Minulla on muutama kaveri. Yksi, jota nään melkein joka päivä, Maija. Muut ovat sitten niitä jota näkee kerran kuussa suurinpiirtein.
Ensinnäkin olen kateellinen Maijalle, kun hänellä riittää kavereita ja miehiä. Olen kyllä todella kiitollinen että olemme näin hyviä ystäviä ja hän on minulle rakas, mutta kaipaan myös muuta seuraa, niinkuin hänelläkin on. Ärsyttää kun sitten äksyilen hänelle ja puran hänen kauttaan sitä yksinäisyyden tuomaa ahdistusta. Tulen mustasukkaiseksi jos hän näyttää haluavan olla jonkun toisen kanssa kahdestaan. Käyttäydyn kuitenkin ymmärtäväisesti vaikka sisäisesti ärsyttää...muuten varmaan menettäisin hänetkin.
Sitten kun stressaan varsinkin viikonloppuisin aivan hurjasti siitä, että tuleeko sosiaalista elämää olemaan tarpeeksi. Olen kateellinen ihmisille, joiden puhelin pirisee jatkuvasti ja jotka ovat koko ajan ulkona ja menossa mukana. Itse stressaan kotona ja ehkä juuri ja juuri saan jonkun yhden ihmisen lähtemään seuraksi baariin.
Rakastan viihteellä käymistä, olen ihan huumassa baarin tanssilattialla ihmisten keskellä, ei siihen edes välttämättä alkoholia tarvitse. Mutta jos esim.haluan lähteä baariin eikä kaveri pääse, suutun siitä (en kuitenkaan näytä sitä) ja saatan jopa alkaa itkemään yksinäni siitä pettymyksen tunteesta. Outoa, sillä eihän nyt kukaan ala itkemään vain sen takia ettei kaveri pääse baariin mukaan. Odotan vain niin innolla viihteelle lähtöä ja pettymys on kova kun en saakaan mahdollisuutta tutustua uusiin ihmisiin ja pitämään hauskaa :(
Mistä sitä uusia kavereita saisi...parikymppinen tyttö täällä kyselee..
Ensinnäkin olen kateellinen Maijalle, kun hänellä riittää kavereita ja miehiä. Olen kyllä todella kiitollinen että olemme näin hyviä ystäviä ja hän on minulle rakas, mutta kaipaan myös muuta seuraa, niinkuin hänelläkin on. Ärsyttää kun sitten äksyilen hänelle ja puran hänen kauttaan sitä yksinäisyyden tuomaa ahdistusta. Tulen mustasukkaiseksi jos hän näyttää haluavan olla jonkun toisen kanssa kahdestaan. Käyttäydyn kuitenkin ymmärtäväisesti vaikka sisäisesti ärsyttää...muuten varmaan menettäisin hänetkin.
Sitten kun stressaan varsinkin viikonloppuisin aivan hurjasti siitä, että tuleeko sosiaalista elämää olemaan tarpeeksi. Olen kateellinen ihmisille, joiden puhelin pirisee jatkuvasti ja jotka ovat koko ajan ulkona ja menossa mukana. Itse stressaan kotona ja ehkä juuri ja juuri saan jonkun yhden ihmisen lähtemään seuraksi baariin.
Rakastan viihteellä käymistä, olen ihan huumassa baarin tanssilattialla ihmisten keskellä, ei siihen edes välttämättä alkoholia tarvitse. Mutta jos esim.haluan lähteä baariin eikä kaveri pääse, suutun siitä (en kuitenkaan näytä sitä) ja saatan jopa alkaa itkemään yksinäni siitä pettymyksen tunteesta. Outoa, sillä eihän nyt kukaan ala itkemään vain sen takia ettei kaveri pääse baariin mukaan. Odotan vain niin innolla viihteelle lähtöä ja pettymys on kova kun en saakaan mahdollisuutta tutustua uusiin ihmisiin ja pitämään hauskaa :(
Mistä sitä uusia kavereita saisi...parikymppinen tyttö täällä kyselee..
Vastaukset 5
Vanhimmat
...hankkisit uuden harrastuksen, jota kautta saisit lisää kavereita? Käytkö töissä tai opiskeletko? Tutustu ihmisiin näissä paikoissa, voit saada ystäviä... Hankkiudu reippaasti tilanteisiin missä liikkuu ihmisiä ja mene rohkeasti esittäytymään! Niin ne muutkin ovat ystäviä saaneet.. Kaikkein tärkeintä, älä nyt nuori ihminen kotiin jää nyhväämään, eivät ne ihmiset sua sieltä ainakaan löydä! Tsemppiä, kyllä sä pystyt siihen :)
Mene vain yksin baariin. Minä ainakin tein niin, kun vielä kävin viihteellä. Ei siihen kaveria tarvi. Ehkä tyypit ihmettelee ja puhetta on selän takana, että onpa epätoivonen nainen, kun yksin kulkee. Mitä ihmeen epätoivosta siinä on???
Ainoastaan pelottavaa on yksin liikkua, mutta katsoo hyvän ajan ja lyhyen reitin taksiin tai linja-autolle. Välttää hiljaisia reittejä. Eikä juo itseään liian känniin. Voihan sitä tapahtua kamaluuksia vaikka olisi kaveri mukanakin.
Itselläni ei ole kavereita, vain mieheni. Enkä halua kavereita, vaikka mieheni kanssa tulisi ero.
No oletpas "tyypillinen ämmä" - kadehdit tyttö"kaveriasi"...tyypillinen akkamainen näennäisystävyys.
YÖK!
Ei ihme, että tunnen paljon MIESpuolisia kavereita.
Olen siis nainen.
kun heti lähdet moittimaan toista kateudestaan. Jos rehellisiä ollaan, niin kaikki olemme joskus olleet kateellisia jostakin jollekulle, joten tekopyhä aasi lähtee noin äksyilemään siitä, että viestin aloittaja haluaa olla rehellinen!
Baarissa ainakin voit tutustua uusiin ihmisiin.
Kannattaa vaikka kysyä mukavilta tyypeiltä että olisiko jatkoja jossakin :)
Voit jutella naispuolisienkin kanssa ihan normaaleja tyttöjen juttuja.
Pitää vain tutustua oikeisiin ihmisiin ja kaikki sujuu!
Minuakin masentaa jos ei viikonloppuna näe ketään tai pääse bileisiin, mutta silloin keskityn johonkin mukavaan harrastukseeni tai siivoilen kotia.
Olisi myös kiva jos voisit tutustua niihin "Maijan" kavereihin?