Ihan kuin muistaisin lukeneeni etät talveksi kannattaisi tukkia moottorin pakoputki tai jokin muu vastaava putki. Miksi ? ja mikä putki ?
pakoputki tukkiminen
Talvella-
344010
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Yleensä pakoputkessa on vesilukko. Kun ajat merivesipuolelle glykolit talveksi, vesilukko ei jäädy. Mitään muuta tukkimista ei tarvita. Vesilukon vuoksi kostea ulkoilma ei pääse koneeseen asti. Turha sinne pakoputkeen on mitään rättiä tunkea.
Lue tuo vesilukko kirjoitus uudelleen ja laita joku muu läpi tukkoon rätillä.
Olen nimittäin kuullut saman asia kokeneelta dieselasentajalta: pakoputkea ei tarvitse tukkia. Ehkä se rätti tosiaan pitäisi tunkea muualle, vaikkapa johonkin sun aukkoosi!
Minusta koko vene kannattaa laittaa isoon umpioon talveksi. Myös kesällä olisi parempi, ettei veneellä ajettaisi vedessä, koska sieltä voi tulla kosteutta.
Hitsas umpeen omansa ja mökkinaapureiden pakarit.kuulemma kantsii autostakin.
Ehdottomasti pitää myös tukkia imuilman otto. Mieluiten ottamalla putsari pois ja hitsaamalla aukko ilmatiiviisti. Muuten sitä kautta voi päästä kosteutta koneeseen.
Muuraan muijalta lävet varalta umpeen, ettei vaan kostu.
En tiedä mikä on mutta lävet on tukittu jo aikaa sitten muijasta. Nyt se turpoo silti vaan. Mistä se mahtaa saada nyt sitä kosteutta?
Itse irroitan vetolaitten talveksi ja tukin kilvessä olevan pakoputken ja kilven herkän akseliston reiän ulkopuolelta jollain muovilla joka ei ime itseensä mitään, mutta pysyy varmasti tiiviina koko talven.
Rätti on huonoin vaihtoehto, koska siinä muhii kosteus.
muhiihan se kosteus glykolivettä täynnä olevassa vesilukossakin
Mikä ihme tätä keskustelua riivaa, kun asiallisin kysymyksiin ei tunnu löytyvän asiallisia vastauksia. Tuntuu masentavalta, että purjehtijat tuntuvat olevan nykyisin kuin jotain puberteettisia häiriköitä.
Kun joku ottaa esille aivan aiheellisen ja tärkeän aiheen, palstalaiset ovat heti työntämässä materiaalia hanuriin. Jotain tämä kertoo kehityksestä, joka on tapahtunut ja tapahtumassa.
Varsinaisesta asiasta. Vesijäähdytteisessä pakoputkessa glygolit taitaa tosiaan muodostaa varsin hyvän nestelukon. Itse olen aina myös sulkenut imupuolen aukon.
Minusta koko vene kannattaa laittaa isoon umpioon talveksi. Myös kesällä olisi parempi, ettei veneellä ajettaisi vedessä, koska sieltä voi tulla kosteutta. Veneessä ei myöskään ole hyvä yöpyä, koska meistä ihmisistä haihtuu kosteutta veneeseen.
Kun tätä oikein miettii, niin venettä ei kannata edes tehdä, koska siiheen saattaa tulla kosteutta..
tietää, mitä reikiä tukitaan, miksi ja miten ;)
niin ei tarvi kysellä täällä ihan älytttömiä.
Ehken kannattaisi tuo purjehtiminen jättää myös ammattilaisten huoleksi.
tota pitää ajatella vakavasti
...eri mieltä kanssasi. Samaa mieltä siitä, että aika moni vastauksista näkyi menevän sinne "puberteettiseksualiteetin" puolelle, mitä itsekin olen juuri tällä foorumilla kovasti ihmetellyt. En toki paheksu kovaa lyömistä sinänsä, mutta jotenkin nuo kaikensortin käteenvetokehottelut ilman edes perustelun häivää siitä, miksi ollaan eri mieltä, ovat omituisia. Jos joku näyttää kysyvän aidosti tietoa hakien, niin olisi kenties paikallaan sanoa, miksi pitää kysymystä tyhmänä.
