hiilidioksidista...

niin, kun kasvit ei oikein tunnu viihtyvän,varsinkin vallisneriat on aika surkeina, ja liuskavesitähdikit kuihtu heti pois,vaikka valoa ja ravinteita pitäis olla. siispä epäilen hiilidioksidin puutetta. akvaariossa on voimakas pinta virtaus ilmastus, ja tämähän huuhtoo vedestä hiilidioksidia, right? siispä kaipaisin neuvoja & vinkkeja levittimen rakentamisesta, vai olisiko parempi turvautua osto-levittimeen??siis vinkkejä & kokemuksia!
14957
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

Vesitähdikki riutuu usein vanhaan veteen. Muutenkin minä ensin selvittäisin hiilidioksidin tarpeen jos akvaariossasi on myös kaloja. Kerropa kalamäärän lisäksi karbonaattikovuus (KH) ja Ph akvaariossasi niin voimme veikkailla hiilidioksidimäärän riittävyyttä - siis jos kiinostaa. Nämä kun muodostavat yhtälön jossa kolmas osapuoli on kahden tunnetun avulla haarukoitavissa. Tuo hiilidioksidipainepullon kanssa läträäminen on melkoista hakuammuntaa ellei kyse ole voimakkaasti kasviakvaariosta.

Kasvien riutumistavastakin voi paljon päätellä. Nitraatti arvo? mittaapa sekin.

Äänestä
  • altaan koko on n. 180l, ja kaloja on about 20 kpl, pH 6,5 luokkaa, kovuutta tai nitraattia en ole koskaan mitannu. mIekkakasvit voi kyllä ihan
    hyvin, mutta ne vallineriat ei kasva, siis lehdet pituutta, rönsyjä ne kylläkin tekee jonkun verran, ja lehtien pinnalla kasvaa vihreää, laikkumaista levää ja osa lehdistä kellastuu. Vettä vaihdan 1/3 kerran kahdessa viikossa,(ennen samanverran kolmen viikon välein, mutta olen nyt tihentänyt tahtia)että silleen

    Äänestä

  • Nitraatti 10, nitriitti 0, GH 10, KH 3, PH 7,2.
    Miekkakasvit eivät kasva, vallisneria voi oikein hyvi, tekee ahkerasti pikkupoikasia, ei kuitenkaan varjosta miekkakasveja. Olen lannoittanut Master grow:lla ja juureen laitettavilla tableteilla, mutta eivät vaan kasva. Valaistuksena on 4 x 18w päivänvaloteholoisteputki, värilämpötila 6oooK. Pitäisikö vaihtaa johonkin kasvivaloputkeen? Vaiko hiilidioksidistako on puute? Allas on pikkuisen päälle 400 litraa. Mikael muuten, olen ajatellut kokeilla sitä sinun peikonlehti systeemiäsi. Onko viisainta aloittaa pienellä peikonlehti alulla vai isommalla kasvilla?

    Äänestä

  • akvaristi kirjoitti:

    Nitraatti 10, nitriitti 0, GH 10, KH 3, PH 7,2.
    Miekkakasvit eivät kasva, vallisneria voi oikein hyvi, tekee ahkerasti pikkupoikasia, ei kuitenkaan varjosta miekkakasveja. Olen lannoittanut Master grow:lla ja juureen laitettavilla tableteilla, mutta eivät vaan kasva. Valaistuksena on 4 x 18w päivänvaloteholoisteputki, värilämpötila 6oooK. Pitäisikö vaihtaa johonkin kasvivaloputkeen? Vaiko hiilidioksidistako on puute? Allas on pikkuisen päälle 400 litraa. Mikael muuten, olen ajatellut kokeilla sitä sinun peikonlehti systeemiäsi. Onko viisainta aloittaa pienellä peikonlehti alulla vai isommalla kasvilla?

    No enpäs osaa noihin arvoihin sanoa kuin, että KH voisi olla enemmänkin ja että miekkakasvi sietäisi alemmankin PH:n. Muutenhan mm nitraattisi kertoo hyvästä suodatuksesta ja riittävästä vedenvaihtovälistä. Hiilidioksidinpuutteesta tuskin kuitenkaan tässäkään on kyse. Jos miekkakasvisi lehdet kellertävät on se viite kuitenkin ravinteiden, etenkin raudanpuutteesta. Syy voisi olla tukehtuvat ja kylmät juuret. Miekkakasvit ovat olleet omassanikin joskus melko konstikkaita juuriensa suhteen. Mm juuren tyveä ei saa peittää hiekalla. Erittäin helpolla juuret myös sulavat liian tukkoiseen hiekkaan.

    Omani sain joskus uudestaan henkiin, kun poistin ne altaasta, karsin kituvat lehdet ja pehmenneet juuret ja istutin ne uudestaan väljään paikkaan "ilmavasti".

