Eron jälkeen tapasin mun lasta perinteisesti joka 2. viikonloppu. Uuden vaimon ja lapsen myötä tapaamiset sitten jäi kun ne kävi vähän hankaliksi puolin ja toisin. Ero tuli taas. Tapaan yhä tätä toisesta liitosta syntynyttä, mutten ensimmäisestä liitosta syntynyttä. Aikaa on mennyt jokunen vuosi. Mun tietääkseni sillä murkkuikäisellä on kuitenkin ihan hyvät oltavat uuden isäpuolen kanssa. Miksi mun siis pitäisi sekaantua siihen mitenkään? Ei se lapsikaan enää ehkä lämpene ajatukselle tai edes kaipaa mua lainkaan. Eikö lapselle ole tärkeintä, että sillä on ympärillä aikuisia, jotka välittää? Mun mielestä biologinen isyys on muutenkin yliarvostettua. Sama se on kuka lapset kasvattaa, kunhan lapsilla on hyvä olla.
Miksi mun pitäisi tavata
mun lasta?
62
2199
Vastaukset
Sie oot kyl oikeestaan aika oikeassa tossa asiassa. Etenki jos sillä on jo hyvä isähahmo elämässään. Mut asiasta vois vähän keskutella lapsen kanssa, ja siitä miten se asian kokee..
Ei isää voi korvata, mut lapselta pitäis kysyy kenet hän kokee isäkseen.- koska yhteyden
ottaminen on vaikeata. Kuulin, että musta ei kuulemma saa puhua pojan kuullen mitään. Eikä poikakaan kai musta puhu. Parempi antaa olla.
koska yhteyden kirjoitti:
ottaminen on vaikeata. Kuulin, että musta ei kuulemma saa puhua pojan kuullen mitään. Eikä poikakaan kai musta puhu. Parempi antaa olla.
Ai että kaikki ois jo selvitetty....
Tuota mie en kyl oikeen sulattais. Yritetään vaieta isä kuoliaaks. Siis ei siinä mitään jos kaikki asiat on käsitelty ja selvitetty puolin ja toisin, mut kun sie pistit tän aiheen tänne niin mulla on pikkanen epäilys siitä että kaikki ois ihan selvää.
Onhan toi jo nähty, vaikenemalla ei välttämättä saa aikaan hyvää.- ole parempi
Frederico kirjoitti:
Ai että kaikki ois jo selvitetty....
Tuota mie en kyl oikeen sulattais. Yritetään vaieta isä kuoliaaks. Siis ei siinä mitään jos kaikki asiat on käsitelty ja selvitetty puolin ja toisin, mut kun sie pistit tän aiheen tänne niin mulla on pikkanen epäilys siitä että kaikki ois ihan selvää.
Onhan toi jo nähty, vaikenemalla ei välttämättä saa aikaan hyvää.olla alkamatta sohia mihinkään suuntaan? Antaa heidän elää rauhassa tavallaan ihan ydinperhe elämää. Saahan se lapsi tarvitsemansa miehen mallin siitä isäpuolesta. Mitä tarkoitat sillä, että vaikenemisella ei saa aikaan hyvää?
ole parempi kirjoitti:
olla alkamatta sohia mihinkään suuntaan? Antaa heidän elää rauhassa tavallaan ihan ydinperhe elämää. Saahan se lapsi tarvitsemansa miehen mallin siitä isäpuolesta. Mitä tarkoitat sillä, että vaikenemisella ei saa aikaan hyvää?
jokelan tapausta ja muutamia itsemurhia
En mie puhukkaa sohimisesta.
Tarkotan vaan että pitäis tietää että se "ydinperhe" tosiaan tuntuu sille lapselle perheeltä.
Monessa tapauksessa kun on meidän, minun ja sinun lapset. Sellaisessa perheessä varmaan kaipaa oikeata isää.. mut jos ei oo ku "meidän lapsia" niin sillon sen ei uskos haittaavan.- muka voisin
Frederico kirjoitti:
jokelan tapausta ja muutamia itsemurhia
En mie puhukkaa sohimisesta.
Tarkotan vaan että pitäis tietää että se "ydinperhe" tosiaan tuntuu sille lapselle perheeltä.
Monessa tapauksessa kun on meidän, minun ja sinun lapset. Sellaisessa perheessä varmaan kaipaa oikeata isää.. mut jos ei oo ku "meidän lapsia" niin sillon sen ei uskos haittaavan.tuoda sen lapsen elämään? Hämmennystä vain kun lapsen äidinkään kanssa ei välit ole parhaimmat. Olishan ne sieltä voineet ottaa yhteyttä, jos olisivat sen tärkeäksi katsoneet. Mikseivät ole ottaneet? Se ei ole mun syy.
- bebs
Frederico kirjoitti:
jokelan tapausta ja muutamia itsemurhia
En mie puhukkaa sohimisesta.
Tarkotan vaan että pitäis tietää että se "ydinperhe" tosiaan tuntuu sille lapselle perheeltä.
Monessa tapauksessa kun on meidän, minun ja sinun lapset. Sellaisessa perheessä varmaan kaipaa oikeata isää.. mut jos ei oo ku "meidän lapsia" niin sillon sen ei uskos haittaavan."Tarkotan vaan että pitäis tietää että se "ydinperhe" tosiaan tuntuu sille lapselle perheeltä."
