Mitä sanon miehelle jota rakastan, mutta jota en SAA rakastaa. Mies on naimisissa ja lapsen isä, mutta itkee pahaa oloaan mulle. Ja rakastaa kuulemma minua. On vaan omien sanojensa mukaan jumissa.
Olkoonkin. Saisin olla hänen kanssaan kuinka paljon haluaisin mutta voin pahoin kun tiedän mikä hänellä kotona odottaa. Siihen hänen pitäisi panostaa ei meihin - petolliseen pariskuntaan. Ja minä en osaa ottaa irti suhteestamme mitään kun taustat painaa mieltäni joka sekunti..
Käsken häntä kokoajan unohtamaan minut ja keskittymään ensisijaisesti siihen mitä nyt on ja miten asioita pitää muuttaa JOS niitä on tarpeen muuttaa. Voin pahoin jos hän tulee minun luo, voin myös pahoin kun joudun hänen luovuttamaan kotiinsa. Niin, kotiinsa. Olen siis jäänyt jo kiinni meihin enkä haluaisi luopua tästä kaikesta.
Mutta mitä sanon miehelle? En halua odottaa sitäkään että hän vuoden jos parikin hautoo mitä hänen omasta avioliitostaan tulee. Paraneeko haavoistaan vai ei.
Onko sellaista olemassakaan kun kohtuullinen harkinta-aika? En halua painostaa vaan en halua elää näinkään.
Omat tunteeni ovat jo toinen juttu. Ne on ne hullut tunteet jotka molemmilla on ja joita järki häiritsee.
Olkoonkin. Saisin olla hänen kanssaan kuinka paljon haluaisin mutta voin pahoin kun tiedän mikä hänellä kotona odottaa. Siihen hänen pitäisi panostaa ei meihin - petolliseen pariskuntaan. Ja minä en osaa ottaa irti suhteestamme mitään kun taustat painaa mieltäni joka sekunti..
Käsken häntä kokoajan unohtamaan minut ja keskittymään ensisijaisesti siihen mitä nyt on ja miten asioita pitää muuttaa JOS niitä on tarpeen muuttaa. Voin pahoin jos hän tulee minun luo, voin myös pahoin kun joudun hänen luovuttamaan kotiinsa. Niin, kotiinsa. Olen siis jäänyt jo kiinni meihin enkä haluaisi luopua tästä kaikesta.
Mutta mitä sanon miehelle? En halua odottaa sitäkään että hän vuoden jos parikin hautoo mitä hänen omasta avioliitostaan tulee. Paraneeko haavoistaan vai ei.
Onko sellaista olemassakaan kun kohtuullinen harkinta-aika? En halua painostaa vaan en halua elää näinkään.
Omat tunteeni ovat jo toinen juttu. Ne on ne hullut tunteet jotka molemmilla on ja joita järki häiritsee.
Vastaukset 2
Vanhimmat
vuodessa asioiden (=tunteiden) pitäisi olla aika hyvin selvillä. Eli hänen pitäisi pystyä jo valitsemaan. Eri asia sitten on päästääkö aviopuoliso menemään. Jos toinen pistää kovasti hanttiin, ei ehkä ole voimia lähteä suhteesta.
Älä sitoudu liikaa häneen, jos olet itse vapaa. Voit satuttaa itsesi aika pahasti. Pistät hänet valitsemaan ja teet selväksi, ettei hän voi saada molempia. Jos hän sinusta välittää todella, valitsee hän sinut.
Samanlaisia ne on kaikki naimisissa
olevat ukot.Minullakin oli sellainen,
haukku vaimoaan vaikka millälailla.
Ja siitä huolimatta ,ovat kuulema yhdessä
uudelleen.Ja ovatkin,ei siinä mitään
mutta ei kannata uskoa kaikkea mitä
ne puhuvat.Takaisin ovat menossa kumminkin.
entisen luo.Kun aikaa kuluu,huomaat et
ei kannata kiintyä liikaa naimisissa
oleviin.