Erimielisyyteni taas liittyy siihen, että (kuten nähtävästi enimmät noista muistakin vastaajista) pidin kysymystä siinä mielessä omituisena, että moinen tukkiminen tuntuu jonniinmoiselta hätävarjelun liioittelulta. Haittaa siitä ei liene, mutta tuskin myöskään erityisempää hyötyä.
En kyllä oikein ymmärrä kuinka neste voi muodostaa nestelukon eli märkä estää kosteutta?
Onko vesilukon glykolista jotain haittaa? Samaa litkua on jäähdytysjärjestelmässäkin. Ja miksi vesilukon jälkeinen osa pakoputkistosta pitäisi tukkia?
Itselläni on ollut erilaisia veneitä erilaisilla koneilla yli 40 vuotta, enkä koskaan ole tukkinut pakoputkea talveksi. Mitään haittaa tukkimatta jättämisestä en ole huomannut. Koneet ovat kestäneet hyvin. Vanhin koneeni oli 1947 valmistettu Albin Styrman petroolikone. Sekin kesti 30 vuotta ennenkuin uusi omistaja vaihtoi sen dieseliin.
Wikin kommentti on asiallinen. Mielestäni veneen, myös koneen, kaikki huollot kannattaa tehdä ihan itse. Vain sillä tavalla oppii tuntemaan veneensä ja osaa tarvittaessa hoitaa purjehdusreissun aikana syntyvät tekniikkaongelmat. Tietenkin on syytä kysyä ammattilaisten apua, jos omaa kokemusta ei vielä ole karttunut.
tiedettä. Glykoli ei estä "kostumasta", mutta korroosiota ja jäätymistä se estää.
Tämä keskustelu on muutenkin ihan sivuraiteilla.
Olisiko parempi aloittaa uudestaan teemalla mitä syyshuollossa kannattaa tehdä
Mitä auttaa pakoputken päähän pantu tulppa, kun pakoputken alkupään ja nestelukon väli jätetään kuitenkin tukkimatta? En usko pakoputken tukkimatta jättämisellä enkä nestelukolla olevan mitään haittaa venemoottorille. Vai onko jollain näyttöä, että tukkimisrituaalilla todella olisi merkitystä. Itse en ole ikinä tukkinut pakoputkea. En myöskään ole huomannut, että glykolitäytteisessä jäähdytysjärjestelmässä olisi erityisiä korroosio-ongelmia. Kosteuttahan siellä on ihan sormin tunnettavissa! Eikö glykolipitoisissa jäähdytysnesteissä sitä paitsi ole korroosionestoaineita?
Kun saa lykätä jotain reikään
Sanotaan että moottorista on laskettu nesteet ulos mutta pakoputken vesilukko on jäänyt täyteen glykolivettä, eli vesilukko muodostaa märän tulpan. Onko tämä glykolikosteus joka leviää lukosta koneeseen päin putkea pitkin erilaista kosteutta kuin normaali ilman kosteus? Onko kosteassa glykoli-ilmassa jotain korroosionestohöyryjä?
Juu, on se. Luin lehdestä
Eikös se matkapurjehtija pyri hyödyntämään tota tuulta edetessään, eikai se nyt moottorilla meriä ylittele?
Monet satamat on nykyisin aika ahtaita. Niihin on aika vaikea tulla sisään purjehtimalla. Kaikilla ei ole siihen taitoakaan tai vene on sellaiseen liian iso tai kömpelö. Sen takia on kivampi käynnistää se apumoottori. Se voi olla hyvä myös satamasta lähtiessä. Meriä ylittäessä voi joutua starttaamaan koneen akkujen lataamiseksi. Toisinaan ei viitsi pläkäänkään jäädä lillumaan...
Näet veneiden lähtöjä ja saapumisia, jos viittit vähän tsiikailla.
...niinpä tietysti.
Jäähdytysnesteinä käytettävät glykolit sisältävät korroosionestoaineita. Sen vuoksi merivesijäähdytteisen koneen loki kannattaa täyttää jäähdytysnesteellä syksyisin. Jos sen vain valuttaa kuivaksi, niin jäähdytyskanavien pohjalle jää kuitenkin kosteutta, joka tehokkaasti ruostuttaa vesitilaa talven aikana.