Mulla oli isäpuoli joka oli mulle enemmän kuin oma isä vaikkei hääppönen isähahmo ollutkaan. Silti mä kaipasin omaa isääni,ei sitä mikään korvaa. Kaipaan edelleen ja koen,että olen ilman isää joutunu elämään. muka voisin kirjoitti:
tuoda sen lapsen elämään? Hämmennystä vain kun lapsen äidinkään kanssa ei välit ole parhaimmat. Olishan ne sieltä voineet ottaa yhteyttä, jos olisivat sen tärkeäksi katsoneet. Mikseivät ole ottaneet? Se ei ole mun syy.
En mie syyllisiä etikkää... ratkasuu mie kaipaisin
nyt pitää kyllä nostaa kädet pystyyn. Oisko sulla sille lapselle jotain annettavaa?
Asian vois varmaan selvittää aikuisetki keskenään. Jos et tuu exäs kaa juttuun nii aina voi kokeilla puhuu ku mies miehelle.. tai ehkä paree puhuu isä isälle. Jos teistä kaikista tuntuu että sie et pysty antamaan sille mitään, niin sithän asia on selvä. Järkevä keskustelu, jos siihen pystytte tekis terää. Riitelemällä ja itekseen asioita pyörittelemällä siinä ei pääse puusta pitkään- sitä mieltä, että
bebs kirjoitti:
"Tarkotan vaan että pitäis tietää että se "ydinperhe" tosiaan tuntuu sille lapselle perheeltä."
Mulla oli isäpuoli joka oli mulle enemmän kuin oma isä vaikkei hääppönen isähahmo ollutkaan. Silti mä kaipasin omaa isääni,ei sitä mikään korvaa. Kaipaan edelleen ja koen,että olen ilman isää joutunu elämään.biologisuus on jokin vitun myytti. Se on vain ihmisten mielikuvitusta tai muiden ihmisten opettamaa, että semmoinen side olisi jotenkin erityinen ja sillä tavalla korvaamaton. Ja yleensä sellaiset ihmiset, jotka tuntee muutenkin olevansa vähän hukassa oman identiteettinsä kanssa lähtee niitä juuriaan penkomaan ja niistä selityksiä etsimään. Mä en usko sellaiseen. Elämä on tässä ja nyt. Ihn sama, keiden parissa kasvat. Ihmiset on ihmisiä, samoja kaikkialla. Välittäminen on tärkeintä.
- -N47-
sitä mieltä, että kirjoitti:
biologisuus on jokin vitun myytti. Se on vain ihmisten mielikuvitusta tai muiden ihmisten opettamaa, että semmoinen side olisi jotenkin erityinen ja sillä tavalla korvaamaton. Ja yleensä sellaiset ihmiset, jotka tuntee muutenkin olevansa vähän hukassa oman identiteettinsä kanssa lähtee niitä juuriaan penkomaan ja niistä selityksiä etsimään. Mä en usko sellaiseen. Elämä on tässä ja nyt. Ihn sama, keiden parissa kasvat. Ihmiset on ihmisiä, samoja kaikkialla. Välittäminen on tärkeintä.
"sellaiset ihmiset, jotka tuntee muutenkin olevansa vähän hukassa oman identiteettinsä kanssa lähtee niitä juuriaan penkomaan ja niistä selityksiä etsimään"
Ei sun identiteetistä olekaan kysymys, mutta voitko olla varma ettei lapsesi kaipaa nimenomaan sinua, sanoo aikuiset hänen ympärillään mitä tahansa.
Näin kännyköiden aikana ei luulisi olevan vaikeaa ottaa yhteyttä tähän nuoreen ja kysyä asiaa häneltä itseltään, (tai ottaa yhteyttä ihan muuten vaan).
Tietty voi olla merkitystä slläkin minkä ikäinen hän oli kun sinusta vimeksi on mitään kuullut.
Nyt en koko ketjua lukenut, voi olla että tää juttu on jo tullu esille... - mutta kynnys on
-N47- kirjoitti:
"sellaiset ihmiset, jotka tuntee muutenkin olevansa vähän hukassa oman identiteettinsä kanssa lähtee niitä juuriaan penkomaan ja niistä selityksiä etsimään"
Ei sun identiteetistä olekaan kysymys, mutta voitko olla varma ettei lapsesi kaipaa nimenomaan sinua, sanoo aikuiset hänen ympärillään mitä tahansa.
Näin kännyköiden aikana ei luulisi olevan vaikeaa ottaa yhteyttä tähän nuoreen ja kysyä asiaa häneltä itseltään, (tai ottaa yhteyttä ihan muuten vaan).
Tietty voi olla merkitystä slläkin minkä ikäinen hän oli kun sinusta vimeksi on mitään kuullut.
Nyt en koko ketjua lukenut, voi olla että tää juttu on jo tullu esille...aika korkealla. Ei tunnu kovin luontevalta ottaa yhteyttä. Enkä tiedä, onko siinä järkeäkään. Voi tulla pakit. Ihan tarpeeksi paha, jos saa pakit joltain naiselta. Sen kyllä kestää, mutta jos omalta lapselta...
