sitä kevyemmin vene kulkee. Potkurin hyötysuhteesta ( jos potkuri on ehjä ) se ei kerro mitään , vaan paremminkin siitä olisiko syytä pestä veneen pohja.

Tunnetulle potkurityypille voidaan hyötysuhde arvioida hyvinkin tarkasti käyrästöistä; taikka mitoittaa potkuri ja se alennussuhde käyrästön mukaan hyötysuhteen huipun kohdalle.

Yleensä paras hyötysuhde saavutetaan mahdollisimman isohalkaisijaisella ( mitä moottori jaksaa pyörittää, ja mahtuu pyörimään) potkurilla, mutta rajansa kaikella .. erittäin nopeissa veneissä kannattaa jopa uhrata hivenen hyötysuhteesta käyttämällä pienintä mahdollista potkuria koska tällöin yleensä potkurin akseleiden ja ripustusten aiheuttama vastus minimoituu niiden koon pienentyessä.

Mutta lähes aina potkuri on käytännössä kompromissi.

Hyvä lähdeteos on Dave Gerr: Propeller Handbook , asiaa löytyy myös laivanrakennuksen käsikirjoista ja oppikirjoista - netistä ei juuri löydy.

Lue lisää

Hyötysuhteita on useita, mutta se lasketaan aina voima * nopeus / teho. Labrassa mitataan avovesihyötysuhde ja veneen/laivan ollessa liikkeessä kiinnostaa lähinnä kokonaishyötysuhde, joka on usein hyvin lähelle sama, koska potkurin toimiminen vanavedessä (hitaammassa virtauksessa) parantaa hyötysuhdetta, mutta samalla potkurisuihku kasvattaa aluksen vastusta.

Avovesihyötysuhteen määrityksessä nopeutena käytetään Va:ta, joka on "speed of advance" eli potkurin nopeus suhteessa potkuria ympäröivään veteen EI potkurin aiheuttamaan virtaukseen.

Kokonaishyötysuhteessa taas käytetään aluksen nopeutta.

Koska teho on voima * nopeus, ei hyötysuhdetta voi määrittää pelkästä työntövoimasta. Jos luisto on, 100% on hyötysuhde 0%, koska nopeus on 0. Hinaajissa taidetaan tosiaan olla kiinnostuneempia työntövoiman ja tehon suhteesta, joka EI OLE hyötysuhde.

Kuten sanoit työntövoima (ja hyötysuhde) on 0, kun luisto on 0 (oikeasti ei ihan näin potkurin muodosta riippuen).

Potkurin työntövoima riippuu voimakkaasti luistosta samoin potkurin akselilta ottama teho. Näistä tulee hyötysuhdekäyrä, joka on 0:ssa sekä 0, että 100% luistolla. Yleensä käyrät tehdään kuitenkin J:n funktiona, mutta sen voi helposti muuttaa luistoksi, kun tietää potkurin nousun ja halkaisijan. Tällä hyötysuhdekäyrällä on huippu tietyllä luistolla.

Suurilla luistoilla hyötysuhde lähenee lineaarisesti 0:aa, koska työntövoiman ja vääntömomentin voi laskea toisistaan kaavalla:
T = M * 2 * PI / P,

Missä T on työntövoima (N), M vääntömomentti (Nm) ja P nousu (m).

Tuon kun sijoittaa hyötysuhteen kaavaan saa tulokseksi, että

ETA = 1- luisto,

Mutta tuo pätee VAIN hyvin suurilla luistoilla. Pienemmillä luistoilla tuo on ainoastaan maksimiarvo, jota hyötysuhde ei koskaan saavuta eli potkuri ei tuota yhtä paljon työntövoimaa suhteessa vääntömomenttiin, kun luisto pienenee.

Luisto on muuten vain "kansanomainen" käsite kuten "runkonopeus". Kumpaakaan ei esiinny ammattikirjallisuudessa.

ku lumiukko kirjoitti:

Olen aina pitänyt tämän herran kirjoituksia varsin asiantuntevina, jos nyt sattuu olemaan sama kirjoittaja - niimpä hämmästys on melkoinen lukiessani moista potaskaa.

Hyötysuhteella ja luistolla ei ole varsin mitään tekemistä keskenään.

Hyötysuhde mittaa sitä paljonko moottorin tuottamasta vääntömomentista voidaan muuttaa työntövoimaksi.

Esim. hinaaja joka vetää raskasta tukkilauttaa; luisto on lähellä 100% varsinkin liikkeelle lähtettäessä. Jos tämän arvon herran käsitys pitäisi paikkansa, ei koko systeemi lähde liikkeelle jos potkurin hyötysuhde olisi 0.