Kuinka merkittävää sitten on pakoputken kautta tapahtuva pakoventtiilin tai peräti sylinterin yläosan seinämien ruostuminen - sitä en tiedä mutta en usko tuolla olevan kovin suurta merkitystä koneen käyttöiän kannalta. Suurin osa meridieseleiden ongelmista johtuu kuitenkin muista korroosio-oireista, etenkin sylinterinkannen vesitilan seinämien syöpymisestä - ei palotilan kautta tapahtuvasta.
Itse olen syksyisin huoltanut koneen:
- makeavesihuuhtelu (minulla se on samalla juomavesitankin (150 l) tyhjennys, letkut irti jolloin vesi valuu pilssiin, josta se imetään koneen jäähdytysjärjestelmään)
- 50% glykoliseosta imetään muutama litra - ei kait makeavesijäähdytteisessä kovin paljon tarvita jotta seos olisi lämmönvaihtimessa ja riittävä pitoisuus myös pakoputken vesilukossa?
- kone on tuossa saanut hörpsöttää muutaman minuutin, joten öljyt ovat vähän lämminneet. Imetään ne pois, vaihdetaan suodatin ja laitetaan uudet öljyt koneeseen
- Pyöräytetään vielä glykoliseosta imien muutama kierros, niin että öljynpaineen merkkivalo sammuu. Näin tuore öljy leviää koneeseen.
- kevällä en ole vaihtanut öljyjä enkä pyöritellyt konetta talven aikana.
- impellerin olen joskus irroittanut talveksi, joskus en. Jos ei irroita, niin pitää tarkistaa kunto kevättöiden yhteydessä.
ei siitä tukkimisesta ainakaan haittaa ole. itse teen niin että puhallan kuumalla puhalluslampun liekillä monta minuuttia sinne pakoputkeen jotta se kuivuu hyvin ja sitten ennenen kun se jäähtyy käytän tulppana vaseliiniin kyllästettyä trasselia. se ei läpäse vettä. Jos vielä haluaa varmistaa ettei kostea ilma tee korroosiota niin kalkkijauhe sitoo kosteuden hyvin ja neutraloi happamat jäänteet. Ongelma on vaan miten sen kalkkijauheen saa hyvin tomutettua koko putkistoon.
Jauhesammutinta. Olen tyhjentänyt aina syksyisin vanhan jauheen pakoputkeen 6 kg, eikä korroosiota ole havaittu. Keväällä tulee mukava pölläys, kun starttaa.
ei siitä tukkimisesta ainakaan haittaa ole. itse teen niin että puhallan kuumalla puhalluslampun liekillä monta minuuttia sinne pakoputkeen jotta se kuivuu hyvin ja sitten ennenen kun se jäähtyy käytän tulppana vaseliiniin kyllästettyä trasselia. se ei läpäse vettä. Jos vielä haluaa varmistaa ettei kostea ilma tee korroosiota niin kalkkijauhe sitoo kosteuden hyvin ja neutraloi happamat jäänteet. Ongelma on vaan miten sen kalkkijauheen saa hyvin tomutettua koko putkistoon.
on käyttää Jauhesammutinta. Olen tyhjentänyt aina syksyisin vanhan jauheen pakoputkeen 6 kg, eikä korroosiota ole havaittu. Keväällä tulee mukava pölläys, kun starttaa.
Itse ajattelen, että imu-ja pakopuolen tukkimisella on merkitystä. Glykoliperustainen vesi muodostaa varsin hyvän lukon pakopuolelle. Pakkasnesteessä olevat korroosionestoaineet toimivat hyvänä suojakerroksena.
Imupuoella on ongelmana lähinnä venttiilien tiivistepinnat ja varret. Tätä koroosiota voi estää sekä suojavoitelemalla em. pinnat sekä estämällä kostena ilman pääsy imuaukosta sisään.
Moottoria kannattaa myös käydä pariin kertaan talven aikana pyörittämässä, jos siihen on mahdollisus. Rasituksen alla oleviin nostimiin/painimiin voi tulla muuten pistesyöpymiä.