- -N47-
mutta kynnys on kirjoitti:
aika korkealla. Ei tunnu kovin luontevalta ottaa yhteyttä. Enkä tiedä, onko siinä järkeäkään. Voi tulla pakit. Ihan tarpeeksi paha, jos saa pakit joltain naiselta. Sen kyllä kestää, mutta jos omalta lapselta...
moneen vuoteen ole ollut yhteydessä, voi pakit eka kerralla tullakin, mutta oisko liikaa vaadittu vaikka synttäri-, nimppari- tai joulutervehdys.
Jos Sinä teet aloitteen, on lapsen helpompi ottaa suhun yhteyttä, jos haluaa tai jos tarvitsee.
Tarve ottaa sinuun yhteyttä voi tulla myöhemmin elämässä, vaikka juuri nyt asiat olisikin hyvin.
- ~nainen~
miettiä tota ennen kun alat niitä lapsia tehtailemaan.
Kyllä mä ainakin omalla kohdalla oisin kaivannut sitä biologista isää, vaikken jokapäiväiseen elämään niin oishan se vaikka kerran vuodessa voinut soittaa tai jotain, et ois ainakin ollut tunne et se on mulle olemassa.
Siinä mielessä oon silti samaa mieltä, et tärkeintä on et lapsella on hyvä olla. En siis aliarvioi todellakaan isä-tai äitipuolia, vaikka omani ei niin kovin kehuja ansaitsekaan.- ei vain ole
ollut susta lainkaan kiinnostunut. Voiko siitä häntä moittia? Jos lapsi saa alkunsa esimerkiksi vahingossa, niin silloin kai on kummallista odottaa, että isä jotenkin kokisi olevansa isä. Miten hän voisi muka sitä isyyttä alkaa väkisin tuntemaan? En tarkoita nyt loukata tai mitään. Enhän tiedä, mikä tilanne sun isällä ja äidillä on ollut.
- ~nainen~
ei vain ole kirjoitti:
ollut susta lainkaan kiinnostunut. Voiko siitä häntä moittia? Jos lapsi saa alkunsa esimerkiksi vahingossa, niin silloin kai on kummallista odottaa, että isä jotenkin kokisi olevansa isä. Miten hän voisi muka sitä isyyttä alkaa väkisin tuntemaan? En tarkoita nyt loukata tai mitään. Enhän tiedä, mikä tilanne sun isällä ja äidillä on ollut.
kiinnostunut..ainakin mua tekemään. Se vain oli niin nuori silloin, kun synnyin mutta ei kai se mikään syy ole. Ja taisi olla niin, että vanhempien eron jälkeen isä itse pilasi omalla käyttäytymisellään tapaamisoikeutensa, esim. oli jatkuvasti kännissä mun kanssa jne, mutta siis ei kai nyt yhteydenottoja voi omaan lapseensa kieltää. Siis että olishan se voinut ottaa yhteyttä, jos olisi halunnut ja vaikka koittaa olla selvinpäin tai jotain jos olisi halunnut mun kanssa olla.
- ajattelee,
~nainen~ kirjoitti:
kiinnostunut..ainakin mua tekemään. Se vain oli niin nuori silloin, kun synnyin mutta ei kai se mikään syy ole. Ja taisi olla niin, että vanhempien eron jälkeen isä itse pilasi omalla käyttäytymisellään tapaamisoikeutensa, esim. oli jatkuvasti kännissä mun kanssa jne, mutta siis ei kai nyt yhteydenottoja voi omaan lapseensa kieltää. Siis että olishan se voinut ottaa yhteyttä, jos olisi halunnut ja vaikka koittaa olla selvinpäin tai jotain jos olisi halunnut mun kanssa olla.
että sulle on parempi, että ette näe. Että et sillä tavalla joudu pettymään, jos huomaat, ettei se olekaan kovin kiinnostunut tai jaksa alkaa tutustua. Eikö ole parempi, että sulla säilyy joku illuusio siitä, että ehkä isä tykkäisi susta, jos vain tuntisi sut, kuin että jos tapaatte ja vain petyt?
- ~nainen~
ajattelee, kirjoitti:
että sulle on parempi, että ette näe. Että et sillä tavalla joudu pettymään, jos huomaat, ettei se olekaan kovin kiinnostunut tai jaksa alkaa tutustua. Eikö ole parempi, että sulla säilyy joku illuusio siitä, että ehkä isä tykkäisi susta, jos vain tuntisi sut, kuin että jos tapaatte ja vain petyt?
tapaaminen on tuolla rajan toisella puolella sit joskus kun sinne asti pääsen.
Toki se mielikuva ja illuusio mulla on, ei sitä mikään pysty mun mielestä poistamaan. Ja toki mä muistan isän aina sellaisena, kun se silloin oli.. lapsen silmin nähtynä... ei lainkaan pahana. - ajattelen, että
~nainen~ kirjoitti:
tapaaminen on tuolla rajan toisella puolella sit joskus kun sinne asti pääsen.
Toki se mielikuva ja illuusio mulla on, ei sitä mikään pysty mun mielestä poistamaan. Ja toki mä muistan isän aina sellaisena, kun se silloin oli.. lapsen silmin nähtynä... ei lainkaan pahana.ainakin sellaisessa vahinkotapauksessa on vielä parempi, että lapsi saa sen illuusion rakentaa ihan ilman isän tapaamista. Jää paljon parempi kuva kun ei ole mahdollisuutta pettymyksiin, jos se isä ei näytä kovin innostunutta naamaa.