    Lamput on ok - ei mitään kasvivaloa.

    Peikonlehti kasvaa kyllä karsimiseksi asti ensin uuteen olosuhteensa totuttuaan joten pienestäkin voi alkaa. Jos tilaa on - ei isompi peikonlehtikään mikään investointi ole joten molempi parempi. Jos sille ei tahdo riittää valoa - peikonlehti tekee pienempiä lehtiä. Korkeuttahan em kasville tahtoo tulla, joten siihen on hyvä varautua. Isona se myös syö ravinteita ja nitraattia enemmän. Matalammaksi versioksi on muutama muukin kasvi - tosin em kirjaseni josta ne lunttaan on käsissäni vasta illalla. Voinen halutessasi kyllä palata niihin.

    Äänestä

  • Mikael kirjoitti:

    No enpäs osaa noihin arvoihin sanoa kuin, että KH voisi olla enemmänkin ja että miekkakasvi sietäisi alemmankin PH:n. Muutenhan mm nitraattisi kertoo hyvästä suodatuksesta ja riittävästä vedenvaihtovälistä. Hiilidioksidinpuutteesta tuskin kuitenkaan tässäkään on kyse. Jos miekkakasvisi lehdet kellertävät on se viite kuitenkin ravinteiden, etenkin raudanpuutteesta. Syy voisi olla tukehtuvat ja kylmät juuret. Miekkakasvit ovat olleet omassanikin joskus melko konstikkaita juuriensa suhteen. Mm juuren tyveä ei saa peittää hiekalla. Erittäin helpolla juuret myös sulavat liian tukkoiseen hiekkaan.

    Omani sain joskus uudestaan henkiin, kun poistin ne altaasta, karsin kituvat lehdet ja pehmenneet juuret ja istutin ne uudestaan väljään paikkaan "ilmavasti".

    Lamput on ok - ei mitään kasvivaloa.

    Peikonlehti kasvaa kyllä karsimiseksi asti ensin uuteen olosuhteensa totuttuaan joten pienestäkin voi alkaa. Jos tilaa on - ei isompi peikonlehtikään mikään investointi ole joten molempi parempi. Jos sille ei tahdo riittää valoa - peikonlehti tekee pienempiä lehtiä. Korkeuttahan em kasville tahtoo tulla, joten siihen on hyvä varautua. Isona se myös syö ravinteita ja nitraattia enemmän. Matalammaksi versioksi on muutama muukin kasvi - tosin em kirjaseni josta ne lunttaan on käsissäni vasta illalla. Voinen halutessasi kyllä palata niihin.

    piti Varjon kirjasta akvaarion ensiapuopas tarkistaa tuo hiilid, karbonaattikovuuden ja ph.n vuorovaikutus. Eli ei hiilidioksidin määrästä sinullakaan ole kyse. Ph:n pieni alentaminen kylläkin parantaisi asiaa pehmeän veden kasvien osalta - mutta vanhemmiten näin akvaariossasi sen kypsyessä käyneekin. Toisaalta karbonaattikovuuta ei tulisi alentaa enää.

    Suuri kokonaiskovuus vedessäsi mutta pieni karbonaattikovuus viittaa vesijohtoveteen lisätystä kalkista. Sen vähentämiseen ei ole kuin käänteisosm. laite ja toisaalta akvaarion vanhenemisen odottaminen. Ja kun jatkossakin on otettava vesi raanasta voi olla tilanne se, ettei vesi vain ole miekkakasville otollisin. Vallineria menestyy paremmin tässäkin vedessä. Näin veikkaisin olevan asian laita.

    Äänestä

  • Mikael kirjoitti:

    piti Varjon kirjasta akvaarion ensiapuopas tarkistaa tuo hiilid, karbonaattikovuuden ja ph.n vuorovaikutus. Eli ei hiilidioksidin määrästä sinullakaan ole kyse. Ph:n pieni alentaminen kylläkin parantaisi asiaa pehmeän veden kasvien osalta - mutta vanhemmiten näin akvaariossasi sen kypsyessä käyneekin. Toisaalta karbonaattikovuuta ei tulisi alentaa enää.

    Suuri kokonaiskovuus vedessäsi mutta pieni karbonaattikovuus viittaa vesijohtoveteen lisätystä kalkista. Sen vähentämiseen ei ole kuin käänteisosm. laite ja toisaalta akvaarion vanhenemisen odottaminen. Ja kun jatkossakin on otettava vesi raanasta voi olla tilanne se, ettei vesi vain ole miekkakasville otollisin. Vallineria menestyy paremmin tässäkin vedessä. Näin veikkaisin olevan asian laita.