Potkurin hyötysuhdetta EI MITATA veneen nopeudesta, vaan potkurivirtaan tehdystä työstä ja siten synnytetystä työntövoimasta.

Eli aina kun potkuri laittaa veden virtaamaan veneen nopeutta suuremmalla nopeudella niin potkuri synnyttää työntovoiman. joka noudattelee kaavaa F= massavirta x nopeuslisä ( jonka potkuri virtaukselle synnyttää = kokonaisluisto-wanawesiefekti). Potkurin tuottama teho taas noudattelee ( pienin säädöin) kaavaa P=F x potkurivirran nopeus . Hyötysuhde lasketaan koneen tuottaman tehon ja potkurin antaman tehon suhteena. Luistolla ei tässä ole osaa eikä arpaa.

Luisto taasen riippuu siitä paljonko työntövoimaa halutun nopeuden saavuttamiseksi tarvitaan, ja tämä taas riippuu veneen tai paremminkin aluksen kulkuvastuksesta joka onkin sitten mahdottoman monen osatekijän summa. Taulukoista voi arpoa sopivia luistoja kun aluksen tyyppi tunnetaan , mutta tarkkoja ne eivät ole. Perusperiaatteena on että mitä hitaampi ja raskaskulkuisempi alus, sitä suurempi luisto .

Potkurin halkaisija määräytyy koneen tuottaman suurimman tehon vääntömomentin ( välityssuhteella kerrottuna) mukaan, tai taulukosta tehoa ja potkurin kierrosnopeutta vastaavaksi.

Nousu määräytyy tunnetun tai arvatun (yleensä) huippunopeuden ( joka käytössä olevalla teholla voidaan saavuttaa ) suhteen luistolla lisättynä.

Ja ei se luisto ole mikään paha asia, se luiston osuus on juuri se joka työntövoiman synnyttää, ilman luistoa ei ole myöskään työntövoimaa.

Mutta toki luisto myös kertoo omaa kieltään aluksen kulkuvastuksesta, mitä suurempi luisto, sitä enemmän tarvitaan työntövoimaa , mitä pienempi, sitä kevyemmin vene kulkee. Potkurin hyötysuhteesta ( jos potkuri on ehjä ) se ei kerro mitään , vaan paremminkin siitä olisiko syytä pestä veneen pohja.

Tunnetulle potkurityypille voidaan hyötysuhde arvioida hyvinkin tarkasti käyrästöistä; taikka mitoittaa potkuri ja se alennussuhde käyrästön mukaan hyötysuhteen huipun kohdalle.

Yleensä paras hyötysuhde saavutetaan mahdollisimman isohalkaisijaisella ( mitä moottori jaksaa pyörittää, ja mahtuu pyörimään) potkurilla, mutta rajansa kaikella .. erittäin nopeissa veneissä kannattaa jopa uhrata hivenen hyötysuhteesta käyttämällä pienintä mahdollista potkuria koska tällöin yleensä potkurin akseleiden ja ripustusten aiheuttama vastus minimoituu niiden koon pienentyessä.

Mutta lähes aina potkuri on käytännössä kompromissi.

Hyvä lähdeteos on Dave Gerr: Propeller Handbook , asiaa löytyy myös laivanrakennuksen käsikirjoista ja oppikirjoista - netistä ei juuri löydy.

Lue lisää

Nopeissa veneissä suurempi potkuri ei suinkaan ole hyötysuhteeltaan parempi kuin pienempi. Kilpaveneissä käytettiin ennen naurettavan pieniä potkureita tästä syystä. Nykyään homma hoidetaan nostamalla potkuri suurimmaksi osaksi pois vedestä.

Tyypillisesti perämoottoreissa voidaan valita potkurin halkaisija täysin optimaaliseksi ja hyötysuhde on hyvä (yli 70%).

R K-S kirjoitti:

Juuri noita MD 5:sia vaihdetaan pois, koska teho ei riitä vastatuuleen ja aallokkoon. Purjeveniden tehosuositus on 5 hv/tonni. Eli 5 tonnia painavassa veneessä tulisi olla n. 25 hv.
Tässä keskustelussa toisn käsiteltiin moottoriveneitä.
Jokainen, joka on joskus ollut veneellä kovassa kelissä,ymmärtää, että tehoa tarvitaan. Eikä ole tarkoitus, että koneella ajetaan koko ajan täysillä.

Lue lisää

Joilla voi auttaa etenemistä. Toki tehosta on hyötyä, jos on pakko mennä kapeaan ränniin vastatuulessa. Kuitenkin se 25 heppainen painaa 150 kg enemmän ja on 30 cm pitempi. Hinnanerosta puhumattakaan. Lisäksi se nokeentuu tukkoon tyhjäkäynnillä ajeltaessa, nykyiselläkin kokoonpanolla paattini menee 3.8 solmua tyhjäkäyntikierroksilla.

Kävin muuten reissussa vanhalla haisevalla skandipurkkarilla, 57 käpälää ja parikymmentä tonnia painoa. Koneena oli joku perkinssi parin vuoden takaa, tehoa vallan pirusti. Olosuhteiden pakosta joutui sillä ajelemaan pläkässä 30 tuntia, kulki 5 solmua 1100 kierroksella ja 1800 7.5. Parinkymmenen metrin vastatuulessa itämeren tyyppisessä allokossa Almeriassa 1800 rpm teholla eteni enää kahta solmua. Tuolloin oli tarpeen koneesta saatava lisäteho, koska rommi oli loppu ja satamaan kiire. Eli yli 10 tonnin veneissä tehoa tarvitaan mainitsemasi määrä, varsinkin ilman rättejä.

R K-S kirjoitti:

10,5 m:n teräsvene, jonka paino on 7,5 tonnia vaatii huomattavasti suuremman potkurin ja mieluimmin toisenlaisen moottorin tai suuremman alennusvaihteen. Tässä suosituksia:
1. Uppoumarunkoisen moottoriveneen suositeltu teho/painosuhde 10-15 hv/tonni. Eli oikea moottoriteho sinun veneeseesi olisi n. 75-100 hv.
2. 7,5 tonnin veneelle potkurin halkaisijan tulisi olla 19 - 22". Jotta 75 hv jaksaa pyörittää esim 20" potkuria, nin akselin kierrosluvun tulisi olla 1.200 -1.300 rpm.
3. Jos moottorin kierrosluku on max. 4000 rpm, niin alennussuhteen pitäisi olla 3:1. Silloin Nissan jaksaa pyörittää riittävän suurta potkuria.
4. Nousun voisi valita esim. 3.000 rpm matka-ajon mukaan. esim 15" nousulla saavutetaan 1.000 rpm potkurilla 12,2 solmun teoreettinen nopeus. Kun siitä vähennetään luisto esim 25 %, niin todellinen nopeus olisi 7,9 solmua. Tuntuuko realistiselalta?
5. Parempi tulos tulee jos moottori on hidaskäyntinen esim. max. 2.500 - 3.000 rpm.
Silloin välityssuhde olis 2.1 tai 2,5:1.

Lue lisää

Täällä ollut mielenkiintoista keskustelua porkurin valinnasta. Itselläni seuraava tilanne:

Vene on 9m teräsvene, jonka massa 5500 kg ja moottorina melko matalakierroksinen ja vääntävä 6-sylinterinen 6,5 litran 110hv moottori ja merivaihteen suhde on 1:1. Ajokierrokset koneessa ollut siinä 1200-1300 rpm.

potkurina on ollut 16 x 13, jolla matkavauhti on ollut n.6-7 solmua.

Nyt olen hommannut isomman potkurin kun sellainen kerta mahtuu pyörimään. Uuden potkurin koko on 19 x 12 eli pinta-alaa tulee lisää ja nousua vähemmän, tällä tarkoitus saada luistoa pienemmäksi ja samalla aavistus nopeuteen lisää.

Ensi keväänä pääsen kokeilemaan uuden potkurin tuomaa muutosta.

onko kommentteja tästä muutoksesta?

Teräsveneilijä kirjoitti:

Täällä ollut mielenkiintoista keskustelua porkurin valinnasta. Itselläni seuraava tilanne:

Vene on 9m teräsvene, jonka massa 5500 kg ja moottorina melko matalakierroksinen ja vääntävä 6-sylinterinen 6,5 litran 110hv moottori ja merivaihteen suhde on 1:1. Ajokierrokset koneessa ollut siinä 1200-1300 rpm.

potkurina on ollut 16 x 13, jolla matkavauhti on ollut n.6-7 solmua.

Nyt olen hommannut isomman potkurin kun sellainen kerta mahtuu pyörimään. Uuden potkurin koko on 19 x 12 eli pinta-alaa tulee lisää ja nousua vähemmän, tällä tarkoitus saada luistoa pienemmäksi ja samalla aavistus nopeuteen lisää.