- ~nainen~
ajattelen, että kirjoitti:
ainakin sellaisessa vahinkotapauksessa on vielä parempi, että lapsi saa sen illuusion rakentaa ihan ilman isän tapaamista. Jää paljon parempi kuva kun ei ole mahdollisuutta pettymyksiin, jos se isä ei näytä kovin innostunutta naamaa.
johtuiko se, ettei se ottanut yhteyttä, siitä ettei se halunnut vai siitä ettei se vaan yksinkertaisesti jaksanut. Ehkä se koki kans itsensä tarpeettomaksi niinkuin sinäkin tunnut tekevän.. (tais se kerran soittaa, vuosi ennen kun kuoli, ja sitä ennen näin kuusivuotiaana viimeks ja tässä välissä meni siis seitsemän vuotta hiljaisuudessa)
- puolestasi.
~nainen~ kirjoitti:
johtuiko se, ettei se ottanut yhteyttä, siitä ettei se halunnut vai siitä ettei se vaan yksinkertaisesti jaksanut. Ehkä se koki kans itsensä tarpeettomaksi niinkuin sinäkin tunnut tekevän.. (tais se kerran soittaa, vuosi ennen kun kuoli, ja sitä ennen näin kuusivuotiaana viimeks ja tässä välissä meni siis seitsemän vuotta hiljaisuudessa)
Onko sulla mitään yhteyttä isäsi sukuun edes? Ehkä se kuitenkin oli parempi teille molemmille, ettei pitänyt yhteyttä. Sitä on tietysti vaikea tietää kun sitä toista versiota tapahtumista ei voi elää.
- ~nainen~
puolestasi. kirjoitti:
Onko sulla mitään yhteyttä isäsi sukuun edes? Ehkä se kuitenkin oli parempi teille molemmille, ettei pitänyt yhteyttä. Sitä on tietysti vaikea tietää kun sitä toista versiota tapahtumista ei voi elää.
sieltä puolelta muutama, joiden kanssa nyt kuulumisia vaihdellaan. Isovanhemmatkin on. Ei nyt tietystikään kovin läheisiä. Ei siis voi sanoa, et hyvin tunnetaan...mutta ihan ymmärrettävistä syistäkin tietysti näin on mennyt.
- bebs
lapsen vika,että te vanhemmat olette tehneet sut vieraaks pojalle. Ei kai lapsi innostukkaan ihmisestä ketä ei poikaa kiinnosta nähdä?
"Miksi mun siis pitäisi sekaantua siihen mitenkään?"
Jos et tuon enempää välitä niin ei ole mitään syytä sekaantua. Tuollaset aivottomat siittäjät sais hetken miettiä mihinkä sitä heppiään tunkee. Isällä on vastuu kuten äidilläkin, oli lapsi vahinko tai ei.
Että kiehuu..- mutta kun nyt
vahingon mainitsit (kyllä tämä lapsi oli ihan suunniteltu), niin semmoisessa tilanteessa ainakin vastuun pitäisi olla sen ketä sen lapsen haluaa pitää, oli se sitten mies tai nainen. Hyvä tietysti, jos molemmat, mutta ei siihen saa ketään pakottaa. Vahinkotapaushan tarkoittaa sitä, että vauvaa ei ollut tarkoitus tehdä. Miks tämä on niin kiehuttavaa? Ihan luonnollista vain.
- bebs
mutta kun nyt kirjoitti:
vahingon mainitsit (kyllä tämä lapsi oli ihan suunniteltu), niin semmoisessa tilanteessa ainakin vastuun pitäisi olla sen ketä sen lapsen haluaa pitää, oli se sitten mies tai nainen. Hyvä tietysti, jos molemmat, mutta ei siihen saa ketään pakottaa. Vahinkotapaushan tarkoittaa sitä, että vauvaa ei ollut tarkoitus tehdä. Miks tämä on niin kiehuttavaa? Ihan luonnollista vain.
etkä sä ole pitänyt lapsees yhteyttä,kasvattanu lastas,rakastanu ja ollu läsnä? Voi hyvänen aika,vielä pahempi. Vastuu on molemmilla, äidillä ja isällä, asuttiin yhdessä tai ei.
Ei mikään kiehuta,ei kuulu mulle. Samanlaisia sittisontiaisia liikkuu miljoonia tällä planeetalla joten tuo ajatustapa on ihan hyväksyttävä silloin. Lapsesta ei siis tartte välittää vaikka lapsen on tieten tahtoen käyny siittämässä. Ugh. Ihanaa isän rakkautta.
Sen mä vaan sanon,että poikas isompana hyvin tod.näk. muistaa sen,että isä ei pashan vertaa välittäny. Se,että kuinka tuo vaikuttaa lapses tuleviin asenteisiin ja tunteisiin..noh, se jää nähtäväks. - kasvatin kun
bebs kirjoitti:
etkä sä ole pitänyt lapsees yhteyttä,kasvattanu lastas,rakastanu ja ollu läsnä? Voi hyvänen aika,vielä pahempi. Vastuu on molemmilla, äidillä ja isällä, asuttiin yhdessä tai ei.