    Sepä hyvä ettei tarvitse ruveta läträämään tuon hiilidioksidin kanssa. Jos tosiaan viitsit niin mielenkiinnolla odottelen mitä muita kasveja voi käyttää ravinnesyöppöinä.

    Äänestä

  • akvaristi kirjoitti:

    Sepä hyvä ettei tarvitse ruveta läträämään tuon hiilidioksidin kanssa. Jos tosiaan viitsit niin mielenkiinnolla odottelen mitä muita kasveja voi käyttää ravinnesyöppöinä.

    Peikolehden lisäksi tiedän että köynnös- ja liuskavehka onnistuvat akvaarionpäällyskasveina. Näistä saa joko matalamman reunuksen ( helpompi valaistakin ) tai köynnöksestä korkeamman kasvuston - kuitenkin peikolehteä kevyemmät kummastakin. Kasvavat hieman peikonlehteä hillitymmin eikä alun pienestä nikottelusta kannata huolestua. Vauhtiin pääseminen vie hetken aikaa.

    Itse kokeilen vielä joskus kärsimyskukkaa sen huiman kasvutahdin takia. Vaikka laittaisi köynnösverkkoa kaarelle akvaarion ylle ja em kasvin kiipeämään sille. On rakenteeltaankin huomattavan kevyt. Tietenkin upeata jos vielä kukkisi - joka ei huonekavinakaan onnistu helpolla jos lainkaan.

    Lisäksi kokeilemisen arvoisia olisivat ehkä: Liuska-aralia, Kirjovehkaja Rönsylilja.

    Itselläni peikolehdet on tyhjässä ruukussa plekojen takia. Ruukut sitten on narulla katosta roikkuvat. Näitä em kevyempiä kasveja voisi laittaa ihan akvaarion laidankin varaan eikä plekojen puuttuessa juuria tarvitse suojata. Omat plekot jättivät kyllä peikonlehden juuret rauhaan - suurin osa juuristahan on nyt jo ruukkujen ulkopuolella, mutta toisinkin tiedän käyneen. Tuohon reunan varaan kiinnityksessä riittäisi vaikka vain lista poikki akvaarion ja sen sekä laidan väliin kasvit. Peitelasit toiselle puolen listaa.

    Peikonlehden kasvuvauhdin vuoksi akvaariossani ei ole juuri lainkaan levää. Pohjakasveja ajatellen ravinnepuikot saattavatkin tulla kyseeseen jos vesikasveilta loppuu yty peikonlehden takia. Tuo kasvuvauhti kun tarkoittaa myös samassa suhteessa ravinteiden ja nitraatin tuhoamista.

    Äänestä

  • Mikael kirjoitti:

    Peikolehden lisäksi tiedän että köynnös- ja liuskavehka onnistuvat akvaarionpäällyskasveina. Näistä saa joko matalamman reunuksen ( helpompi valaistakin ) tai köynnöksestä korkeamman kasvuston - kuitenkin peikolehteä kevyemmät kummastakin. Kasvavat hieman peikonlehteä hillitymmin eikä alun pienestä nikottelusta kannata huolestua. Vauhtiin pääseminen vie hetken aikaa.

    Itse kokeilen vielä joskus kärsimyskukkaa sen huiman kasvutahdin takia. Vaikka laittaisi köynnösverkkoa kaarelle akvaarion ylle ja em kasvin kiipeämään sille. On rakenteeltaankin huomattavan kevyt. Tietenkin upeata jos vielä kukkisi - joka ei huonekavinakaan onnistu helpolla jos lainkaan.

    Lisäksi kokeilemisen arvoisia olisivat ehkä: Liuska-aralia, Kirjovehkaja Rönsylilja.

    Itselläni peikolehdet on tyhjässä ruukussa plekojen takia. Ruukut sitten on narulla katosta roikkuvat. Näitä em kevyempiä kasveja voisi laittaa ihan akvaarion laidankin varaan eikä plekojen puuttuessa juuria tarvitse suojata. Omat plekot jättivät kyllä peikonlehden juuret rauhaan - suurin osa juuristahan on nyt jo ruukkujen ulkopuolella, mutta toisinkin tiedän käyneen. Tuohon reunan varaan kiinnityksessä riittäisi vaikka vain lista poikki akvaarion ja sen sekä laidan väliin kasvit. Peitelasit toiselle puolen listaa.

    Peikonlehden kasvuvauhdin vuoksi akvaariossani ei ole juuri lainkaan levää. Pohjakasveja ajatellen ravinnepuikot saattavatkin tulla kyseeseen jos vesikasveilta loppuu yty peikonlehden takia. Tuo kasvuvauhti kun tarkoittaa myös samassa suhteessa ravinteiden ja nitraatin tuhoamista.

    Nyt pääseekin sitten ostoksille vaihteeksi kukkakauppaan, ettei aina sinne akvaarioliikkeeseen...

