HS: Mikä suomalaisia masentaa?

.
DEPRESSIO KANSANTAUTINA – PSYKIATRIAN SUURI HUIJAUS

HS:n mielipideosiossa 8.11.2007 Kuopion yliopiston psykiatrian professori Heimo Viinamäki kysyy ja otsikoi: "Mikä meitä suomalaisia masentaa?" – Kun vielä äsken psykiatrian "virallisena oppina" depression esiintyvyydeksi (prevalenssiksi) annettiin 5 %, Viinamäki repäisee jostain 10 %:n tietynhetkisen esiintyvyyden (piste-prevalenssin). Tällöin joka kymmenes suomalainen olisi liki työkyvytön yksin masennuksen vuoksi! (Täydentävien tietojen osalta – mm. insidenssi ja prevalenssi – viittaan aloitettuun HS-nettikeskusteluun "Mikä meitä suomalaisia masentaa?")

Depression epidemistä "kasvua" selittää osin sen kriteereiden laajentuminen 1980-luvulla, jolloin yhdysvaltalaisen sairausluokituksen DSM:n termi "major depression" tuli Suomeen vuonna 1987 nimellä vakava masennus ja jatkoi vuonna 1996 nimellä masennus(tila). Tuolloin osa aiemmista lievemmistä neuroottista masennuksista pujahti depressioiden vaikeampaan pääluokkaan. Uusien kriteerien mukaan tehtiin Yhdysvalloissa 1980–1992 kaksi suurta epidemiologista tutkimusta (Epidemiological Catchment Area, ECA, ja National Comorbidity Survey, NCS), joissa tutkittujen määrä oli liki 30.000 Kliinisten merkitsevyyskorjausten (Roth & Fogany 2005) jälkeen (vakavan) depression yhden vuoden prevalenssi oli 4,5 ja neuroottisen masennuksen (dystymian) 1,6 %. Eurooppalaisessa ODIN-tutkimuksessa dublinilaisilla naisilla depressio oli 21,3:lla mutta Espanjan Santaderin naisilla vain 1,8 %:lla. Suomessa kahdessa tutkimuksessa depression vuoden prevalenssi oli 4,9 ja 9,3.

Havaitaan depression esiintyvyyden (näennäisen) suuri vaihtelu ja – yllättävästi – vaikeamman depression suurempi esiintyvyys kuin lievemmän masennuksen. Mikään häiriö tai sairaus ei todellisuudessa esiinny näin! Eroja ei yritetäkään esittää todellisiksi, vaan haastattelumetodien herkkyydeksi tai tarkkuudeksi – tarpeen ja tarkoituksen mukaan. Lisäksi on huomattava, että vuoden prevalenssi on aivan eri asia kuin piste-prevalenssi.

Itse arvioin, että tällä hetkellä korkeintaan 1,5 % (ei 5 tai 10) suomalaisista kärsii työkykyä selvästi heikentävästä suhteellisen vaikeasta kliinisestä depressiosta. Professori Viinamäen lukua olisikin tulkittava niin, että jopa 10 %:lla on jonkinlaisia masennusoireita ja usein nimen omaan sairauksien yhteydessä.

Pertti Luukkonen
fil. lis., psykologi
psykoterapeutti
tietokirjailija
Helsinki

Taustat:
Pertti Luukkonen (2005): Depressio ja klassiset neuroosit: psykodynamiikkaa ja diagnostiikan historiaa. Helsinki: Psykopatologia. Yliopistopaino. - 127 s.
.