Ei mikään kiehuta,ei kuulu mulle. Samanlaisia sittisontiaisia liikkuu miljoonia tällä planeetalla joten tuo ajatustapa on ihan hyväksyttävä silloin. Lapsesta ei siis tartte välittää vaikka lapsen on tieten tahtoen käyny siittämässä. Ugh. Ihanaa isän rakkautta.
Sen mä vaan sanon,että poikas isompana hyvin tod.näk. muistaa sen,että isä ei pashan vertaa välittäny. Se,että kuinka tuo vaikuttaa lapses tuleviin asenteisiin ja tunteisiin..noh, se jää nähtäväks.asuttiin yhdessä. Nythän mun tehtävää hoitaa toinen. Miksi se lapsi muka kuvittelisi, että mä jotain pahaa hälle toivon. Olenhan kuitenkin huolehtimassa kun maksan maksut ja silläkin tavalla, että tiedän, että lapsella on kaikki ok. Mitä erityistä siinä muka on, että olen biologinen isä varsinkin nyt kun sillä on ihan hyvä isä ihan siinä vieressä?
- bebs
kasvatin kun kirjoitti:
asuttiin yhdessä. Nythän mun tehtävää hoitaa toinen. Miksi se lapsi muka kuvittelisi, että mä jotain pahaa hälle toivon. Olenhan kuitenkin huolehtimassa kun maksan maksut ja silläkin tavalla, että tiedän, että lapsella on kaikki ok. Mitä erityistä siinä muka on, että olen biologinen isä varsinkin nyt kun sillä on ihan hyvä isä ihan siinä vieressä?
että uus lapsi tarkottaa sitä,että sulla ei ole vastuuta edellisestä? tää kuulostaa ihan liian tutulta jo.
kuvottavaa,ei mulla muuta sanottavaa ole. jos sä hyväksyntää piittaamattomalle käyttäytymiselles olit hakemassa ja mielenrauhaa niin täältä ei heru. mä oon kokenu tuon, kun oma isä on itsekäs mu**ku joka menee siitä mistä aita on matalin enkä kykene sitä sulattaan keneltäkään muultakaan.
- Mpw
Ihan selkeet linjathan sulla näyttää olevan.
- ottaa päähän
että varsinkin naiset pitää tämmöistä ratkaisua kummallisena. En mä ole mitään pahaa tarkoittanut tai tehnyt.
- Mpw
ottaa päähän kirjoitti:
että varsinkin naiset pitää tämmöistä ratkaisua kummallisena. En mä ole mitään pahaa tarkoittanut tai tehnyt.
Niimmä vähä arvelinki.
- Ehkä tämä
Mpw kirjoitti:
Niimmä vähä arvelinki.
oli osittain isänpäivän herättämä ajatus. Siis et mitä isä muka lapselle lopulta merkkaa. Itekin oon ison osan elämää pärjännyt ilman.
- Danskuu
ärsyttää toi: uuden vaimon ja lapsen myötä tapaamiset sitten jäi... Ähh *ittu mitä munatonta touhuu. Minun tekis mieli lyödä otsaa, siis lapsihan on joo lelu: joo, tää on ihan kiva juttu leikitään näin ja sorry, mä kyllästyin nyt...hups kiva tuli toinen lelu tilalle.
EI SAATANA TULLU VITUN URPO MIELEE ET LAPSIKIN ON TUNTEVAINEN IHMINEN, JOKA EI OIKEIN YMMÄRRÄ MIKS ISI HYLKÄS JA VAIHTOI TOISEEN LAPSEEN.
EI SULLA OLE TULLUT MIELEEN OLLA RUIKKIMATTA SITÄ SAATANAN SPERMAAS JOKA MESTAA...
No joo, et ole ainut vastaavanlainen tunteeton kusipää nuijapiä mies joka omansa hylkää. Äh mulla frendeinäkin vastaavaa ja nuorimmaiseni kanssa paljon touhottaa mies, joka ei siittämäänsä pidä omanaan, mut toisen siittämän kans touhottaa. Siitä huolimatta mä en käsitä tai käsitän: ihminen on julmin/kylmin eläin mitä maa päällänsä kantaa.- naiset voi olla miehelle
uusi vaimo tuli yhteisen lapsen syntymän jälkeen hirveän mustasukkaiseksi mun lapsesta vaikka siihen asti tapaamiset oli ok. Ei mulle jäänyt mitään vaihtoehtoja kun lapsikin lopulta äitinsä tukemana kieltäytyi tapaamisista kun ei tuntenut itseään tervetulleeksi eikä tälle uudelle vaimolle oikein sopinut, että mennään lapsen kanssa kaksin jonnekin. Sen takia osittain me ehkä myös erottiin. Vahinko oli kuitenkin jo tapahtunut ja välit poikki. Ei ollut mun syy, että noin kävi. Ihan tarpeeksi on ollut vaikeata, että olen edes tätä toista lasta saanut tavata. Että te naiset ootte vaikeita.