    Äänestä

...ole missän tapauksessa nyt apua, sanoisin. Kuulostaa vanhan veden vaivoilta ja raudan puutteelta. Lisää jotakin rautapitoista lannoitetta ( akvaariokaupasta hiekkaan tai veteen lisättävä ) sekä vaihda vesi kerran viikossa - jopa puolet. Tarkista valaistus ja sen laatu. Katso pari kk autaako. Ilmasta hiekkaa, siis imuroi tai pöyhi ettei juuret tukehdu.

Äänestä
  • olem kyllä käyttänyt jotain täyslannoitetta, en muista mitä, eikä valaistuksessakaan pitäisi häikkää olla, ainakin edellisellä omistajalla(ostin akvaarion käyt. muutama kk. sitten) oli samat valot, ja vallisneriat rehotti todella komeasti, mutta ovat alkaneet riutumaan. Ja hiekan pöyhin/imuroin about joka toisen veden vaihdon yhteydessä, joten sekään tuskin on tukkeutunut.

    Äänestä

  • minä vain kirjoitti:

    olem kyllä käyttänyt jotain täyslannoitetta, en muista mitä, eikä valaistuksessakaan pitäisi häikkää olla, ainakin edellisellä omistajalla(ostin akvaarion käyt. muutama kk. sitten) oli samat valot, ja vallisneriat rehotti todella komeasti, mutta ovat alkaneet riutumaan. Ja hiekan pöyhin/imuroin about joka toisen veden vaihdon yhteydessä, joten sekään tuskin on tukkeutunut.

    tämän perusteella sanoisin, että ravinteista on pulaa ja vesi käy liian vanhaksi. Eli vedenvaihtoja kerran viikossa, rautapitoista ravinnetta ja pohjan imurointia. Ilmeisesti akvaariosi on myös tuore joten silläkin on osuutta. Vaikeaa kylläkin tämä etäpäättely. Lämpöäkin saisi olla 28°.

    Äänestä

  • Mikael kirjoitti:

    tämän perusteella sanoisin, että ravinteista on pulaa ja vesi käy liian vanhaksi. Eli vedenvaihtoja kerran viikossa, rautapitoista ravinnetta ja pohjan imurointia. Ilmeisesti akvaariosi on myös tuore joten silläkin on osuutta. Vaikeaa kylläkin tämä etäpäättely. Lämpöäkin saisi olla 28°.

    juu, lämpöä kyllä sen verran onki, vaikkei lämmitintä edes ole ( lamput lämmittää) koitetaas tätä kuuria, ja ostetaan uutta lannotetta, joten eiköhän se siitä.

    Äänestä

  • Mikael kirjoitti:

    tämän perusteella sanoisin, että ravinteista on pulaa ja vesi käy liian vanhaksi. Eli vedenvaihtoja kerran viikossa, rautapitoista ravinnetta ja pohjan imurointia. Ilmeisesti akvaariosi on myös tuore joten silläkin on osuutta. Vaikeaa kylläkin tämä etäpäättely. Lämpöäkin saisi olla 28°.

    juu, lämpöä kyllä sen verran onki, vaikkei lämmitintä edes ole ( lamput lämmittää) koitetaas tätä kuuria, ja ostetaan uutta lannotetta, joten eiköhän se siitä.

    Äänestä

  • minä vain kirjoitti:

    olem kyllä käyttänyt jotain täyslannoitetta, en muista mitä, eikä valaistuksessakaan pitäisi häikkää olla, ainakin edellisellä omistajalla(ostin akvaarion käyt. muutama kk. sitten) oli samat valot, ja vallisneriat rehotti todella komeasti, mutta ovat alkaneet riutumaan. Ja hiekan pöyhin/imuroin about joka toisen veden vaihdon yhteydessä, joten sekään tuskin on tukkeutunut.

    Jos haluat kokeilla hiilidioksidin vaikutusta kasveihisi, se ei välttämättä maksa paljoa. Voit kokeilla hiiva-menetelmää. Itselläni on sellainen 150 litraisessa akvaariossa.

    Rakennusohjeet löydät: http://www.compart.fi/~stu/Akvaario/laitteet.html

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


minä vain kirjoitti:

niin, kun kasvit ei oikein tunnu viihtyvän,varsinkin vallisneriat on aika surkeina, ja liuskavesitähdikit kuihtu heti pois,vaikka valoa ja ravinteita pitäis olla. siispä epäilen hiilidioksidin puutetta. akvaariossa on voimakas pinta virtaus ilmastus, ja tämähän huuhtoo vedestä hiilidioksidia, right? siispä kaipaisin neuvoja & vinkkeja levittimen rakentamisesta, vai olisiko parempi turvautua osto-levittimeen??siis vinkkejä & kokemuksia!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu