Anneli Jäätteenmäki on Yleisradion mukaan Keskustanaisten tilaisuudessa Lappajärvellä maininnut, että hallituksen tulisi nyt näyttää tahtonsa ja ilmeisesti tarjota 150 000 000 euron lisäksi lisää kunnille, jotta ne voivat hyväksyä Tehy ry:n palkankorotusvaatimuksen.
Hallituksen esityksessä Eduskunnalle laiksi potilasturvallisuuden varmistamisesta terveydenhuollon työtaistelun aikana ei tarjota pelkästään Tehy:n pyytämää 24%:n palkankorotusta, vaan 1,3 kertainen palkka eli 30% palkanlisä nykyiseen verrattuna kuitenkin siten, että työntekijän on tultava lääninhallituksen määräyksin töihin silloin kun käsketään - jopa toisen työnantajan palveluksesta.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunnat saavat, voivat ja joutuvat ilman valtion lisätoimenpiteitä korottamaan ehkä prosenttiyksikön kunnallisveroja lähemmäs 20%-21%:ia sen jälkeen kun ovat ensiksi lisävelkaantuneet ratkaisun vuoksi.
Toisin sanoen, mitä pidempään neuvottelut kestävät, sitä pidempään valtio velvoittaa kunnat maksamaan 24% palkankorotuksen asemesta 30% korkeampaa palkkaa lääninhallituksen työvelvollisille, joita on kymmenisen tuhatta.
Esitykseen sisältyy myös epätasa-arvoinen velvoite. Muualta kuin yksiköstä itsestään tulleelle työvelvolliselle ei makseta 1,3- vaan ainoastaan 1,2-kertainen palkka.
Valtio toisin sanoen voi määrätä pääosalle hoitajista 30% palkankorotukset tilanteessa, jossa Tehy ry on pyytänyt 24%:ia ja näin jatketaan, kunnes on löydetty jonkin korkeintaan 24%:inen korotus.
Herää kysymys, olisiko neuvottelujen aikana mahdollista palkata hoitajat työpaikoilleen vapaaehtoisesti halvemmalla korkeintaan 24%:ia korotetuin palkoin?
Näin ei jouduttaisi tilanteeseen, jossa lopulta jouduttaisiin tutkimaan, onko laki Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimuksen 4:2:n pakollisen työn kiellon vastainen.
Jos kunnat maksavat enemmän palkkoja, kuin keräävät veroja, on tietenkin kuntien ryhdyttävä toimenpiteisiin budjettiensa tasapainottamiseksi lainmukaisesti. Näin kunnallisvaaleihin mennessä tulisi äänestäjällekin selväksi, mitä hyvinvointi maksaa päivän hinnoin.
Varmaa lienee se, etteivät lääninhallitukset löydä tuhansia sairaanhoitajia, jotta heille voitaisiin antaa työmääräys tiedoksi, elleivät kotona tai puhelimessa varta vasten odota sellaista saavansa.
Hallituksen esityksessä Eduskunnalle laiksi potilasturvallisuuden varmistamisesta terveydenhuollon työtaistelun aikana ei tarjota pelkästään Tehy:n pyytämää 24%:n palkankorotusta, vaan 1,3 kertainen palkka eli 30% palkanlisä nykyiseen verrattuna kuitenkin siten, että työntekijän on tultava lääninhallituksen määräyksin töihin silloin kun käsketään - jopa toisen työnantajan palveluksesta.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunnat saavat, voivat ja joutuvat ilman valtion lisätoimenpiteitä korottamaan ehkä prosenttiyksikön kunnallisveroja lähemmäs 20%-21%:ia sen jälkeen kun ovat ensiksi lisävelkaantuneet ratkaisun vuoksi.
Toisin sanoen, mitä pidempään neuvottelut kestävät, sitä pidempään valtio velvoittaa kunnat maksamaan 24% palkankorotuksen asemesta 30% korkeampaa palkkaa lääninhallituksen työvelvollisille, joita on kymmenisen tuhatta.
Esitykseen sisältyy myös epätasa-arvoinen velvoite. Muualta kuin yksiköstä itsestään tulleelle työvelvolliselle ei makseta 1,3- vaan ainoastaan 1,2-kertainen palkka.
Valtio toisin sanoen voi määrätä pääosalle hoitajista 30% palkankorotukset tilanteessa, jossa Tehy ry on pyytänyt 24%:ia ja näin jatketaan, kunnes on löydetty jonkin korkeintaan 24%:inen korotus.
Herää kysymys, olisiko neuvottelujen aikana mahdollista palkata hoitajat työpaikoilleen vapaaehtoisesti halvemmalla korkeintaan 24%:ia korotetuin palkoin?
Näin ei jouduttaisi tilanteeseen, jossa lopulta jouduttaisiin tutkimaan, onko laki Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimuksen 4:2:n pakollisen työn kiellon vastainen.
Jos kunnat maksavat enemmän palkkoja, kuin keräävät veroja, on tietenkin kuntien ryhdyttävä toimenpiteisiin budjettiensa tasapainottamiseksi lainmukaisesti. Näin kunnallisvaaleihin mennessä tulisi äänestäjällekin selväksi, mitä hyvinvointi maksaa päivän hinnoin.
Varmaa lienee se, etteivät lääninhallitukset löydä tuhansia sairaanhoitajia, jotta heille voitaisiin antaa työmääräys tiedoksi, elleivät kotona tai puhelimessa varta vasten odota sellaista saavansa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jos kunnan budejtti on noin tiukoilla on
veronkorotus aiheellinen.