- Danskuu
naiset voi olla miehelle kirjoitti:
uusi vaimo tuli yhteisen lapsen syntymän jälkeen hirveän mustasukkaiseksi mun lapsesta vaikka siihen asti tapaamiset oli ok. Ei mulle jäänyt mitään vaihtoehtoja kun lapsikin lopulta äitinsä tukemana kieltäytyi tapaamisista kun ei tuntenut itseään tervetulleeksi eikä tälle uudelle vaimolle oikein sopinut, että mennään lapsen kanssa kaksin jonnekin. Sen takia osittain me ehkä myös erottiin. Vahinko oli kuitenkin jo tapahtunut ja välit poikki. Ei ollut mun syy, että noin kävi. Ihan tarpeeksi on ollut vaikeata, että olen edes tätä toista lasta saanut tavata. Että te naiset ootte vaikeita.
siittiö, joka ei pelasta lastaan.
Ainahan sitä voi läpyttää vaikka kuinka paljon, mutta...ei mä en pysty sanomaan sulle enää mitään. Anteeksi mä tunnen puolestasi suunnatonta häpeän tunnetta. Häpeää et joku mies viitsii edes länkyttää tuommoista ja mä toivon että sä provoot, ettei ole totta. Mua itkettää jo sun puolesta hävettää niin paljon sun puolestasi, kuinka...mä en löydä sanoja, mutta mä tunnen suunnatonta häpeää, sitä tuskaa mitä tuo pieni viattomuus on tuona hetkenä kokenut, mikä munaton mies... :`( ://// - tässä näytetään
naiset voi olla miehelle kirjoitti:
uusi vaimo tuli yhteisen lapsen syntymän jälkeen hirveän mustasukkaiseksi mun lapsesta vaikka siihen asti tapaamiset oli ok. Ei mulle jäänyt mitään vaihtoehtoja kun lapsikin lopulta äitinsä tukemana kieltäytyi tapaamisista kun ei tuntenut itseään tervetulleeksi eikä tälle uudelle vaimolle oikein sopinut, että mennään lapsen kanssa kaksin jonnekin. Sen takia osittain me ehkä myös erottiin. Vahinko oli kuitenkin jo tapahtunut ja välit poikki. Ei ollut mun syy, että noin kävi. Ihan tarpeeksi on ollut vaikeata, että olen edes tätä toista lasta saanut tavata. Että te naiset ootte vaikeita.
unohtavan kokonaan naisten osuus asioista. Suomessa naisilla on paljon enemmän valtaa lapsiin liittyvissä asioissa eikä kaikki lopputulokseen vaikuttavat tekijät ole lähimainkaan miehen käsissä. Jos sattuu vahinko niin nainen päättää yksin syntyykö lapsi vai ei.
- vierestä kun
tässä näytetään kirjoitti:
unohtavan kokonaan naisten osuus asioista. Suomessa naisilla on paljon enemmän valtaa lapsiin liittyvissä asioissa eikä kaikki lopputulokseen vaikuttavat tekijät ole lähimainkaan miehen käsissä. Jos sattuu vahinko niin nainen päättää yksin syntyykö lapsi vai ei.
nyt kumminkin puhuttiin ihan yhdessä tehdystä lapsesta?? Mistä tämä nyt tuli mieleen?
- Danskuu
tässä näytetään kirjoitti:
unohtavan kokonaan naisten osuus asioista. Suomessa naisilla on paljon enemmän valtaa lapsiin liittyvissä asioissa eikä kaikki lopputulokseen vaikuttavat tekijät ole lähimainkaan miehen käsissä. Jos sattuu vahinko niin nainen päättää yksin syntyykö lapsi vai ei.
sinun käsissäsi: sinä ensin leikit lapsellasi ja sinä lakkasit lapsellasi leikkimästä, kun uusi vaimo käski niin, sinä vaihdoit lelua: uuteen lapseen. Sinulla oli valta päättää itse, mutta sinä halusit hylätä ensimmäisen lapsen, naisen käskystä...
- tilanne oli noin
Danskuu kirjoitti:
sinun käsissäsi: sinä ensin leikit lapsellasi ja sinä lakkasit lapsellasi leikkimästä, kun uusi vaimo käski niin, sinä vaihdoit lelua: uuteen lapseen. Sinulla oli valta päättää itse, mutta sinä halusit hylätä ensimmäisen lapsen, naisen käskystä...
helppo? Oli vain kaksi tosi huonoa vaihtoehtoa. Niistä piti valita sitten se pienempi paha. Mun nappuloista tuli pelinappuloita jossain ihme valtapelissä, jota en itse todellakaan ollut rakentamassa. Mitä mun olisi pitänyt tehdä? Kerro kun olet niin viisas! Luovuttaa kummankin lapsen kohdalla?
- pois Suomesta?
tässä näytetään kirjoitti:
unohtavan kokonaan naisten osuus asioista. Suomessa naisilla on paljon enemmän valtaa lapsiin liittyvissä asioissa eikä kaikki lopputulokseen vaikuttavat tekijät ole lähimainkaan miehen käsissä. Jos sattuu vahinko niin nainen päättää yksin syntyykö lapsi vai ei.
Monessa muussa maassa on asiat tältä kohdalta perinteisessä ja hyvässä järjestyksessä ja naisella paikkansa muun karjan joukossa...usein huonommin kohdeltuna kun eivät ole niin kalliita.
- -kummastelija-
tollaisen suhtautumisen, jos lapsi olisi vahinko siis ettet ole siihen mitään suhdetta koskaan solminutkaan. Sellainen on ihan ymmärrettävää. Mutta tässä ei ilmeisesti ole kyse vahingosta. Oletko varma, ettei lapsi tarvitse sinua elämäänsä?