Ensi keväänä pääsen kokeilemaan uuden potkurin tuomaa muutosta.

onko kommentteja tästä muutoksesta?

Lue lisää

Tuolla matkavahdilla kierrokset laskevat potkurimuutoksesta ~150 rpm ja potkurin hyötysuhde paranee 5 prosenttiyksikköä. Samalla potkurin kavitointiherkkyys pienenee merkittävästi (ei ongelma vanhallakaan tuolla 1200-1300 rpm).

Noilla tiedoilla en osaa sanoa onko potkuri sopiva koneelle ilman välitystä.

Jos kierroksia ei halua muuttaa, olisi 19x10 sopiva potkuri, mutta tällöin hyötysuhde ei juuri parane.

Hyötysuhteen kannalta sopiva potkuri voisi olla 19x13-14, mutta tällöin kierrokset matkavauhdilla jäävät 1000 rpm paikkeille ja alennusvaihdetta tarvitaan varmasti.

Henry Morgan kirjoitti:

Joilla voi auttaa etenemistä. Toki tehosta on hyötyä, jos on pakko mennä kapeaan ränniin vastatuulessa. Kuitenkin se 25 heppainen painaa 150 kg enemmän ja on 30 cm pitempi. Hinnanerosta puhumattakaan. Lisäksi se nokeentuu tukkoon tyhjäkäynnillä ajeltaessa, nykyiselläkin kokoonpanolla paattini menee 3.8 solmua tyhjäkäyntikierroksilla.

Kävin muuten reissussa vanhalla haisevalla skandipurkkarilla, 57 käpälää ja parikymmentä tonnia painoa. Koneena oli joku perkinssi parin vuoden takaa, tehoa vallan pirusti. Olosuhteiden pakosta joutui sillä ajelemaan pläkässä 30 tuntia, kulki 5 solmua 1100 kierroksella ja 1800 7.5. Parinkymmenen metrin vastatuulessa itämeren tyyppisessä allokossa Almeriassa 1800 rpm teholla eteni enää kahta solmua. Tuolloin oli tarpeen koneesta saatava lisäteho, koska rommi oli loppu ja satamaan kiire. Eli yli 10 tonnin veneissä tehoa tarvitaan mainitsemasi määrä, varsinkin ilman rättejä.

Lue lisää

Nykyaikainen 25 hv meridiesel painaa 112 kg. Se on 10 cm pitempi kuín 16 hv:n malli. Se ei nokeennu vaikka ajaisi tyhjäkäynnillä, koska on makeavesikone ja termostaatti pitää lämpötilan oikeana. Ja hintaa on vajaa tonni ennemmän. Ei pidä valita liian pientä konetta, koska jossain tilanteessa tehoa tarvitaan.

Teräsveneilijä kirjoitti:

Täällä ollut mielenkiintoista keskustelua porkurin valinnasta. Itselläni seuraava tilanne:

Vene on 9m teräsvene, jonka massa 5500 kg ja moottorina melko matalakierroksinen ja vääntävä 6-sylinterinen 6,5 litran 110hv moottori ja merivaihteen suhde on 1:1. Ajokierrokset koneessa ollut siinä 1200-1300 rpm.

potkurina on ollut 16 x 13, jolla matkavauhti on ollut n.6-7 solmua.

Nyt olen hommannut isomman potkurin kun sellainen kerta mahtuu pyörimään. Uuden potkurin koko on 19 x 12 eli pinta-alaa tulee lisää ja nousua vähemmän, tällä tarkoitus saada luistoa pienemmäksi ja samalla aavistus nopeuteen lisää.

Ensi keväänä pääsen kokeilemaan uuden potkurin tuomaa muutosta.

onko kommentteja tästä muutoksesta?

Lue lisää

1. Alennusvaihteella varustettu kytkin, mieluiten 2:1.
2. Potkurin koko voisi olla esim. 22 x 14"
Silloin hyötysuhde on hyvä.
Jos 19" on max. halkaisija, niin 1,5:1 kytkimellä potkuir olisi 19x12"

R K-S kirjoitti:

1. Alennusvaihteella varustettu kytkin, mieluiten 2:1.
2. Potkurin koko voisi olla esim. 22 x 14"
Silloin hyötysuhde on hyvä.
Jos 19" on max. halkaisija, niin 1,5:1 kytkimellä potkuir olisi 19x12"

Lue lisää

19 tuuman potkurin on suurin mitä mahtuu pyörimään ettei tule lavat liian lähelle pohjaa.

kiitos kommenteista.