- että ehkä ei
tarvitse. Isäpuoli harrastaa sen kanssa ja juttelee. Olen kuullut sellaisestakin paljon, että isäpuoli ei paljon välitä vaimon lapsista. Ei ole paha, mutta aika välinpitämätön. Ja tämä tuntuu kumminkin välittävän. Mihin mua enää oikeastaan tarvitaan?
- siksi
, että sulla on mahdollisuus tavata sun lasta! Sun lasta, mieti oikeasti sitä hetki. Kaikilla ei siihen ole mahdollisuutta. Mä en vaan ymmärrä tuota sun ajatusmaailmaa, et miks mennä sekottaan toisen tilannetta. Tietty tilanne voi siellä olla nyt "rauhallinen", kun lapsella on se perhe siinä ympärillä mikä on, mutta voin vannoa, että hän mietti, että miksi mun oma isä ei halua nähä mua.. Mikä mussa on niin vastenmielistä, että isää ei kiinnosta mä ja mun elämä, mun ajatukset ja tunteet..
Sä teet tietty niinku haluat, mutta heitänpä viel tän ajatuksen, jota toivottavasti mietit.. Mun avomies menehty kun vielä odotin meidän lasta, hän ei saa koskaan olla oman lapsensa kanssa.- tuollaista ei
pitäisi tapahtua kenellekään ja tapahtuu silti! Onko sun lapsella yhteys edes isän sukulaisiin? Mun lapsi ei ole nyt tavannut niitä mun puolen sukulaisiaankaan, mutta on sillä kuitenkin äidin ja sen isäpuolen, eli kahden vanhemman sukulaiset lähellään.
- on aivan
tuollaista ei kirjoitti:
pitäisi tapahtua kenellekään ja tapahtuu silti! Onko sun lapsella yhteys edes isän sukulaisiin? Mun lapsi ei ole nyt tavannut niitä mun puolen sukulaisiaankaan, mutta on sillä kuitenkin äidin ja sen isäpuolen, eli kahden vanhemman sukulaiset lähellään.
liian julma ja raaka elämäntilanne, mut näin tää nyt vaan on. Yhteyttä pidetään tiiviisti isän sukulaisiin, mutta mikään, ei mikään korvaa omaa isää. Lapsi täyttää tänään viis kuukautta ja on osuvasti isänpäivä..
Onneksi lapsi ei tiedä eikä ymmärrä tästä tilanteesta mitään. Vielä.. - katosi isä
on aivan kirjoitti:
liian julma ja raaka elämäntilanne, mut näin tää nyt vaan on. Yhteyttä pidetään tiiviisti isän sukulaisiin, mutta mikään, ei mikään korvaa omaa isää. Lapsi täyttää tänään viis kuukautta ja on osuvasti isänpäivä..
Onneksi lapsi ei tiedä eikä ymmärrä tästä tilanteesta mitään. Vielä..ilmeisesti rikoksen uhrina. Ruumista ei koskaan löytynyt. Muun kauhun lisäksi perheenäiti joutui kokemaan sen, että poliisiviranomaiset vinoilivat aikansa ja antoivat ymmärtää, että isä on löytänyt parempaa seuraa...Hirveä tilanne. Vuosien kuluttua perheenäiti löysi uuden miehen. Menetys tuntuu varmasti eikä ikinä unohdu - eikä pidäkään unohtua. Sellaisen vauvan kohdalla, joka joutuu ikävöimään sitä tuntematonta, voi tuntua vielä karummalta.
Kuolema on säälimätön. Se, että näinkin voi käydä, tekee entistä käsittämättömämmäksi sen, että joku isä tai äiti valitsee niin, että kuolee sosiaalisesti lapsensa elämästä pois tai ei edes koskaan synny siihen. Adoptio tai solunluovutus on vähän eri asia, mutta siinäkään en pidä ymmärrettävänä sitä, että mahdollisuutta kontaktin luomiseen ei annettaisi. Lakikin on tältä osin juuri lapsen oikeuksien nimissä hiljan muutettu.
- pakko,
jos ei taho.
- - olisikin.
Tahtomisesta on vielä pitkä matka siihen, että jotain todella tapahtuu. Eikä pelkkä oma tahto riitä asioihin, joihin liittyy muita ihmisiä, kuin sinä itte. Aina ei tahto riitä edes asioihin, joihin ei liity muita ihmisiä. Olisipa asiat niin yksinkertaisia. Joskus pitää vain antaa olla. Parempi kaikkien kannalta.
- MMies
Luultavasti ei miksikään. Lapsi on luultavasti onnellisempi, kun et pyöri kuvioissa. Vanhempana sitä ehkä saattaa kiinnostaa, millainen pelle isänänsä on, mutta tässä vaiheessa ei mitään syytä tapaamiseen, jos et sitten läjäpäin rahaa ole kersalle syytämässä.
- jotain vastaa vastaa
näin. Kyllä mä kanssa luulen, että jos se kiinnostus sieltä lapsen puolelta olisi voimakkaampi niin hän ottaisi yhteyttä. En itekään ole ottanut vuosiin isääni yhteyttä. Ei ole ollut tarvetta kun en niistä tapaamisista oikein mitään saa.
- bebs
jotain vastaa vastaa kirjoitti:
näin. Kyllä mä kanssa luulen, että jos se kiinnostus sieltä lapsen puolelta olisi voimakkaampi niin hän ottaisi yhteyttä. En itekään ole ottanut vuosiin isääni yhteyttä. Ei ole ollut tarvetta kun en niistä tapaamisista oikein mitään saa.
että en ota enää yhteyttä isään kun vihdoin mun silmät aukes ja ne lapsen silmin tehdyt illuusiot katos. Mä en ota yhteyttä isään koska sillä ei ole kiinnostusta ottaa yhteyttä muhun.
Älä heitä sun vastuuta lapses niskoille. Sun vastuu on olla läsnä,tukena eikä lapsen tarvitse sitä erikseen pyytää.
- Aurinko79-
Jokainen tietty tekee omat päätöksensä mutta sun kaltaisista miehistä pysyisin kyllä kaukana. Mikään ei ole oksettavampi piirre miehessä kuin se että kykenee hylkäämään oman lapsensa. Hyi.
- Siinä sulle
siittiösolu.
Mä lähen ny. Soon moro. - Aurinko79-
Siinä sulle kirjoitti:
siittiösolu.
Mä lähen ny. Soon moro.Tuollaset miehet sietääkin lähteä ja kauas.
Lapselle on varmasti tärkeintä että se tietää vanhempiensa välittävän. Myös sen joka ei ole mukana jokapäiväisessä elämässä.
- Mun lapsi ja sen
hyvinvointi on mulle tosi tärkeitä asioita. Ja mä tiedän, että se voi hyvin. Eikö se riitä?
Mun lapsi ja sen kirjoitti:
hyvinvointi on mulle tosi tärkeitä asioita. Ja mä tiedän, että se voi hyvin. Eikö se riitä?
Tuo on hyvä alku. Mutta lapsen kehityksen kannalta on tärkeää että hän tietää myös sen jokapäiväisestä elämästä uupuvan vanhemman olevan jollakin tavalla läsnä. Muutenkin kuin puheissa.
- Mangusti.
pitää tuommosta kysellä, niin onkin varmaan parempi ettet tapaa lastasi.
- haluaisin tietää,
mitä merkin kummallista tuossa isyydessä sinänsä on, siis biologisessa isyydessä? Miksei se olisi muka korvattavissa ja jopa parempi, että korvataan jollain muulla/muilla ihmiskontaktilla/-kontakteilla, jos se biologinen isä nyt ei vain jaksa olla kiinnostunut tai on muuten oman elämänsä kanssa sekaisin eikä sillä tavalla edes paras malli lapselle? Mitä ihmeen erityistä just se biologisuus siihen suhteeseen tuo? Sitä mä en ymmärrä kun mun mielestä kaikki vois olla ihan samanarvoisia. Eiks tääkin ole jonkinlainen tasa-arvokysymys?
- toisaalla jo viitattiinkiin,
jos se bioisyys on alunperin saanut alkunsa niin, ettei sitä suunnitellut eikä siinä sitten mitään ideaa ole alkanut nähdä tai siitä ole innostunut...niin miten sitä muka voisi ketään ihmistä minkäänlaiseen vanhemmuuden synnyttämiseen itsessään velvoittaa...isiä varsinkaan kun heillä ei muutenkaan ole mitään oikeuksia, jos vahinko tapahtuu. Miksi velvollisuuksia vailla oikeuksia? Eikö aikuisuuteen kuulu velvollisuudet ja oikeudet samassa suhteessa?
- jennssku
Että sun pitää kysyä siltä sun lapselta haluaako se nähdä sua,jos ei niin voit olla näkemäti ja jos haluaa niin kai sun sit kannattais sitä nähdä,AINAKIN JOSKUS ,no vaikka edes kerran pari kertaa vuodessa?muuten sille tulee paha mieli:( En sitten lukenut noita muiden vastauksii..
- vili
edes elatus, jos ei muu kiinnosta.
toisaalta, olet elämän antanut ja se on isyyttä isompi asia.- sun bioisään?
Ja mitä se merkitsee, erityisesti: merkitseekö se bio- siinä jotain? Näetkö itsessäsi häntä, hänessä itseäsi?
- vili
sun bioisään? kirjoitti:
Ja mitä se merkitsee, erityisesti: merkitseekö se bio- siinä jotain? Näetkö itsessäsi häntä, hänessä itseäsi?
aikoinaan..enään ei ole mahdollista
Ketjusta on poistettu 22 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ootko nainen noin mustis musta
Onhan se toki imartelevaa kun olet kaunis ja kaikkea muutakin, mutta ehkä vähän kummallista, kun ei varsinaisesti olla t846995- 353771
- 443288
Kauan säkin jaksoit
Minun perässä juosta. Kunnes pahoitit mielen. Kuinka monta anteeksipyyntöä olet vailla? 🧐402512- 2052230
- 1222172
- 402162
Miksi kaipaat
Ja olet elämässäni vielä kaiken tämän jälkeen? Eikö kaikki ole jo selvää välillämme?292109Mietin tässä T....
Oletko jo kesälomalla.?Keli on ihanaa, ja sinä nautit veneilystä.... Edelleen käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua..241818- 401689